Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Finanssivalvonnan rahanpesun estämisen valvonta tapahtuu riskiperusteisesti. Valvontaa koskeva strategia kattaa myös terrorismin rahoittamisen estämisen ja talouspakotteiden noudattamisen valvonnan. Strategian tavoitteena on kuvata, mitkä ovat tärkeimmät valvottavasektorit ja miten niitä valvotaan. Samalla on tärkeää huomata, että kaikkiin valvottaviin voidaan kohdistaa kaikkia valvontakeinoja, mikäli niiden toiminnassa havaitaan epäilyjä rahanpesun velvoitteiden puutteista. Strategia on voimassa toistaiseksi, ja sen sisältöä tarkastellaan vuosittain.

Valvottavillamme on velvollisuus tuntea asiakkaansa toimintaa, havaita ja selvittää epäilyttäviä liiketoimia sekä ilmoittaa epäilyistään Rahanpesun selvittelykeskukselle. Olemme koonneet tähän hakemistoon valvottavillemme ohjeita asiakkaan tuntemisesta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin. Sääntelyllä pyritään siihen, että globaaleilla finanssimarkkinoilla noudatetaan yhtenäisiä asiakkaan tuntemista koskevia menettelytapoja. Tärkeässä roolissa on OECD:n yhteydessä toimiva, hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering). EU:n rahanpesudirektiivit perustuvat FATFin suosituksiin.

Suomessa Keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva rahanpesun selvittelykeskus käsittelee sille tehdyt rahanpesuepäilyilmoitukset. Rahanpesun vastaisen lainsäädännön kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa, että sen valvottavien menettelytavat, riskienhallinta ja sisäinen valvonta täyttävät lakien asettamat vaatimukset.

Valvottava tai sen toimihenkilö voidaan tuomita rangaistukseen asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun/terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvien (rahanpesulain) velvollisuuksien laiminlyönnistä. Valvottava voi syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos se avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä on aihetta suhtautua epäillen asiakkaan liiketoimiin.