Pääomamarkkinat

Kryptovaratoimijat

EU:n kryptovara-asetuksessa (EU) 2023/1114 eli niin kutsutussa MiCA-asetuksessa säännellään:

  • kryptovarojen liikkeeseenlaskua
  • kryptovarojen tarjoamista yleisölle
  • kryptovarojen kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakemista; ja
  • kryptovarapalveluiden tarjoamista.

Kryptovarat ovat digitaalisia arvon tai oikeuksien edustajia, joita on mahdollista siirtää tai tallentaa hajautetun tilikirjan teknologian (DLT, distributed ledger technology) avulla. Lohkoketjut ovat yksi esimerkki näistä teknologioista. Kryptovarojen siirtäminen ja tallentaminen perustuu julkisten ja yksityisten avainten avulla toteutettavaan kryptograafiseen salaukseen. Kryptovarat jaetaan MiCA-asetuksessa käytännössä kahteen kategoriaan:

  1. kryptovarat, joiden arvo pyritään vakauttamaan ottamalla referenssiksi jokin toinen arvo, oikeus tai näiden yhdistelmä; sekä
  2. muut kryptovarat.

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat omaisuusreferenssitokenit eli ARTit (asset-referenced token) ja sähkörahatokenit eli EMT:t (electronic money token). EMT on kryptovara, jonka arvo pyritään vakauttamaan ottamalla referenssiksi täsmälleen ja ainoastaan yksi virallinen valuutta. ARTin arvoa pyritään vakauttamaan minkä tahansa muun referenssin avulla. ARTin referenssinä voi siis olla esimerkiksi usean valuutan yhdistelmä eli valuuttakori, mutta ei ainoastaan yksi virallinen valuutta.

Toiseen kategoriaan kuuluvat kaikki muut kryptovarat. Erityisesti tämä tarkoittaa kryptovaroja, joiden arvoa ei pyritä vakauttamaan. Toiseksi kategoriaan kuuluvat niin kutsutut hyödyketokenit, jotka mahdollistavat pääsyn tokenin liikkeeseenlaskijan tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin.

Kryptovarat eivät ole rahoitusvälineitä eivätkä laillisia maksuvälineitä. Niitä käytetään kuitenkin sijoituskohteina ja maksamiseen.

Kryptovarapalvelut ovat kryptovaroihin liittyviä palveluita. Kryptovarapalveluiden tarjoaminen Euroopan unionissa edellyttää toimilupaa. Suomessa toimiluvan saaneet kryptovarapalvelun tarjoajat merkitään Finanssivalvonnan julkiseen rekisteriin. Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet kryptovarapalvelun tarjoajat voivat tarjota palveluitaan rajan yli Suomeen. Nämä muussa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet palveluntarjoajat, joilla on oikeus tarjota palveluitaan Suomessa, merkitään myös Finanssivalvonnan julkiseen rekisteriin, niin sanottuun notifikaatioluetteloon.

Finanssivalvonta suosittelee kiinnostavan palveluntarjoajan tarkistamista aina Finanssivalvonnan tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion valvojan rekisteristä. MiCA-asetus ei tuo oikeussuojaa ongelmatapauksissa, joissa palveluntarjoaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.

Eri kryptovarapalveluista on tarkemmin tietoa osiossa Toimiluvat, rekisteröinnit ja notifikaatiot > Kryptovarapalvelun tarjoajat.

Kryptovaran laskeminen liikkeeseen tarkoittaa käytännössä uuden kryptovaran luomista. Omaisuusreferenssitokenien (ARTit) ja sähkörahatokenien (EMT:t) liikkeeseenlasku edellyttää toimilupaa. ARTien ja EMT:eiden liikkeeseenlaskija toimii yleensä myös yleisölle tarjoajana tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakijana. Yleisölle tarjoaminen tarkoittaa viestintää, jossa tarjoamisen ehdoista sekä tarjottavista kryptovaroista annetaan riittävät tiedot, jotta mahdolliset tulevat haltijat voivat tehdä päätöksen ostamisesta. Kaupankäynnin kohteeksi ottaminen tarkoittaa, että kryptovara on kaupankäynnin kohteena vähintään yhdellä kaupankäyntialustalla.

