Väärinkäytösepäily
Avaa kuva suurempana (pdf)
Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:n mukaan Finanssivalvonta ylläpitää järjestelmää, jonka kautta se voi vastaanottaa ilmoituksia finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä (nk. whistleblowing-järjestelmä).
Jäljempänä opastetaan, mitkä asiat voidaan toimittaa Finanssivalvonnan käsiteltäviksi varsinaisina väärinkäytösepäilyilmoituksina ja miten ilmoitukset voidaan toimittaa siihen perustettua kanavaa hyödyntäen.
Varsinaiset väärinkäytösepäilyilmoitukset pyritään käsittelemään viipymättä. Tämän tavoitteen toteutumisen turvaamiseksi seuraavaksi kuvataan tilanteita, joissa on usein kyse muusta kuin väärinkäytösepäilynä Finanssivalvonnalle ilmoitettavasta asiasta, esim. markkinavinkeistä ja asiakasyhteydenotoista.
1. Markkinavinkit
Olen markkinaosapuoli, esim. osakekauppaa käyvä yksityishenkilö, lyhyeksimyyjä, rahastonhoitaja, muu finanssimarkkinoilla toimiva asiantuntija taikka toimittaja ja haluan jakaa markkinahavaintoni Finanssivalvonnalle.
Lähetä sähköpostia: markkinat(at)fiva.fi
2. Asiakasyhteydenotto ja kuluttajansuoja
Haluan ilmoittaa Finanssivalvonnan valvoman pankin, vakuutusyhtiön tai muun palveluntarjoajan asiakassuhteissaan noudattamista menettelytavoista ja sopimusehtojen lainmukaisuudesta.
Finanssivalvonnan väärinkäytösepäilyjä koskevien ilmoitusten vastaanottoon luotua järjestelmää ei ole tarkoitettu finanssipalveluja ja -tuotteita tarjoavien Finanssivalvonnan valvottavien ja niiden asiakkaiden välisten erimielisyyksien, kuten korvaus- ja riita-asioiden käsittelyyn. Ne kuuluvat muiden menettelyjen (esimerkiksi vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet) piiriin, katso:
Finanssivalvonta.fi - > Kuluttajansuoja -> Ongelmat palveluntarjoajan kanssa.
Katso myös:
Kuluttajansuoja - www.finanssivalvonta.fi ja
Finanssivalvonnan (Fiva) rooli kuluttajansuojassa - Kuluttajansuoja - www.finanssivalvonta.fi.
Finanssivalvonnalla ei ole toimivaltaa ratkaista asiakkaan ja palveluntarjoajan välisiä yksityisoikeudellisia riita-asioita, kuten erimielisyyttä vahingonkorvausvelvollisuudesta tai korvauspäätöksen sisällöstä. Finanssivalvonta ei myöskään voi toimia yksittäisen asiakkaan asiamiehenä ongelmatilanteiden selvittelyssä.
Finanssivalvonta kohdistaa menettelytapojen valvonnan erityisesti toimintaan, jossa ongelmat koskettavat laajoja asiakasryhmiä. Valvontatoimilla pyritään vaikuttamaan koko asiakaskunnan hyväksi.
Finanssivalvonnan puhelinneuvonta pankki-, vakuutus- ja sijoitusasiakkaille:
Palvelunumero 09 183 5360 palvelee arkisin klo 9–11.
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi
3. Muu sääntelynvastainen toiminta
Epäilen, että joku tarjoaa luvattomasti finanssialan palveluita, tai toiminnan olevan muutoin finanssimarkkinasäännösten vastaista.
Jos olet joutunut petoksen kohteeksi, tutkintapyynnöt ja rikosilmoitukset tehdään poliisille.
On tärkeää tunnistaa petokseen tai huijaukseen viittaavat merkit.
Varoituslistat ja luvattomat palveluntarjoajat - Rekisterit - www.finanssivalvonta.fi.
