Siirry sisältöön

LEI-tunnus

Uudistunut EU:n arvopaperisääntely (MiFID II, MiFIR ja EMIR) edellyttää rahoitusvälineiden kaupparaportoinnissa Finanssivalvonnalle ja johdannaiskauppaan liittyvässä EMIR-raportoinnissa yhteisöasiakkaiden yksilöimistä kansainvälisellä LEI-tunnuksella (Legal Entity Identifier). Kaupparaportoinnissa henkilöasiakkaat yksilöidään suomalaisella henkilötunnuksella tai vastaavalla ulkomaisella tunnuksella.

Tyypillisesti tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi pörssissä noteerattavat osakkeet ja joukkovelkakirjalainat. Kaupankäynnin koolla tai luonteella ei ole merkitystä, kaikki raportointivelvoitteen piirissä olevat kaupat raportoidaan siten, että kauppaan liittyvät yhteisöt on yksilöitävä LEI-tunnuksella.

Kaupparaportointivelvoite ei koske sijoitusrahasto-osuuksien merkintää tai lunastusta, joten tältä osin yhteisöjen LEI-tunnusta ei tarvita. Sen sijaan noteerattujen sijoitusrahasto-osuuksien (ETF) kaupankäynti kuuluu kaupparaportoinnin piiriin, jolloin LEI-tunnus tarvitaan.

Mikäli yhteisö ei ole hankkinut LEI-tunnusta, rahoitusvälineisiin liittyviä kauppoja tai johdannaissopimuksia ei voida toteuttaa. Sijoituspalvelujen tarjoajat ja johdannaissopimuksissa kaupankäynnin osapuolet eivät voi raportoida yhteisöjen arvopaperikauppoja ilman LEI-tunnusta. Yhteisöjen osalta muuta kuin LEI-tunnusta ei voi enää käyttää.

Suomessa LEI-tunnuksen voi saada Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH).

  • kaupparekisteriin merkitty toimija (esimerkiksi osakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö)
  • säätiörekisteriin merkitty säätiö tai
  • muu Y-tunnuksen saanut toimija (esimerkiksi sijoitusrahasto tai julkisoikeudellinen yhteisö).

Lisätietoja LEI-tunnuksen hakemisesta PRH:n verkkosivuilla.

Lisätietoja

LEI-tunnukset voidaan tarkistaa täältä.

LEI-järjestelmää ylläpitää ja hallinnoi kansainvälinen Global Legal Identifier Foundation (GLEIF).