Muiden kryptovarojen kuin ARTien ja EMT:eiden liikkeeseenlasku, yleisölle tarjoaminen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakeminen ei edellytä toimilupaa. Näiden kryptovarojen yleisölle tarjoajille ja kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakijoille asetetaan kuitenkin joitakin muita vaatimuksia MiCA-asetuksessa. Keskeisin vaatimus on velvollisuus laatia ja julkaista kryptovaran kuvaus eli white paper. ARTien ja EMT:eiden yleisölle tarjoaminen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakeminen ei myöskään edellytä toimilupaa, jos yleisölle tarjoaja tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakija on eri henkilö kuin liikkeeseenlaskija. ARTien tai EMT:eiden tarjoaminen yleisölle tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakeminen liikkeeseenlaskijan puolesta edellyttää kuitenkin liikkeeseenlaskijan kirjallista suostumusta. ARTin tai EMT:n liikkeeseenlaskijalla säilyy tällaisesta järjestelystä riippumatta velvollisuus laatia kryptovaran kuvaus.

Kryptovaran kuvauksessa olisi oltava yleistä tietoa esimerkiksi liikkeeseenlaskijasta, tarjoajasta tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakijasta, mahdollisesti kryptovaraa vastaan kerättävällä pääomalla toteutettavasta hankkeesta, kryptovaroihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, kryptovarojen perustana olevasta teknologiasta ja kryptovaroihin liittyvistä riskeistä. Kryptovaran kuvaukseen sekä asianomaiseen markkinointiviestintään, kuten mainosviesteihin ja markkinointiaineistoon, sisältyvien tietojen, mukaan lukien sosiaalisen median alustojen ja muiden uusien kanavien välityksellä esitettyjen tietojen, olisi oltava tasapuolisia ja selkeitä, eivätkä ne saisi olla harhaanjohtavia. Mainosviestien ja markkinointiaineiston olisi oltava johdonmukaisia kryptovaran kuvauksessa annettujen tietojen kanssa.

Kryptovaran liikkeeseenlaskuun, yleisölle tarjoamiseen ja kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakemiseen liittyvistä velvollisuuksista on tarkemmin tietoa osion Toimiluvat, rekisteröinnit ja notifikaatiot kohdissa Kryptovaran kuvaus (White Paper) ja kryptovarojen markkinointi sekä Sähkörahatokeneihin (EMT) liittyvät toimiluvat ja ilmoitukset ja Omaisuusreferenssitokeneihin (ART) liittyvät toimiluvat ja ilmoitukset.

MiCA-asetuksen III ja IV osastoja eli ART- ja EMT-liikkeeseenlaskua koskevia säännöksiä aletaan soveltaa 30.6.2024. Euroopan pankkiviranomainen EBA on julkaissut kannanoton suositelluista toimenpiteistä ennen ART- ja EMT-liikkeeseenlaskua koskevien MiCA-asetuksen säännösten soveltamisen alkamista.

Suurin osa muista MiCAn säännöksistä tulee voimaan 30.12.2024. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut tiedotteen suositelluista toimenpiteistä ennen kryptovarapalveluita koskevien MiCA-asetuksen säännösten soveltamisen alkamista.

Suomessa on kansallisesti säädetty siirtymäajasta, josta voivat hyötyä ne Finanssivalvonnan rekisteröimät virtuaalivaluutan tarjoajat, jotka ovat:

  1. tosiasiallisesti tarjonneet virtuaalivaluuttaan liittyviä palveluita kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista annetun lain voimaan tullessa; tai
  2. saaneet virtuaalivaluutan tarjoajan rekisteröinnin Finanssivalvonnalta korkeintaan kuusi kuukautta ennen kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista annetun lain voimaantuloa.

Siirtymäajasta hyötymisen edellytyksenä on myös, että virtuaalivaluutan tarjoaja jättää MiCA-asetuksen mukaisen toimilupahakemuksen Finanssivalvonnalle viimeistään 30.10.2024. Siirtymäaika tarkoittaa, että sen piiriin kuuluvat hakijat voivat jatkaa virtuaalivaluuttaan liittyvien palveluiden tarjoamista 30.6.2025 asti tai siihen saakka, että niille myönnetään tai kieltäydytään myöntämästä toimilupa sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. 