Valvottavaluettelo - Rekisterit - www.finanssivalvonta.fi
Ilmoitus Finanssivalvonnalle - Yhteystiedot - www.finanssivalvonta.fi
Jos asiassasi on kyse rahanpesusääntelyn rikkomusepäilystä, ohjeet väärinkäytösilmoitusten tekemiseen löytyvät seuraavista osioista. Huomaathan, että valvottavan työntekijöille ja asiamiehille on omat ohjeet ilmoituksen tekemiseksi ja vastaavasti kaikille muille ilmoittajille on omat ohjeensa.
Ilmoita rahanpesusääntelyn rikkomusepäilystä
Ohjeet työntekijöiden ja asiamiesten rikkomusepäilyiden ilmoittamiseen
Ohjeet valvottavan rahanpesusääntelyn rikkomusepäilystä ilmoittamiseen
Muut väärinkäytösepäilyt
Epäiletkö, että työnantajasi ei noudata finanssimarkkinoita koskevaa sääntelyä, jonka noudattamisen valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle? Oletko muuten sellaisessa asemassa, että sinulla on hallussasi ei-julkista tietoa Finanssivalvonnan valvoman yhteisön tai sen johdon tai työntekijän toiminnasta, ja epäilet väärinkäytöstä? Liittyykö epäilysi toimintaan, jonka ongelmat koskettavat laajoja asiakasryhmiä? Haluatko tehdä ilmoituksen nimettömänä, koska olet työsopimussuhteessa ilmoituksesi kohteena olevaan yhteisöön ja uskot ilmoituksesi aiheuttavan kostotoimia, syrjintää tai muuta epäoikeudenmukaista kohtelua?
Järjestelmä on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa Finanssivalvonnan valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan yhteisön (kuten pörssiyhtiö) työntekijä tai joku muu tällaisen yhteisön toiminnasta ei-julkista tietoa saanut henkilö (esimerkiksi ulkopuolinen asiantuntija) epäilee väärinkäytöstä yhteisön toiminnassa. Tällaisissa tilanteissa on tyypillisesti perusteltua tehdä ilmoitus Finanssivalvonnan väärinkäytösepäilytoimintoon.
Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä kuka tahansa henkilö, ilmoitus voidaan tehdä nimettömänä ja se voi kohdistua kaikkiin finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin liittyviin väärinkäytösepäilyihin, joiden noudattamisen valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
Käsitettä ”finanssimarkkinoita koskeva sääntely” ei määritetä laissa, mutta yleisesti ottaen tällaisella sääntelyllä tarkoitetaan kaikkia niitä lain säännöksiä ja niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä EU-asetuksia ja komission päätöksiä, jotka koskevat Finanssivalvonnan valvottavia ja muita finanssimarkkinoilla toimivia ja joiden noudattamisen valvonta kuuluu Suomessa Finanssivalvonnalle.
Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, rahastoyhtiöt (Finanssivalvonnan valvottavaluettelo) ja pörssiyhtiöt (ks. myös yleisen tason listaus Finanssivalvonnan valvottavista).
Ilmoituksen tekijä lienee yleensä sellaisessa asemassa (esim. työntekijä, ulkopuolinen asiantuntija), jossa hän voi saada ei-julkista tietoa Finanssivalvonnan valvoman yhteisön tai sen johdon tai työntekijän toiminnasta. Esimerkiksi luottolaitoksissa mahdolliset väärinkäytökset voivat tulla sääntelyn noudattamisesta vastaavan yksikön (compliance) tai sisäisen tarkastuksen työntekijöiden taikka myös muiden työntekijöiden tietoon.
Väärinkäytöksiä voivat olla luottolaitoksissa esimerkiksi puutteelliset omien varojen ja pääomavaatimusten laskelmat sekä laajemmin Finanssivalvonnan valvottavissa esimerkiksi hallinnon ongelmat. Menettelytapojen osalta Finanssivalvonta kohdistaa menettelytapojen valvonnan erityisesti toimintaan, jossa ongelmat koskettavat laajoja asiakasryhmiä. Valvontatoimilla pyritään vaikuttamaan koko asiakaskunnan hyväksi.
