Vertailuarvoasetus

EU:n vertailuarvoasetus sääntelee rahoitusvälineissä, rahoitussopimuksissa ja sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävien vertailuarvojen tarjoamista, vertailuarvoihin liittyvien syöttötietojen toimittamista sekä vertailuarvojen käyttöä. Asetuksen tavoitteena on varmistaa vertailuarvojen määritysprosessien tarkkuus, vakaus ja koskemattomuus sekä ehkäistä vertailuarvojen manipulointia.

Vertailuarvoasetusta on muutettu asetuksella (EU) 2025/914 (BMR Review). Uudistuksella vertailuarvoasetuksen keskeisten velvoitteiden soveltamisalaa on rajattu erityisesti sellaisiin vertailuarvoihin, joilla on merkittävä vaikutus EU:n rahoitusmarkkinoihin.

Ketä vertailuarvoasetus koskee?

Vertailuarvoasetus koskee vertailuarvojen hallinnoijia, vertailuarvojen syöttötietojen toimittajia ja vertailuarvoja käyttäviä valvottuja yhteisöjä.

Asetuksen II–VI osastojen vaatimuksia sovelletaan pääsääntöisesti

  • kriittisiin vertailuarvoihin
  • merkittäviin vertailuarvoihin
  • EU:n ilmastosiirtymää koskeviin vertailuarvoihin
  • EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin

Tiettyihin hyödykevertailuarvoihin sovelletaan lisäksi asetuksen erityisiä vaatimuksia.

Vertailuarvon kuuluminen asetuksen soveltamisalaan ja siihen sovellettavat velvoitteet on arvioitava vertailuarvon tyypin ja merkittävyyden perusteella.

Vertailuarvoja, joihin vertailuarvoasetusta sovelletaan, ovat asetuksen määritelmän mukaan indeksit,

  • joihin viitaten määritetään rahoitusvälineen1 tai rahoitussopimuksen2 nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo, tai
  • joita käytetään mittaamaan sijoitusrahaston3 arvonkehitystä, kun tarkoituksena on seurata tällaisen indeksin tuottoa tai määritellä salkun koostumus tai laskea tulosperusteinen palkkio.

Indeksi on asetuksen mukaan mikä tahansa luku,

  • joka on julkistettu tai julkisesti saatavilla oleva ja
  • joka määritetään säännöllisesti
  1. kokonaan tai osittain soveltamalla laskukaavaa tai muuta laskentamenetelmää tai arvioimalla
  2. kohde-etuutena olevan yhden tai useamman omaisuuserän arvon tai hintojen, mukaan luettuna arvioidut hinnat, todellisten tai arvioitujen korkokantojen, hintatarjousten ja sitovien hintatarjousten tai muiden arvojen tai selvitysten perusteella.

 

1 Rahoitusvälineillä tarkoitetaan sijoituspalvelulaissa määriteltyjä rahoitusvälineitä edellyttäen, että niitä on haettu kaupankäynnin kohteeksi, tai niillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla kauppapaikalla tai sisäisen toteuttajan välityksellä.

2 Rahoitussopimuksilla tarkoitetaan kuluttajaluottosopimuksia.

3 Sijoitusrahastoilla tarkoitetaan sijoitusrahastolain mukaisia sijoitusrahastoja ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisia vaihtoehtorahastoja.

Vertailuarvon hallinnoija on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on määräysvalta vertailuarvon tarjoamiseen. EU:ssa sijaitsevan vertailuarvon hallinnoijan on haettava vertailuarvoasetuksen mukaista toimilupaa tai rekisteröintiä silloin, kun asetuksen 34 artiklan edellytykset täyttyvät.

Toimilupa- tai rekisteröintivelvollisuus koskee erityisesti hallinnoijia, jotka tarjoavat

  • kriittisiä vertailuarvoja
  • merkittäviä vertailuarvoja
  • liitteen II soveltamisalaan kuuluvia hyödykevertailuarvoja
  • EU:n ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja tai
  • EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja.

ESMA ylläpitää asetuksen 36 artiklassa tarkoitettua julkista rekisteriä vertailuarvojen hallinnoijista ja vertailuarvoista.

Vertailuarvoasetuksessa sääntely eroaa vertailuarvon merkittävyyden ja ominaisuuksien perusteella.

Kriittiset vertailuarvot: Vertailuarvo voidaan luokitella kriittiseksi asetuksen 20 artiklassa säädetyillä perusteilla. Kriittisiä vertailuarvoja ovat muun muassa vertailuarvot, joiden käyttö unionissa ylittää asetuksessa säädetyn 500 miljardin euron rajan. Vertailuarvo voidaan luokitella kriittiseksi myös muilla asetuksessa säädetyillä perusteilla, jos vertailuarvon lakkaamisella olisi vakavia vaikutuksia markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen. Komissio nimeää asetuksessa tarkoitetut kriittiset vertailuarvot.

