Lehdistötiedote 29.11.2018

Finanssivalvonnan seminaari 28.11.2018: Kotitalouksien velkaantuminen kasvussa, tarvitsemme uusia keinoja kehityksen hillitsemiseen

Kotitalouksien velkaantuneisuus on yli kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana ja on nyt ennätyslukemissa. Taloyhtiölainojen osuus velkaantumisen kasvussa on noussut merkittäväksi, ja erityisesti pikavippien aiheuttamat ongelmat ovat kasvaneet. Finanssivalvonta on huolissaan velkaantumisen kasvusta sekä makrotalouden vakauden että kuluttajansuojan näkökulmasta. Riskien hallitsemiseen tarvitaankin nykyistä parempia välineitä.
 
Tänään 28.11. Finanssivalvonnan vuosittaisessa seminaarissa Finlandia-talolla keskustellaan siitä, kuinka kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä nykyistä tehokkaammin. Ruotsin Finansinspektionenista Erik Thedéen, Director General, kertoo Ruotsissa käytössä olevista makrovakausvälineistä ja Irlannin keskuspankista Niamh Hallissey, Senior Economist and Macroprudential Policy Manager, keinoista, joilla Irlanti selvisi asuntojen hintojen romahduksesta. IMF:stä Claudio Raddatz Kiefer, Chief of the Global Financial Stability Analysis Division, tuo esiin kansainvälisen näkökulman makrovakauden hallintaan.

Taloyhtiölainat ovat muuttaneet asuntovelan luonnetta

Useimmissa maissa kotitalouksien merkittävimmät velat liittyvät asumiseen; asunto onkin arvokkain hankinta, minkä keskimääräinen kotitalous tekee. Asunto- ja taloyhtiölainojen yhteenlaskettu määrä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta.
 
Aikaisemmin uudet asunnot myytiin ilman taloyhtiölainaa, mutta tällä hetkellä uuden asunnon hinnasta saattaa olla jopa 80 % katettu taloyhtiölainalla. Yhtiölainamuotoinen piilovelkaantuminen voi paitsi hämärtää käsityksiä kotitalouden vastuista, myös tuoda uudenlaisen yhteisvastuumuodon asunto-osakeyhtiöihin.
 
Nykyisin Suomessa käytössä olevat makrovakausvälineet eli erilaiset pääomapuskurit ja lainakatto eivät kohdistu parhaalla mahdollisella tavalla kotitalouksien velkaantumiseen liittyviin riskeihin ja ne ovat lisäksi monimutkaisia käyttää. Makrovakausvalvonnan tarkoituksena on suojella koko makrotalouden vakautta. Erityisesti vakauden kannalta merkittävillä toimijoilla on oltava riittävästi käytettävissä olevaa pääomaa riskeistä ja heikommista taloussuhdanteista selviämiseen. Kotitalouksien velkaantuminen − ja ennen kaikkea kyky selvitä veloista − on osa makrovakauden kokonaisuutta. Luotonottajiin vaikuttavat makrovakausvälineet eivät ole Suomessa kuitenkaan tehokkaita. Makrovakauspolitiikka on taloudellisen vakauden, kuluttajansuojan sekä talouden kasvun muodostama kokonaisuus.
 
– Kuplien syntymistä asuntomarkkinalla tulee ehkäistä. Toimialan kanssa keskustelemme eri välineiden tarpeellisuudesta ja niiden kohdentamisesta. Makrovakausvalvonta on verrattain uusi alue, joka kehittyy nopeasti. Valvontaa on voitava harjoittaa tehokkailla ja tarkoituksenmukaisilla välineillä, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Tarvitsemme positiivisen luottorekisterin

Suomessa kulutusluottojen arvioitu määrä on 20 Mrd euroa, mikä on noin 13 % kaikista kotitalouksien veloista. Samaan aikaan 5,5 miljoonan väestöstä yli 380 000 ihmistä on velkaantunut ongelmallisesti.
 
Niin sanottujen pikavippien tarjonta on kasvanut nopeasti ja niiden markkinointi on muuttunut aggressiiviseksi. Tähänastiset keinot pikavippien aiheuttamien ongelmien hallitsemiseksi ovat Suomessa olleet riittämättömiä.

Lainsäätäjä on asettanut korkokaton alle 2 000 euron luotoille, minkä seurauksena tämän määrän ylittävien luottojen osuus on alkanut kasvaa. Tällä hetkellä valmistellaan katon laajentamista koskemaan kaikkia kulutusluottoja koosta riippumatta, siis lukuun ottamatta asuntolainoja. 
 
– Tämä ei kuitenkaan välttämättä auta kotitalouksien velkaantumisen hillintään. Myös kulutusluottojen osalta on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota lainanmaksukyvyn arviointiin ja käytettävä esimerkiksi lainansaajan maksuvaraa mittarina maksukyvylle. Näiden mittareiden käyttöä on myös valvottava, ja valvojalla on oltava mahdollisuus toimijoiden sääntelyyn ja sanktioimiseen, Tuominen toteaa.
 
Tämän toteuttaminen käytännössä ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Yksi merkittävä haaste on se, että tällä hetkellä tiedot kotitalouksien veloista eivät ole riittävän kattavat. Siksi tarvitsemme positiivisen luottorekisterin. Lainanmyöntäjät on velvoitettava hyödyntämään tätä tietoa niiden arvioidessa lainansaajan maksukykyä ja dokumentoimaan lainanmyöntökäytäntönsä.
 
Koko seminaarin tallenteen ja seminaarin esitykset pääset katsomaan osoitteessa seminaari.fiva.fi.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin (09) 183 5030, arkisin klo 9–16.

Katso myös