Finanssivalvonta toteutti teema-arviot sen suorassa valvonnassa oleville pankeille ja vakuutussektorin toimijoille vuoden 2023 aikana. Arvioissa keskityttiin ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan nykytilanteeseen sekä ilmastoriskialtistumiin. Molemmilla sektoreilla on tärkeää, että sekä toimijat että valvoja ovat hyvin perillä siitä, minkälaisia vaikutuksia ilmastoriskeillä on toimijoihin ja miten näitä riskejä hallitaan.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit jaetaan tyypillisesti fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit käsittävät ilmaston lämpenemisestä johtuvat haitalliset vaikutukset, kuten tulvat, myrskyt ja muuttuvat luonto-olosuhteet. Siirtymäriskejä puolestaan aiheutuu toimintaympäristön muutoksesta siirryttäessä vähäpäästöisempään talouteen. Nämä voivat liittyä esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja sääntelyyn sekä markkinoiden käyttäytymisen muutoksiin.

Ilmasto- ja ympäristöriskien merkitys kasvanut pankkien riskienhallinnassa

Pankkien on tunnistettava ja hallittava ilmastoriskejä siinä missä ne tunnistavat ja hallitsevat muitakin pankkitoiminnan riskejä. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen aiheuttavat merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat myös Suomen rahoitusjärjestelmään ja reaalitalouteen sekä pankkien kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pienemmätkin pankit voivat olla alttiina ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksille, etenkin jos niiden toiminta on keskittynyt markkinoille, sektoreille tai maantieteellisille alueille, joihin kohdistuu olennaisia fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä.

Teema-arviossa selvitettiin ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan nykytilannetta ja kehittämissuunnitelmia seitsemässä Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevassa pankissa. Arvio pohjautui soveltuvin osin Euroopan keskuspankin (EKP) ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan valvontaodotuksiin.

Arviossa keskityttiin neljään osa-alueeseen, joita olivat ilmasto- ja ympäristöriskien

• olennaisuuden arviointi
• vaikutukset luottolaitoksen liiketoimintamalliin ja strategiaan
• vaikutukset hallintoon ja riskinottohaluun sekä
• vaikutukset riskienhallintaan eri riskilajien osalta, painottuen luotto-, liiketoiminta- ja operatiivisiin riskeihin.

Teema-arvion loppupäätelmissä todettiin, että pankeilla on vielä huomattavasti kehitettävää kaikilla neljällä osa-alueella.

Samassa yhteydessä selvitettiin myös, missä määrin pankit olivat julkistaneet vuoden 2022 toimintakertomuksessaan ja vastuullisuusraportoinnissaan ilmasto- ja ympäristöriskeihin ja niiden hallintaan liittyviä tietoja. Erot pankkien välillä olivat suuria, ja useimmilla pankeilla onkin tässä vielä tehtävää.

Ilmasto- ja ympäristöriskien raportointivelvoitteet on määritelty kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) liittyvissä raportointistandardeissa. Teema-arvion perusteella pankit ovat aloittaneet valmistelut raportointia varten, mutta aikataulut vaikuttavat osalla kuitenkin haasteellisilta.

Teema-arvion tulosten perusteella Finanssivalvonta edellyttää, että sen suorassa valvonnassa olevat pankit laativat kattavan olennaisuuden arvioinnin ja suunnitelman ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan kehittämiseksi. On tärkeää, että pankit tunnistavat ja varautuvat riskienhallinnassaan kasvavien ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksiin.

Vakuutussektorilla sääntelymuutokset lisänneet kestävyysriskit sijoitustoiminnan valvontaan

Ilmastonmuutoksen epävarmuudet tarkoittavat korkeampia riskejä sijoittajille. Näiden riskien kartoittaminen ja analysointi ei ole yksinkertaista. Päästöoikeuksien hinnannousu, talouden rakenteiden muutokset ja energiahintojen voimakas heilunta luovat sekä uhkia että myös mahdollisuuksia. Toisaalta vihreän siirtymän mahdollisella epäonnistumisella tai viivästymisellä on omat riskinsä. Varsinkin pitkän aikavälin sijoittajat, joihin vakuutus- ja eläkeyhtiöt kuuluvat, joutuvat arvioimaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien fyysisten riskien mahdollista toteutumista ja niiden seurauksia.

Suomen vakuutuslaitosten sijoitusomaisuuden arvioinnissa keskityttiin ainoastaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin siirtymäriskeihin. Näiden arviointi on fyysisiä riskejä yksinkertaisempaa suoraviivaisempien analyysimenetelmien ja datan paremman saatavuuden vuoksi, mutta metodologian luotettavuus ja ennustekyky ovat toisaalta heikompia. Siirtymäriskien rooli on Suomen kannalta fyysisiä riskejä merkittävämpi, joten valinta oli perusteltu.

Analyysin metodologia perustuu Battistonin¹ analyysiin. Hän havaitsi tutkimusryhmänsä kanssa, että suorat ja epäsuorat altistumat niin sanottuihin ilmastopolitiikan kannalta olennaisiin talouden sektoreihin muodostivat merkittävän osan finanssialan sijoituksista, erityisesti rahasto- ja eläkeyhtiöiden kohdalla. Näillä sektoreilla on poikkeuksellisen suuri altistuma ilmastonmuutoksen siirtymäriskeille.

Kestävyyspohjaisen sijoittamisen tapoja ja muotoja vasta kehitetään. Tarkkoja määrittelyjä ei toistaiseksi ole. Pääsääntönä voidaan kuitenkin todeta, että kestävyyttä koskevan informaation käyttö on riippuvainen sijoitustoiminnan tavoitteista.

Analyysin keskeisimpiä huomioita oli, että ilmastonmuutoksen siirtymäriskejä tarkasteltaessa sekä sektori- että yhtiökohtaiset erot ovat varsin merkittäviä. Lisäksi varsinkin henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitusstrategiat ja keskeiset riskinlähteet olivat yhtiötasolla toisistaan varsin poikkeavia. Tämä on hyvä pitää mielessä silloin, kun tehdään yksittäisten yhtiöiden välisiä vertailuja. Finanssivalvonta hyödyntää teema-arvion tuloksia kestävyysriskien valvonnan kohdistamisessa.

EU:n laajuinen ilmastoriskiharjoitus vuoden 2024 aikana

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan valvontaviranomaisia (ESAt) toteuttamaan ilmastoriskiharjoituksen finanssisektorille yhteistyössä EKP:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) kanssa. Harjoituksessa arvioidaan finanssisektorin kykyä sopeutua ilmastotavoitteisiin. Tarkasteltavana on kahden epäedullisen skenaarion vaikutukset siten, että tartuntariskit ja toisen kierroksen vaikutukset tulevat huomioiduiksi.² Harjoitus toteutetaan vuoden 2024 aikana, ja raportti julkaistaan alkuvuodesta 2025.


¹ A climate stress-test of the financial system. Stefano Battiston, Antoine Mandel, Irene Monasterolo, Franziska Schütze and Gabriele Visentin (2017).
² EBA: One-off Fit-for-55 climate risk scenario analysis, https://www.eba.europa.eu/legacy/risk-analysis-and-data/climate-risk-stress-testing-eu-banks/one-fit-55-climate-risk-scenario.