Merkittävät vertailuarvot: Vertailuarvo, joka ei ole kriittinen vertailuarvo, on merkittävä, jos sitä käytetään unionissa suoraan tai välillisesti viitteenä rahoitusvälineissä, rahoitussopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa ja näiden yhteenlaskettu keskimääräinen arvo on vähintään 50 miljardia euroa kuuden kuukauden aikana. Vertailuarvo voidaan nimetä merkittäväksi myös asetuksen 24 artiklassa säädetyllä viranomaismenettelyllä muun muassa vertailuarvon käytön laajuuden, vaihtoehtoisten vertailuarvojen saatavuuden sekä vertailuarvon korvaamisen vaikeuden perusteella. EU:ssa sijaitseva hallinnoija voi lisäksi tietyin edellytyksin pyytää vertailuarvon nimeämistä merkittäväksi. Tällöin vertailuarvon käytön unionissa on oltava vähintään 20 miljardia euroa asetuksessa säädetyn tarkastelujakson aikana.

Hyödykevertailuarvot: Hyödykevertailuarvoilla tarkoitetaan vertailuarvoja, joiden kohde-etuutena on asetuksessa tarkoitettu hyödyke. Asetuksen liitteessä II säädetään erityisvaatimuksista sellaisille hyödykevertailuarvoille, jotka perustuvat tietolähteiden toimittamiin syöttötietoihin. Vertailuarvoasetusta ei tietyin edellytyksin sovelleta hyödykevertailuarvoon, jonka tietolähteistä enemmistö on muita kuin valvottuja yhteisöjä ja johon viittaavien rahoitusvälineiden keskimääräinen nimellisarvo ei ylitä 200 miljoonaa euroa 12 kuukauden aikana. Hyödykevertailuarvoihin sovellettava sääntely riippuu muun muassa siitä, millaisiin syöttötietoihin vertailuarvo perustuu ja kuuluuko vertailuarvo asetuksen liitteen II soveltamisalaan.

Säänneltyihin tietoihin perustuvat vertailuarvot: Säänneltyihin tietoihin perustuvilla vertailuarvoilla tarkoitetaan vertailuarvoja, jotka määritetään soveltamalla laskentakaavaa asetuksessa määritellyistä säännellyistä tietolähteistä saatuihin syöttötietoihin. Näihin vertailuarvoihin sovellettavat vaatimukset voivat eräiltä osin poiketa muihin vertailuarvoihin sovellettavista vaatimuksista.

Korkovertailuarvot: Korkovertailuarvolla tarkoitetaan vertailuarvoa, joka määritetään korkojen perusteella asetuksessa tarkemmin säädetyllä tavalla. Korkovertailuarvojen tarjoamiseen ja niihin liittyvien syöttötietojen toimittamiseen sovelletaan asetuksen liitteen I erityisvaatimuksia. Korkovertailuarvo voi lisäksi olla kriittinen tai merkittävä vertailuarvo, jos asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät.

EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot: EU:n ilmastosiirtymää koskeva vertailuarvo (EU CTB) on vertailuarvo, jonka sijoitussalkku muodostetaan siten, että se noudattaa asetuksessa määriteltyä vähähiilisyyteen siirtymistä koskevaa kehityspolkua. Vertailuarvon on täytettävä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetyt vaatimukset, jotta sitä voidaan käyttää EU CTB -nimikkeellä.

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot: EU:n Pariisin sopimuksen mukainen vertailuarvo (EU PAB) on vertailuarvo, jonka sijoitussalkku on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa asetuksessa säädetyllä tavalla. Vertailuarvon on täytettävä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetyt vaatimukset, jotta sitä voidaan käyttää EU PAB -nimikkeellä.

 

Tietolähteillä tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa hallinnoijalle syöttötietoja vertailuarvon määrittämistä varten. Valvottuina yhteisöinä toimiviin tietolähteisiin voidaan soveltaa suoraan vertailuarvoasetuksen hallintoa, valvontaa ja syöttötietojen toimittamista koskevia vaatimuksia. Muita tietolähteitä koskevia velvoitteita toteutetaan muun muassa hallinnoijan laatimien käytännesääntöjen kautta.

Mitä ovat valvotut yhteisöt?

Valvottuja yhteisöjä ovat vertailuarvoasetuksessa tarkemmin määritellyt finanssimarkkinatoimijat, muun muassa luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset, rahastoyhtiöt, vaihtoehtorahastojen hoitajat sekä eräät muut asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut yhteisöt.

Vertailuarvon käytöllä asetuksessa tarkoitetaan

  • sellaisen rahoitusvälineen liikkeeseen laskua, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettavan määrän määrittämistä viittaamalla indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • sellaisen rahoitussopimuksen osapuolena olemista, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • kulutusluoton lainakoron määrittämistä indeksin tai indeksien yhdistelmän perusteella asetuksessa tarkoitetulla tavalla
  • sijoitusrahaston arvonkehityksen mittaamista indeksin tai indeksien yhdistelmän avulla, kun tarkoituksena on seurata indeksin tuottoa, määritellä salkun koostumus tai laskea tulosperusteinen palkkio  

Valvotun yhteisön velvollisuus varmistaa vertailuarvon käyttökelpoisuus riippuu siitä, millaisesta vertailuarvosta on kysymys. Uusia viittauksia kriittiseen vertailuarvoon, liitteen II soveltamisalaan kuuluvaan hyödykevertailuarvoon, EU CTB -vertailuarvoon tai EU PAB -vertailuarvoon ei saa lisätä, jos vertailuarvon hallinnoija ei ole asetuksen edellyttämällä tavalla ESMAn rekisterissä.

