Lehdistötiedote 28.6.2019 – 14/2019

Makrovakauspäätös: Luottolaitosten järjestelmäriskipuskurit ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta pitää ennallaan rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella luottolaitoksille määrättävän lisäpääomavaatimuksen eli järjestelmäriskipuskurin.

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt pitää luottolaitoksiin sovellettavan järjestelmäriski-puskurin ennallaan. Puskurilla vahvistetaan luottolaitosten riskinsietokykyä rakenteellisten järjestelmäriskien varalle. Se asetetaan Nordealle kolmen, OP Ryhmälle kahden, Kuntarahoitukselle puolentoista ja muille suomalaisille luottolaitoksille yhden prosentin suuruisena. Järjestelmäriskipuskurin asettamisen kokonaisharkinnassa on otettu huomioon periaatteina jatkuvuus, johdonmukaisuus sekä ennakoitavuus.

Järjestelmäriskipuskuria koskeva vaatimus asetettiin ensimmäisen kerran 29.6.2018 ja se tulee voimaan 1.7.2019. Puskurivaatimus tarkistetaan vuosittain ja nyt tehty päätös tulee voimaan 1.7.2020. Puskurin taso arvioidaan uudelleen viimeistään vuonna 2020.

Kiristettyä lainakattoa muille kuin ensiasunnon ostajille ja riskipainolattiaa jatketaan

Finanssivalvonnan johtokunta pitää ennallaan aikaisemman päätöksensä enimmäisluototus-suhteen eli lainakaton alentamisesta viidellä prosenttiyksiköllä muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Päätös tuli voimaan 1.7.2018 ja on edelleen perusteltu kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

Uusien asuntolainojen ehdot ovat edelleen keventyneet ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet Suomen sisällä. Vilkas uudisrakentaminen on jarruttanut vanhojen asuntojen hintojen nousupaineita joillakin alueilla. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet sekä asuntoyhteisöille myönnetyt lainat ovat kasvaneet noin 10 %:n vuosivauhtia.

Johtokunta on päättänyt jatkaa vuodella luottolaitoskohtaista 15 %:n alarajaa sisäisiä malleja käyttävien luottolaitosten asuntoluottokannan keskimääräiselle riskipainolle 1.1.2020 alkaen. Alarajasta päätettiin alun perin 26.6.2017. Nyt tehdyn päätöksen voimaantulo edellyttää, että EU:n neuvosto ei vastusta johtokunnan päätöstä. Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille nostaa kiinteistövakuudellisen luotonannon pääomavaatimusta, ja pienentää siten välillisesti riskiä kiinteistömarkkinoiden ylikuumentumisesta.

– Makrovakausvälineiden käytölle on selkeä tarve, kun otetaan huomioon kotitalouksien velkaantumisesta johtuvat vakausuhkat. Välineillä on voitava puuttua suurimpien haavoittuvuuksien aiheuttamiin riskeihin. Makrovakausvälineistöä tulisi laajentaa edelleen, erityisesti lainanottajan tulojen määrään suhteutetulla velkakatolla, sanoo Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla

Finanssivalvonta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille eli lisäpääomavaatimus säilyy edelleen nollatasolla. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisen ensisijainen riskimittari on jatkanut laskuaan sekä pysynyt selvästi kynnysarvonsa alapuolella: vuoden 2018 lopulla yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama oli -11,4 prosenttiyksikköä. Talouden ja luotonannon kehitykseen liittyy tällä hetkellä epävarmuuksia ja alasuuntaisia riskejä, joiden vuoksi vaatimuksen asettaminen nykytilanteessa ei ole perusteltua.

Finanssivalvonnan johtokunta teki päätökset kokouksessaan 28.6.2019.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Liitteet