Nimettömällä väärinkäytösepäilyilmoituksella suojataan erityisesti työsopimussuhteessa olevan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä. Lain esitöiden mukaan työsopimussuhteessa olevia henkilöitä suojellaan kostotoimilta, syrjinnältä ja muulta epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Kostotoimet tai epäoikeudenmukainen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi henkilön kiusaamisena, uhkailuna, irtisanomisena, etenemis- tai ylenemismahdollisuuksien menettämisenä, henkilön siirtämisenä toisiin tehtäviin, palkan alenemisena tai menettämisenä, häirintänä tai muuna rangaistuksena taikka syrjintänä.
Finanssivalvonta toivoo, että ilmoituksessa annettaisiin yhteystiedot, sillä nimetön ilmoitus voi vaikeuttaa väärinkäytösepäilyn selvittämistä, kun ilmoittajalta ei voida pyytää lisätietoa. Lisätietoa ilmoitusten luottamuksellisesta käsittelystä löytyy jäljempänä osiossa ”Ilmoittajan suoja ja luottamuksellisuus”.
Ennen ilmoituksen tekemistä suositetaan tutustumaan edellä olevaan osioon ”Mikä ei ole väärinkäytösepäily?” Ilmoituksen kohteena olevalla yhteisöllä voi myös olla yhtiön sisäinen ilmoitusjärjestelmä. Finanssivalvonnan järjestelmä on vaihtoehtoinen kanava väärinkäytösepäilyn ilmoittamiselle. Tällä järjestelmällä Finanssivalvonta ottaa vastaan väärinkäytösepäilyilmoitukset ja siirtää ne asiasta vastaavalle valvontaosastolle, jotta ilmoitukset voidaan ottaa huomioon Finanssivalvonnan valvontatoiminnassa.
Ilmoituksen tekijällä ei tarvitse olla erityistä näyttöä epäilyn tueksi, vaan perusteltu epäily riittää. Jos ilmoitus osoittautuu kuitenkin ilmeisen perättömäksi, voi se johtaa tutkintapyynnön tekemiseen poliisille.
Väärinkäytösepäilystä voidaan ilmoittaa Finanssivalvonnan Lakiasiat-yksikön päällikölle ja erikseen nimetyille Lakiasiat-yksikön lakimiehille
- suojatulla sähköpostilla,
- kirjeitse,
- puhelimitse tai
- tarpeen vaatiessa tapaamisessa.
Ilmoituksen voi lähettää sähköisesti Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojatulla sähköpostilla osoitteeseen WB-ilmoitukset(at)finanssivalvonta.fi.
Kirje lähetetään Finanssivalvontaan osoitteella: Lakiasiat-yksikön päällikkö, Finanssivalvonta, PL 103, 00101 Helsinki. Kirjekuoreen tulee tehdä merkintä "Luottamuksellinen/ilmoitus väärinkäytösepäilystä".
Suojatulla sähköpostilla tai kirjeitse lähetettävässä ilmoituksessa käytetään oheista lomaketta: Ilmoitus väärinkäytösepäilystä -lomake (word). Lomakkeen voi tallentaa omalle koneelleen ja täyttää sähköisesti sekä halutessaan tulostaa.
Ilmoituksessa suositellaan mainitsemaan, jos asiasta on tehty rikosilmoitus tai oltu yhteydessä muihin viranomaisiin tai tahoihin.
Ilmoituksessa on suositeltavaa antaa ilmoittajan yhteystiedot, jotta Finanssivalvonta voi tarvittaessa pyytää ilmoittajaa selventämään ilmoittamiaan tietoja tai antamaan asiassa lisätietoja. Ilmoitus voidaan tehdä myös nimettömänä.