Merkittävän vertailuarvon osalta käyttörajoitus voi perustua toimivaltaisen viranomaisen tai ESMAn julkaisemaan asetuksen 24 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen.

Jos valvottu yhteisö käyttää olemassa olevassa rahoitussopimuksessa tai rahoitusvälineessä vertailuarvoa, jota koskee tällainen ilmoitus, sen on asetuksessa säädetyissä tilanteissa korvattava vertailuarvo asianmukaisella vaihtoehtoisella vertailuarvolla kuuden kuukauden kuluessa tai julkaistava perusteltu selvitys siitä, miksi korvaaminen ei ole mahdollista.

Vertailuarvojen hallinnoijien toimilupa ja rekisteröinti

EU:ssa sijaitsevan vertailuarvon hallinnoijan toimiluvan tai rekisteröinnin tarve määräytyy asetuksen 34 artiklan perusteella. Toimilupa tai rekisteröinti ei ole yleinen vaatimus kaikille sellaisia indeksejä tarjoaville hallinnoijille, jotka täyttävät vertailuarvon määritelmän.

Toimilupaa tai rekisteröintiä edellytetään asetuksessa säädetyissä tapauksissa erityisesti silloin, kun hallinnoija tarjoaa kriittisiä tai merkittäviä vertailuarvoja, liitteen II soveltamisalaan kuuluvia hyödykevertailuarvoja taikka EU CTB- tai EU PAB -vertailuarvoja. 

Vertailuarvot kolmansista maista

Kolmannessa maassa eli EU:n ulkopuolella sijaitsevan hallinnoijan tarjoaman vertailuarvon käyttöön unionissa sovelletaan asetuksen kolmansia maita koskevia vaatimuksia silloin, kun vertailuarvo kuuluu näiden vaatimusten soveltamisalaan.

Kolmannen maan hallinnoijan tarjoaman vertailuarvon pääsy EU:n markkinoille voi perustua:

  • vastaavuuteen
  • tunnustamiseen tai
  • hyväksymiseen.

Vastaavuus: Vertailuarvon käyttö voi perustua Euroopan komission päätökseen, jonka mukaan kyseisen kolmannen maan oikeudellinen kehys ja valvontakäytännöt täyttävät vertailuarvoasetuksessa säädetyt vastaavuutta koskevat edellytykset.  

Tunnustaminen: Kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija voi asetuksessa säädetyin edellytyksin hakea ESMAlta tunnustamista niiden asetuksen soveltamisalaan kuuluvien vertailuarvojen osalta, joita se aikoo tarjota unionissa.  

Hyväksyminen: EU:ssa sijaitseva, asetuksen 34 artiklan mukaisesti toimiluvan saanut tai rekisteröity hallinnoija voi asetuksessa säädetyin edellytyksin hakea ESMAlta kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon tai vertailuarvoperheen hyväksymistä unionissa käytettäväksi.

Vertailuarvoasetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä.

Asetusta (EU) 2016/1011 alettiin pääosin soveltaa 1.1.2018.

Asetuksella (EU) 2025/914 toteutetun BMR Review’n muutoksia sovelletaan pääosin 1.1.2026 alkaen.

Hallinnoijat, jotka olivat 31.12.2025 asetuksen 36 artiklassa tarkoitetussa rekisterissä toimiluvan saaneina, rekisteröityinä tai tunnustettuina hallinnoijina taikka hyväksyvinä hallinnoijina, säilyttivät tämän asemansa 30.9.2026 asti.

Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn oli viimeistään 30.9.2026 tehtävä asetuksen 51 artiklan 4 c kohdassa tarkoitetut merkittävien vertailuarvojen nimeämiset.

Hallinnoijat ja vertailuarvot, jotka eivät uudistetun asetuksen perusteella kuulu asetuksen soveltamisalaan, poistetaan ESMAn rekisteristä siirtymäsäännösten mukaisesti. Rekisteristä poistaminen ei itsessään tarkoita sitä, ettei tällaista vertailuarvoa voitaisi käyttää unionissa, jos vertailuarvo ei enää kuulu asetuksen kyseisten käyttörajoitusten soveltamisalaan.

EU:ssa sijaitsevan hallinnoijan on asetuksessa säädetyin edellytyksin mahdollista pyytää yhden tai useamman vertailuarvonsa vapaaehtoista nimeämistä merkittäväksi. Siirtymäsäännöksissä säädetään erikseen 1.1.2027 mennessä tehtävistä pyynnöistä.