Kansallinen sääntely ja Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet

Laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista (402/2024)

Valtiovarainministeriön säädösvalmisteluhanke VM103:00/2023: Kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen (2023/1114 , MiCA) sekä varainsiirtojen ja tiettyjen kryptovarojen siirtojen mukana toimitettavista tiedoista annetun asetuksen (2023/1113, TFR) toimeenpano

Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 2/2023: Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 4/2023: Pakotesääntelyn ja kansallisten jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvä asiakkaan tunteminen

Määräysten ja ohjeiden 2/2023 ja 4/2023 soveltamisalaa tarkennetaan syksyn 2024 aikana kryptovaratoimijoiden osalta.

Euroopan unionin sääntely ja kansainväliset suositukset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114 kryptovarojen markkinoista eli niin kutsuttu MiCA-asetus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1113 varainsiirtojen ja tiettyjen kryptovarojen siirtojen mukana toimitettavista tiedoista eli niin kutsuttu maksun tiedot -asetus (TFR, transfer of funds regulation)

Euroopan pankkiviranomaisen ART- ja EMT-liikkeeseenlaskua koskevat standardit ja ohjeet (engl.)

Euroopan pankkiviranomaisen rahanpesun estämistä ja terrorismin rahoittamisen torjumista koskevat standardit ja ohjeet (engl.)

Euroopan pankkiviranomaisen pakotteita koskevat ohjeet: Guidelines on internal policies, procedures and controls to ensure the implementation of Union and national restrictive measures | European Banking Authority (europa.eu) (engl.)

Euroopan pankkiviranomaisen kysymyksiä ja vastauksia (Q&A) -työkalu (engl.)

Financial Action Task Force (FATF): Updated Guidance for a Risk-Based Approach to Virtual Assets and Virtual Asset Service Providers (engl.)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kryptovarapalveluita koskevat standardit ja ohjeet:

Eurooppalaisten valvontaviranomaisten yhteiset standardit ja ohjeet:

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kysymyksiä ja vastauksia (Q&A) -työkalu (engl.)

Euroopan komission MiCA-asetukseen liittyvät delegoidut asetukset (engl.)

Valitettavasti etenkin petosrikollisuus rehottaa kryptovaramarkkinoilla. Finanssivalvonta ja poliisi ovat antaneet vinkkejä huijauksilta välttymiseksi.

Ennen sijoituspäätöstä on erittäin suositeltavaa aina tarkistaa huolellisesti palveluntarjoajan tiedot. Mikäli palveluntarjoaja ilmoittaa, että se on jonkin tietyn viranomaisen valvonnassa, kannattaa tarkistaa mainitun viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä väitteen paikkansapitävyys. Mikäli palveluntarjoaja ei ilmoita tietoja valvojasta ollenkaan, on suositeltavaa pysyä loitolla ja valita toinen palvelu. Finanssivalvonnan valvomien yritysten tiedot löytyvät julkisesta rekisteristä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA julkaisee myöhemmin rekisterin, josta löytyvät Euroopan unionin ja talousalueen tiedot kryptovaratoimijoista.

Valvottavaluetteloiden lisäksi moni kryptovarapalveluiden tarjontaa valvova viranomainen pitää yllä varoituslistaa epäilyttävistä tai ilman lupaa toimivista palveluntarjoajista. Finanssivalvonta pitää yllä julkista varoituslistaa. Arvopaperimarkkinoiden kansainvälisiä standardeja antava järjestö IOSCO kokoaa yhteen useiden eri maiden varoituksia verkkosivuilleen.

Luotettavan palveluntarjoajan löydyttyä sijoittamisesta kiinnostuneen tulisi tiedostaa muut kryptovaroihin liittyvät mahdolliset riskit, kuten puutteellinen tieto- ja kyberturvallisuus, voimakas arvonvaihtelu, heikko likviditeetti ja alttius hintamanipulaatiolle. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset ovat julkaisseet viimeksi vuonna 2022 varoituksen kryptovarojen riskeistä.

Kryptovaroihin liittyy myös mahdollisuus, että sijoittaja voi halutessaan säilyttää kryptovarat itse ilman mitään palveluntarjoajaa ikään kuin käteisen rahan. Tällaiseen toimintaan ryhtyessään sijoittajan tulisi olla erittäin hyvin perehtynyt kryptovarojen tietoturvalliseen käsittelyyn, koska vastuu säilytyksestä on täysin sijoittajalla itsellään.