Lehdistötiedote 19.12.2022 

Makrovakauspäätös: Lainakatto ja muuttuva lisäpääomavaatimus säilytetään ennallaan, Finanssivalvonta valmistautuu asettamaan järjestelmäriskipuskurin

 

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää lainakaton, eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan sekä pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan. Johtokunta valmistautuu vuoden 2023 alussa päättämään järjestelmäriskipuskurin asettamisesta pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi.

Syksyn aikana talousnäkymät ovat heikentyneet sekä Suomessa, euroalueella että maailmantaloudessa. Eurooppaa koettelee sota, energiakriisi ja kustannusinflaation kiihtyminen. Rahapolitiikan ja rahoitusolojen nopea kiristyminen kaikilla päätalousalueilla heikentää maailmantalouden kasvua. Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) syyskuussa antaman varoituksen mukaan finanssijärjestelmän vakautta uhkaavien riskien todennäköisyys toteutua samanaikaisesti on kasvanut.[1] Riskien toteutumisen yhteisvaikutukset voivat ESRB:n mukaan olla suuret.

Suomen pankkisektorin rakenteelliset järjestelmäriskit ja haavoittuvuudet antavat perusteet järjestelmäriskipuskurivaatimuksen asettamiselle. Finanssivalvonnan johtokunta poisti keväällä 2020 suomalaispankeille asetetut järjestelmäriskipuskurit koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi. Puskureiden alentamisen vuoksi Suomen pankkisektorin makrovakauspuskurien kokonaismäärä alittaa tällä hetkellä stressitestien ja muiden asettamisperusteiden perusteella riittäväksi arvioidun kokonaistason.

Finanssivalvonnan johtokunta on arvioinut toimintaympäristön kehitystä sekä tarvetta ja mahdollisuuksia vahvistaa kansallisen rahoitusjärjestelmän riskinkantokykyä enintään yhden prosentin suuruisella järjestelmäriskipuskurilla.

”Finanssivalvonnan johtokunta valmistautuu tekemään päätöksen järjestelmäriskipuskurin asettamisesta vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennen lopullista päätöstä johtokunta arvioi järjestelmäriskipuskurin asettamisen edellytysten täyttymistä sekä vaatimuksen ja ennakoidun talouskehityksen vaikutuksia luottolaitossektoriin ja luotonantoon”, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Nyt tehtyjen laskelmien perusteella mahdollinen päätös ei heikentäisi merkittävästi pankkisektorin luotonmyöntökykyä, mutta vahvistaisi luottolaitosten riskinkantokykyä. Päätöstä voidaan lykätä, jos vaatimuksen arvioidaan vaikuttavan hyvin kielteisesti luottomarkkinoiden toimintaan lyhyellä aikavälillä.

Lainakatto säilytetään kiristetyllä tasolla

Asuntokauppa on vähentynyt keväästä 2022. Uusia asuntolainoja nostetaan nyt vähemmän kuin aiempina vuosina. Etenkin sijoitusasuntolainojen nostot ovat vähentyneet merkittävästi vuotta aiemmasta.

Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat kuitenkin edelleen historiallisesti ennätyskorkealla tasolla ja pitkien lainojen osuus uusista asuntolainoista kasvussa. Velkaantuneisuuden suhteessa tuloihin myös arvioidaan kasvavan vielä vuonna 2023.

Rahoitusolojen kiristyessä, elinkustannusten noustessa ja taloussuhdanteen heikentyessä kotitalouksien kyky huolehtia veloistaan ja ylläpitää kulutusta heikkenee. Tässä tilanteessa on tärkeää hillitä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua ja varmistaa, että uusilla asuntolainanottajilla on taloudessaan riittävät puskurit lainanhoitorasituksen ja elinkustannusten kasvun sekä vakuusarvojen laskun varalle.

Näistä syistä Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää edelleen muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen uusien asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen kiristetyllä tasollaan 85 prosentissa.

Kesäkuussa 2022 annetulla ja vuoden 2023 alussa voimaan astuvalla, asuntolainanhakijan enimmäislainanhoitorasitusta koskevalla suosituksella pyritään myös turvaamaan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä stressitilanteessa.

Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilytetään perustasolla

Pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perusteena käytettävä riskimittaristo ja sitä täydentävät indikaattorit eivät viittaa rahoitussuhdanteen ylikuumenemiseen Suomessa. Siten muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei nosteta sen perustasolta eli nykyisestä 0 prosentista.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Makrovakausraportti 2/2022

[1] https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/warnings/esrb.warning220929_on_vulnerabilities_union_financial_system~6ae5572939.en.pdf

Yhteyshenkilöt

  • Viestinnän mediapäivystys, arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13, 09 183 5030