Jos ilmoitus halutaan tehdä puhelimitse, henkilön tulee olla yhteydessä Finanssivalvonnan Esikunnan assistenttiin (puh. 09 183 5452). Puheluita otetaan vastaan tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Puhelun aluksi on todettava, että kyseessä on ilmoitus väärinkäytösepäilystä. Assistentti ohjaa tarvittaessa puhelun Lakiasiat-yksikön päällikölle tai erikseen nimetylle Lakiasiat-yksikön lakimiehelle. Ilmoituksia käsittelevät vain Finanssivalvonnan Lakiasiat-yksikön päällikkö sekä nimetyt Lakiasiat-yksikön lakimiehet ja Esikunnan assistentit. Finanssivalvonta ei tallenna puhelinkeskustelua. Niin puhelun kuin tapaamisen tarkoitus on ottaa ilmoitus vastaan ja tällä tavoin turvata asian jatkokäsittelyn joutuisuus Finanssivalvonnassa.
Finanssivalvonta ilmoittaa kirjeen vastaanottamisesta viipymättä kirjallisesti. Kirjallista ilmoitusta ei kuitenkaan lähetetä, jos ilmoittaja on niin nimenomaisesti pyytänyt, taikka jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy uskoa, että kirjallinen ilmoitus vaarantaisi ilmoittajan henkilöllisyyden suojan.
Vastaanottokuittauksen jälkeen Finanssivalvonta ei ilmoita asiassa tekemistään jatkotoimenpiteistä, jollei tähän ilmene erityistä syytä.
Ilmoituksen tekijää suojaa järjestelmän luottamuksellisuus. Ilmoituksen tekijää suojaa myös se, että lain mukaan henkilöä ei aseteta tietojen antamisen osalta vastuuseen sopimukseen, lakiin, asetukseen tai määräykseen perustuvaa tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisesta. Jos ilmoitus osoittautuu kuitenkin ilmeisen perättömäksi, voi se johtaa tutkintapyynnön tekemiseen poliisille.
Laissa säädetään nimenomaisesti, että ilmoitusmenettelyssä suojataan työsopimussuhteessa olevaa ilmoituksen tekijää ja tämän henkilöllisyyttä.
Finanssivalvonta suojaa ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilötietoja ja henkilöllisyyttä Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:ssä ja muualla laissa säädetyllä tavalla. Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:ssä säädetään muun muassa, että ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötiedot sekä tiedot ilmoituksesta ovat salassa pidettäviä, jollei erikseen toisin säädetä. Finanssivalvonnan järjestelmän tulee myös sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä.
Ilmoituksia käsittelevät vain Finanssivalvonnan Lakiasiain päällikkö ja nimetyt Lakiasiain lakimiehet. Asiaan liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet tallennetaan luottamukselliseen ja turvattuun järjestelmään, johon on pääsy ainoastaan kyseisillä henkilöillä. Jos asia siirretään Finanssivalvonnan valvontaosastolle tutkittavaksi, ilmoittajan henkilöllisyys luovutetaan vain, jos ilmoittaja on antanut siihen suostumuksensa tai jos se on välttämätöntä asian tutkinnassa.
Finanssivalvonnasta annetun lain 3 c §:n mukaan Finanssivalvonta tekee tutkintapyynnön poliisille, jos sen on syytä epäillä rikosta. Ilmoitukseen liittyvät tiedot ja selvitykset sekä tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä luovutetaan tällöin poliisille. Ilmoittajan henkilöllisyys voi tulla ilmi epäillylle ja mahdolliselle asianomistajalle esitutkinnan yhteydessä, mutta viimeistään esitutkinnan päätyttyä. Ilmoittajan henkilöllisyys voi myös tulla julkiseksi mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä.
Jos ilmoitus johtaa menettelyyn Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa säädetyn hallinnollisen seuraamuksen määräämiseksi, asianosaisen (ilmoituksen kohde) oikeutta saada tietoa ilmiannosta voidaan rajoittaa julkisuuslain (621/1999) 11 §:n nojalla, koska tiedon antaminen voi olla vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua.
