Lehdistötiedote 8.12.2023

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2023: Vakavaraisuus on säilynyt vahvana – geopoliittisen tilanteen tuoma epävarmuus korostaa vakavaraisuuden ja riskienhallinnan merkitystä

Finanssisektorin toimintaympäristö on heikentynyt edelleen syksyn aikana, kun korkeat korot ja talouskasvun hiipuminen rasittavat kotitalouksia ja yrityksiä. Erityisesti tilanne on koetellut kiinteistö- ja rakennussektoria. Myös geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta ja finanssisektorin riskejä. Kohonneiden riskien aikana vakavaraisuuden, vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu.

Suomen talouden heikon kehityksen seurauksena työttömyys on ollut kasvussa, ja yritysten konkurssit ovat lisääntyneet Suomessa. Korkojen nousu on näkynyt muun muassa luottoriskien kasvuna. Lisäksi varsinkin riskillisempien yritysten ja hankkeiden rahoituksen saatavuus on tiukentunut. Kiinteistösektorilla rakentamisen hidastuminen on ollut erityisen voimakasta ja kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet selvästi. Epävarmuutta lisää se, että korot saattavat säilyä pidempään korkeammalla tasolla.

– Finanssivalvonta arvioi, että taloustilanne jatkuu vaikeana lähikuukausina ja mahdollisesti vielä ensi vuoden alussakin. Lisäksi geopoliittiset jännitteet luovat paljon yleistä epävarmuutta. On erittäin tärkeää, että finanssisektorin toimijat pysyvät riskitietoisina ja riskinkantokykyisinä. Tämä koskee niin synkentyneiden talousnäkymien tuomia riskejä kuin kyberriskien hallintaa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Finanssivalvonta arvioi, että pääsääntöisesti alalla on hyvä häiriönsietokyky. Vahvana säilynyt vakavaraisuus antaa finanssisektorin toimijoille suojaa heikkenevän toimintaympäristön tuomilta riskeiltä.

Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus paranivat hyvän tuloskehityksen myötä – taloyhtiölainojen luottoriskien kasvu jatkunut

Pankkisektorin vakavaraisuus parani vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 17,8 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,1 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos oli merkittävästi edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa parempi korkokatteen vahvan kasvun jatkuessa. Luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät pankkien yritys- ja kotitalousluottoasiakkaiden kohonneista luottoriskeistä. Järjestämättömät taloyhtiölainat kasvoivat, ja luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen kasvu jatkui vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Myös kiinteistö- ja rakennussektorilla luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.

Suomalaispankkien likviditeettitilanne on vahva ja pankkisektorin maksuvalmius on parantunut. Suomen pankkisektorin keskimääräistä korkeampi riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit mahdollisille markkinahäiriöille, ja yleinen korkotason nousu on kasvattanut myös kotimaisten pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.

Työeläkesektorin vakavaraisuus on edelleen vahvalla tasolla hienoisesta heikentymisestä huolimatta

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste oli 126,2 % syyskuun lopussa (12/2022: 127 %) ja siten vakavaraisuusaste on heikentynyt kuluvan vuoden aikana hieman. Osakkeiden, korkojen sekä muiden sijoitusten tuotto on ollut positiivinen kuluvan vuoden aikana. Kiinteistösijoitusten tuotto on ollut negatiivinen (-1,7 %). Työeläkelaitoksilla suorien ja epäsuorien kiinteistösijoitusten osuus sijoitusallokaatiossa on noin 12 %. Pääosa kiinteistösijoituksista on suoria kiinteistöomistuksia kotimaassa. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema on heikentynyt kuluvan vuoden aikana kasvaneen riskinoton vuoksi tasolle 1,6 (12/2022: 1,7). Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on edelleen kohtuullisella tasolla. Työeläkelaitokset kestävät myös merkittäviä negatiivisia arvonmuutoksia epälikvideissä kiinteistö- ja pääomarahastosijoituksissa. 

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde kääntyi nousuun

Syyskuun lopussa vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 291,1 % (12/2022: 301,6 %). Kolmannella vuosineljänneksellä osakkeiden markkinahintojen kääntyminen laskuun laski pääomavaatimusta ja vahvisti vakavaraisuutta. Pitkät korot hieman nousivat, ja pitkäaikaisten vastuiden markkina-arvo laski. Syyskuun lopussa niiden arvo oli alimmillaan Solvenssi II -sääntelyn aikana. Oma varallisuus kuitenkin laski kesäkuun loppuun verrattuna, koska sijoitus- ja vakuutusliiketoiminnan kannattavuus heikkeni.

Tammi-syyskuun sijoitustuotot olivat 2,3 % (1–6/2023: 2,6 %). Kaikista sijoituslajeista saatiin positiiviset tuotot, mutta tuotot heikkenivät tammi-kesäkuuhun verrattuna. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat matalimmat yli kymmeneen vuoteen. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta heikensi korvauskulujen kasvu. Eniten kasvoivat sairausvakuutuksen maksetut korvaukset.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui kesästä

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde nousi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja oli 270,7 % (12/2022: 256,9 %). Vakavaraisuuspääomavaatimus laski enemmän kuin omat varat. Tätä selittivät sijoitustuottojen lasku ja osakehintojen muutosten vaikutuksia tasaavan symmetrisen mukautustekijän muutos.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat 2,1 % vuoden alusta (1–6/2023: 2,4 %) ja olivat pitkän aikavälin keskiarvoa matalammalla tasolla. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen aikana korko- ja osakesijoitustuotot laskivat, mutta kiinteistösijoitustuotot nousivat hieman vuokratuottojen ansiosta.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet