Tutkintapyyntöjä poliisille

2

Seuraamusmaksuja

5

Julkisia varoituksia

1

Rikemaksuja

0

Toimintaympäristön mukana muuttuva valvonta

Suomen finanssimarkkinoiden vakaus säilyi hyvänä finanssitoimialan toimintaympäristön muutosten keskellä myös kertomusvuonna. Keskeisiä finanssialaan vaikuttavia toimintaympäristön muutostrendejä olivat ja ovat edelleen digitalisaatiokehitys sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Myös talouskehityksen kääntyminen heikompaan sekä pitkään matalina säilyneet korot haastavat finanssialan toimijoita. Toimintaympäristön muutokset huomioitiin Finanssivalvonnan valvontatyön suuntaamisessa kertomusvuonna ja myös toiminnansuunnittelussa vuodelle 2020.

Finanssivalvonnan strategia vuosille 2020–2022 uudistettiin kertomusvuoden aikana vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategia nostaa seuraaville vuosille keskiöön kolme valvonnallisesti merkittävää osa-aluetta: ilmastonmuutos, digitalisaatio ja rahanpesun estäminen. Strategiassa korostuu nyt aikaisempaa vahvemmin myös valvonnan riskiperusteisuus.

Pankkisektori

Nordean vakavaraisuusvalvonnassa noudatettiin Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa laadittua valvontasuunnitelmaa. Kattava arvio (AQR1 ja stressitesti) julkaistiin heinäkuussa. Nordean ensimmäinen, Suomeen siirtymisen jälkeen laadittu, valvojan arvio (SREP2) valmistui EKP:n asettaman aikataulun mukaisesti. Myös Nordean tarkastukset etenivät suunnitellusti. Nordean konsernitilinpäätöksen valvonnan suunnitelma valmistui kertomusvuoden lopulla.

EKP:n suorassa valvonnassa olevia pankkeja (SI-pankkeja3) valvottiin euroalueen yhteisen pankkivalvonnan valvonta- ja tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Kaksi valvojan arviota valmistui suunnitellusti alkuvuoden aikana. Vuoden aikana tehtiin myös suunnitellut kuusi muiden EKP:n epäsuorassa valvonnassa olevien pankkien (LSI-pankkien4) valvojan arviota.

Peruspankkipalvelujen hinnoittelua ja saatavuutta koskeva selvitys julkaistiin joulukuussa. Osana selvitystä tehtiin kysely digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta ja mukautuksista. Pankeille tehtiin lisäksi kysely siitä, kuinka nykyisiin pankkien tunnistusmenetelmiin tehtävät maksupalveludirektiivin edellyttämät muutokset toteutetaan siten, että kaikkien asiakasryhmien mahdollisuus käyttää tunnistusvälineitä ilman katkoksia turvataan.

Vakuutussektori

Vakuutusvalvonnassa toiminnan painopistettä siirrettiin sääntelystä valvontaan. Valvonta- ja tarkastushavaintoja tuotiin esille valvottava- ja lehdistötiedotteilla valvontatyön vaikuttavuuden lisäämiseksi. Sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi toimialatasoisesti aloitettiin kattava compliance-toimintojen arviointi työeläke-, vahinko- ja henkivakuutusyhtiöissä.

Työeläkeyhtiöiden ja niiden hallussa olevien työeläkevarojen asianmukaisen käytön valvontaa tuettiin valvottavatiedotteella työkyvyttömyysriskin hallinnasta ja toimialarajoista. Tiedotteessa kiinnitettiin erityistä huomiota työeläkeyhtiöille sallituksi katsottavan ja vahinkoriskiä vähentävän toiminnan toteutukseen toimialarajojen puitteissa.

Työttömyysvakuutusvalvonnassa tarkastettiin työttömyyskassojen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, tietosuoja-asetuksen voimaantuloon valmistautumista sekä aiempien havaintojen seurantaa.

Vahinko- ja henkivakuutustoimijoiden jatkuvassa valvonnassa painopisteinä olivat muun muassa hallintojärjestelmiin, valvontatoimintoihin ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden kelpoisuuden arvioimiseen liittyvät kysymykset. Vahinko- ja henkiyhtiöiden osalta vuoden mittaan tehdyistä valvontahavainnoista tiedotettiin toimialaa. Finanssivalvonta kiinnitti yhtiöiden huomiota muun muassa riski- ja vakavaraisuusarvioon, hallituksen rooliin sen valmistelussa ja siinä käytettäviin stressitesteihin, sekä matalan koron ympäristöön varautumisen tärkeyteen esimerkiksi päätettäessä voitonjaosta.

Vakuutussektorin eri toimijoilta oli käsittelyssä lukuisia hakemusasioita. Menettelytapavalvonnassa vakuutusten tarjoamista koskevasta sääntelystä (IDD) seuranneiden muutosten toimeenpano vaikutti varsinkin vakuutusedustajien rekisteröintien määrään.

Valvonnalle on keskeistä sääntelyn kehittäminen niin, että toimialaa koskevat vaateet vastaavat muuttunutta toimintaympäristöä ja ovat yhtenäiset. Sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyssä lakialoitteessa ehdotettiin, että työeläkevakuutusyhtiöitä koskevia ammatillisia pätevyys- ja kokemusvaatimuksia muutettaisiin paremmin vastaamaan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä sekä useilla lisäeläkelaitoksilla voimassa olevia pätevyysvaatimuksia. Lisäksi Finanssivalvonta osallistui vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden sääntelyn uudelleenarviointityöhön Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisessa EIOPAssa.

Makrovakausvalvonta

Finanssivalvonnan johtokunta teki kertomusvuonna useita päätöksiä finanssimarkkinoiden makrovakauden edistämiseksi ja järjestelmäriskien kasvun rajoittamiseksi. Neljännesvuosittaisten lainakattoa (enimmäisluototussuhde) ja vastasyklistä pääomapuskuria koskevien makrovakauspäätösten lisäksi kesäkuun lopulla uusittiin järjestelmäriskipuskuria ja asuntolainojen riskipainoja koskevat päätökset. Samalla todettiin, että niin sanottujen O-SII-puskureiden5 voimassaolevia pääomavaatimuksia ei ole tarvetta muuttaa, koska markkinarakenteissa ei tältä osin ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Arvopaperisektori

Varainhoitoliiketoiminnan valvonta kohdistui kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen arvostuskysymyksiin ja likviditeetinhallintaan sekä säilytysyhteisötoimintaan. Finanssivalvonta teki teema-arvion sekä kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen arvonmäärityskäytännöistä ja likviditeetinhallinnasta että säilytysyhteisöjen järjestämisestä. Erikoissijoitusrahastojen arvonmääritykseen ja likviditeetinhallintaan liittyen Finanssivalvonta havaitsi, että käytännöissä on vielä parannettavaa haastavampien markkinatilanteiden varalle.

Finanssivalvonta käytti eurooppalaisten arvopaperivalvojien kanssa MiFID II
-tuoteinterventiovaltuuksiaan6. Myyntituottoja (liikevaihto) ja leasing-sopimuksia koskevien uusien IFRS-standardien valvonnassa edettiin suunnitellusti. Vakuutussopimuksia käsittelevän uuden standardin käyttöönoton valvonta on edennyt suunniteltua hitaammin. Muutoin liikkeeseenlaskijoiden sijoittajainformaation valvonnassa painottuivat erityisesti muuttuneen esitesääntelyn vaatimukset.

Valtiovarainministeriön kanssa tehtiin yhteistyötä Euroclear Finland Oy:n toimilupaprosessissa. Mallia Euroclear Finlandin jatkuvaan valvontaan kehitettiin, ja se otetaan käyttöön vuonna 2020.