Jos ilmoituksella on yhteys muuhun valtioon, Finanssivalvonnalla on Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä ja muualla laissa säädetyin edellytyksin oikeus luovuttaa tietoja ulkomaiselle finanssimarkkinoita valvovalle viranomaiselle. Finanssivalvonta voi luovuttaa vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen ulkomaisen valvontaviranomaisen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että niitä koskee kyseisten tietojen osalta vastaava salassapitovelvollisuus kuin Finanssivalvontaa. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä voidaan luovuttaa, jos se on välttämätöntä asian tutkimiseksi. Jos asia johtaa viranomaistutkintaan tai oikeusprosessiin ulkomaisessa valtiossa, sovelletaan menettelyyn kyseisen valtion lainsäädäntöä.
Ilmoittajaa suojaa myös se, että ilmoitus voidaan tehdä nimettömänä. Nimetön ilmoitus voi kuitenkin vaikeuttaa väärinkäytösepäilyn selvittämistä, kun ilmoittajalta ei voida pyytää lisätietoa.
Siltä osin kuin ilmoituksessa on kyse pankkia (luottolaitosta) koskevasta epäillystä väärinkäytöksestä, jonka valvonta kuuluu EKP:lle, Finanssivalvonta siirtää oma-aloitteisesti ilmoituksen lain nojalla EKP:lle. Ilmoitukset välitetään EKP:lle ilman henkilötietoja, ellei ilmoittaja anna siihen suostumustaan. Ilmoituksen voi tehdä myös suoraan EKP:lle.
EKP:n ulkoisesta whistleblowing-järjestelmästä säädetään YVM-kehysasetuksen (EU) No 468/2014 36−38 artiklassa.
EKP:n toimivaltaan kuuluu merkittävien luottolaitosten (SI) toimintaan liittyviä väärinkäytösepäilyjä koskevien ilmoitusten käsittely siltä osin kuin EKP on YVM-asetuksen (EU) 1024/2013 mukaan toimivaltainen valvontaviranomainen (vakavaraisuussääntely). EKP:n toimivaltaan kuuluvat myös kaikkia luottolaitoksia koskevien ilmoitusten käsittely, jos ne liittyvät EKP:n asetuksiin tai päätöksiin.
Kansallinen valvontaviranomainen (Suomessa Finanssivalvonta) on muilta osin toimivaltainen käsittelemään väärinkäytösepäilyjä (vähemmän merkittävät luottolaitokset (LSI), muu luottolaitoksia koskeva finanssialan sääntely).
Listaus EKP:n valvomista pankeista (europa.eu).
Lisätietoa löytyy EKP:n verkkosivuilta.
Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:n 3 momentin mukaan Finanssivalvonnan on säilytettävä ilmoituksista tarpeelliset tiedot viiden vuoden ajan ilmoituksen tekemisestä. Tämän jälkeen tiedot on poistettava, jollei niiden säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä.
Finanssivalvonta toimii yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehokas tietojenvaihto ja yhteistyö sellaisten henkilöiden suojaamiseksi työssään, jotka ilmoittavat väärinkäytösepäilyistä Finanssivalvonnalle tai, joita syytetään tällaisesta rikkomuksesta. Tavoitteena on estää ilmoituksiin liittyvät kostotoimet, syrjintä ja muunlainen epäoikeudenmukainen kohtelu. Yhteistyön tavoitteena on myös turvata se, että ilmoittajien saatavilla on riittävästi tietoa ja ohjeistusta heidän käytössään olevista oikeussuojakeinoista työnantajan mahdollisia vastatoimia kohtaan.
Lähtökohtana yhteistyössä on, että Finanssivalvonta keskittyy väärinkäytösepäilyjen tutkintaan ja ilmoittajien yleiseen neuvontaan, ja työsuojeluviranomaiset tarjoavat ilmoittajalle ja ilmoituksen kohteelle apua, jos heihin kohdistetaan kostotoimia, syrjintää tai muunlaista epäoikeudenmukaista kohtelua.
Katso lisätietoa työsuojeluviranomaisten toiminnasta www.tyosuojelu.fi.