Green Deal finanssivalvonnan näkökulmasta

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa Green Dealin eli vihreää kasvua koskevan toimintaohjelman. Kyseessä on viisikymmentä eri toimenpidettä sisältävä paketti, jonka tarkoituksena on ohjata Euroopan unioni kehitysuralle kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Kokonaisuus on kunnianhimoinen, mutta elinympäristöämme uhkaavien riskien valossa perusteltu.

Green Dealin keskeisimmät kohdat koskevat päästökauppajärjestelmää ja sen laajentamista, liikenteen aiheuttamien päästöjen tuntuvaa alentamista, ruoantuotantoa, erilaisia taloudellisia tukimuotoja sekä myös finanssisektoria. Viimeksi mainitun rooli luonnollisesti korostuu, koska pelkästään vuoteen 2030 kohdistuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron vuotuisia lisäsijoituksia, ja tämän kattamiseen tarvitaan yksityisen sijoitusvarallisuuden huomattavaa aktivoitumista.

Suuret ja nopeat muutokset kasvattavat finanssijärjestelmän riskejä

Esitetyt toimenpiteet muuttaisivat talouden rakenteita merkittävällä tavalla. Talouden murroskohdat ovat tyypillisesti nopeuttaneet talouskasvua, mutta niihin liittyy aina myös epävarmuuksia ja uhkakuvia. Esimerkkinä voidaan nostaa ehdotus mahdollisista hiilitulleista, jotka saattaisivat toteutuessaan johtaa myös ei-toivottuun lopputulokseen. Samoin nopea siirtymä fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin energianlähteisiin kohdistuu EU:n jäsenvaltioihin eri tavoilla, jolloin maakohtaiset talousvaikutukset saattavat olla päinvastaisia, kunkin maan lähtötilanteesta riippuen. Jos kaikki muutokset tapahtuvat samanaikaisesti, myös riskit talouden ja finanssijärjestelmän vakaudelle alkavat nopeasti kasvaa.

Vihreiden sijoituskohteiden kysyntä on ylittämässä tarjonnan jo ilman Green Dealiäkin, joten huolena on myös mahdollisen vihreän kuplan syntyminen. Suomen EU-puheenjohtajakauden lopulla valmistunut, ympäristön kannalta kestävät toimet määrittelevä taksonomia kattaa toistaiseksi vain alle viisi prosenttia kaikista sijoituskohteista, joten vihreiden sijoitustuotteiden kysynnän noustessa markkinan ylikuumenemisen riski kasvaa. Tämä on asia, jota sekä keskuspankkien että valvojien tulee seurata tarkasti.

Vakavaraisuusvaateet finanssijärjestelmän turvana

Finanssivalvonta kiinnittää Green Dealissä erityistä huomiota ehdotukseen, jossa finanssisektorin vakavaraisuusvaateille myönnettäisiin helpotuksia riskialtistumien vihreyden perusteella – esimerkiksi energiatehokkaisiin kiinteistöihin tehtyjen sijoitusten pääomavaade voisi laskea. Pääomavaateisiin kajoaminen ei ole esillä ensimmäistä kertaa, sillä jo kaksi vuotta sitten julkaistussa komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa esitettiin asian tutkimista, mutta Green Dealissä viestin sävy on jossain määrin jo tiukentunut.

Pankkien ja vakuutuslaitosten riskeille asetetut pääomavaateet perustuvat historiallisista aikasarjoista laskettuihin tappiotodennäköisyyksiin. Aiemmin tämä lähestymistapa on ollut toimiva, tai ainakin paras käytettävissä oleva vaihtoehto. Ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit muodostavat kuitenkin ongelman tälle mittaustavalle, koska esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät riskit eivät vielä historiallisessa datassa näy. Tämä tuli selkeästi esille, kun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisi kesällä 2018 selvityksensä asiasta. Ongelmaan ei myöskään ole helppoa ratkaisua, koska vaihtoehtona oleviin, eteenpäin katsoviin ennustemalleihin liittyy niin merkittäviä epävarmuuksia, että niiden käyttäminen finanssisektorin vakavaraisuusvaateiden pohjana olisi jossain määrin kyseenalaista.

Finanssisektorin vakavaraisuuskehikko on riskienhallinnan väline, ja se luo perustan järjestelmän vakaudelle ja uskottavuudelle. Jos vakavaraisuuskehikon puhtaasta riskiperusteisuudesta päädyttäisiin luopumaan, olisi valvojan näkökulmasta turvallisinta ainoastaan korottaa haitallisten toimien pääomavaateita, vaikka tätä vaihtoehtoa ei Green Dealissä mainitakaan. Uhkakuvien ja finanssijärjestelmän riskinäkökulman esille nostaminen näyttääkin jäävän valvojien ja keskuspankkien tehtäväksi.

Riskien tiedostaminen tukee ilmastotyötä

Vaikka tässä onkin esitetty Green Dealiin liittyviä uhkakuvia, myös kestävyysriskit itsessään muodostavat merkittävän uhan finanssisektorille, ja niihin varautuminen on tärkeä osa järjestelmätason riskienhallintaa. Valvojan tehtävänä on kuitenkin sekä nostaa esille että varautua niihin mahdollisiin riskeihin, joita Green Dealin tyyppiseen hankkeeseen liittyy.