Finanssikriisin seurauksena EU:n tilintarkastussääntelyä uudistettiin merkittävällä tavalla. Finanssivalvonta nimettiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (PIE-yhteisöt) tarkastusvaliokuntien toiminnan arvioinnissa ja seurannassa. Tämä laajensi Finanssivalvonnan tehtäväkenttää tarkastusvaliokuntiin liittyen.

Rahanpesun estämisen valvonta

Rahanpesun estämisen valvonnan resursseja vahvistettiin merkittävästi ja toiminta organisoitiin omaksi toimistokseen maaliskuusta alkaen. Toimisto saavutti uuden vahvuutensa vuoden lopussa, mikä on mahdollistanut asiantuntijoiden erikoistumisen esimerkiksi sääntely-, riskiarvio-, jatkuva valvonta- ja tarkastustoimintaan. Finanssivalvonta antoi ensimmäisen kerran sanktion rahanpesusääntelyn rikkomuksista joulukuussa 2019.

FATF ja Euroopan komissio arvioivat kertomusvuonna rahanpesun estämistä ja sen valvontaa Suomessa. Finanssivalvonta suhtautuu saatuihin huomioihin ja suosituksiin vakavasti ja on huomioinut ne toimintansa kehittämisessä.

Pohjoismaista rahanpesun estämisen jatkuvan valvonnan yhteistyötä muiden pohjoismaisten valvojien kanssa on tiivistetty. Neljännesvuosittaisissa tapaamisissa on tarkasteltu muun muassa riskiarvioita, toimintaa korkean riskin asiakkaiden suhteen, transaktiomonitorointia ja muita rahanpesun torjunnan kannalta olennaisia alueita. Tietojen perusteella muodostetaan kuva riskitilanteesta ja rahanpesun torjunnan kehittämistarpeista.

Digitalisaatiokehityksen valvonta

Kertomusvuonna laadittiin valvonnan digitalisaatiostrategia. Strategiassa kuvataan Finanssivalvonnan pitkän aikavälin digitaalisten toimintojen valvonnan tehtävät sekä tavoitteet valvojan omille järjestelmille, prosessien digitalisoimiselle sekä osaamisen kehittämiselle. Strategiassa esitetyt digitalisaation valvonnan päätavoitteet ja strategiset tehtävät tarkennetaan ja toteutetaan vuoden 2020 alussa käynnistyvässä kolmivuotisessa Digitalisoituvan finanssisektorin valvonta -hankkeessa.

Finanssivalvonta aloitti virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröinnin ja valvonnan 1.5.2019 alkaen uuden lainsäädännön myötä. Rekisteröintiprosessin yhteydessä Finanssivalvonta selvittää, että hakijalla on käytössään riittävät menettelyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan, asiakasvarat on säilytetty ja suojattu riittävällä tavalla ja että hakijan johto ja avainhenkilöt täyttävät luotettavuuskriteerit. Kertomusvuoden loppuun mennessä Finanssivalvonta rekisteröi viisi virtuaalivaluutan tarjoajaa.

Omaa digitalisaatio-osaamistaan Finanssivalvonta kehitti muun muassa osallistumalla Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnan järjestämään ja Euroopan komission rahoittamaan ohjelmaan FIN-TECH: a Financial Technology knowledge exchange programme.

Suomen EU-puheenjohtajuuden tukeminen

Finanssivalvonta osallistui Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella kolmen lainsäädäntöhankkeen valmisteluun. Näitä olivat kestävän rahoituksen taksonomia, keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädäntö sekä joukkorahoituslainsäädäntö.


AQR = Asset Quality Review.
2 SREP = Supervisory Review and Evaluation Process.
3 SI-pankki = Significant Institution, EKP:n suorassa valvonnassa oleva pankki.
4 LSI-pankki = Less Significant Institution, EKP:n epäsuorassa valvonnassa oleva pankki.
5 O-SII = Other Systemically Important Institutions.
6 MiFID = Markets in Financial Instruments Directive, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi.