Lehdistötiedote 18.9.2013 – 9/2013

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2013: Suomen finanssisektori vakavarainen, mutta monen toimijan kannattavuus heikentynyt

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien kesäkuun lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus kokonaisuutena tarkastellen oli edelleen hyvä. Joidenkin toimijoiden kannattavuus oli kuitenkin heikko.

─ Hyvä vakavaraisuus ja riskienhallinta ovat edesauttaneet selviytymään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, johtaja Anneli Tuominen sanoo. ─ Eri pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Etenkin pienillä pankeilla on ollut vaikeuksia ylläpitää kannattavaa toimintaa. Heikko talouskasvu ja matala korkotaso rasittavat edelleen kannattavuutta.

Finanssiala jo sopeuttanut, paineet kuitenkin jatkuvat

Finanssialan toimijat ovat eri toimin parantaneet kannattavuuttaan, mm. kasvattaneet palkkioperusteisten liiketoimien osuutta, nostaneet palveluidensa ja tuotteidensa palkkioita, tehneet yhteistyösopimuksia ja karsineet kulujaan. Pieniä pankkeja on myös yhdistynyt.

Suomalaispankit täyttävät uudet vakavaraisuusvaatimukset, likviditeettivaateet haasteellisemmat

Uudet tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset turvaavat pääomien säilymistä pankeissa, koska ne voivat rajoittaa voitonjakoa omistajille. ─ Heikkojen näkymien jatkuessa on olennaista säilyttää vahva vakavaraisuus, johtaja Anneli Tuominen toteaa. Vakavaraisilla ja likvideillä pankeilla on parhaat mahdollisuudet pitää yllä luotonantoa myös laskusuhdanteessa.

Likviditeettivaatimukset edellyttävät lisää likvidejä varoja ja sijoitettujen varojen riskitasojen alentamista. Tämä on merkittävämpi muutos pienille kuin suurille pankeille.

Euroalueen pankkisektorin taseet läpivalaistaan

Eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus on yleisesti ottaen kohentunut jo tehtyjen lisäpääomitusten ja taseiden supistamisten takia. Etenkin velkaongelmamaissa pankkien kannattavuus on kuitenkin hyvinkin heikko ja toiminta monesti tappiollista kasvaneiden luottotappioiden vuoksi.

Lopullista päätöstä yhteisen valvontamekanismin perustamisesta odotetaan EU:ssa ministerineuvostolta lähiaikoina. Asetus tulisi näillä näkymin voimaan lokakuussa. Euroopan parlamentti on asian jo osaltaan hyväksynyt. – Ennen pankkiunionin aloittamista on olennaisen tärkeää, että suoritetaan yhdenmukaisin kriteerein yhteisen valvontamekanismin piiriin tulevien pankkien taseiden läpivalaisu ja stressitestit, joiden perusteella saadaan tarkka kuva tase-erien arvostusten oikeellisuudesta ja pankkien mahdollisista lisäpääomitustarpeista, apulaisjohtaja Jukka Vesala korostaa.

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien ennallaan

Suomalaispankkien euromääräinen vakavaraisuuspuskuri on pienentynyt hieman, koska omien varojen vaade on kasvanut nopeammin kuin omat varat. Vakavaraisuus laski 15,6 prosenttiin (31.12.2012: 17,0 %). Korkealaatuinen ns. ydinvakavaraisuus (Core Tier 1) oli keskimäärin 14,3 % (31.12.2012: 15,5 %).

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhdeluku pysyi ennallaan 1,9:ssä.

Työeläkelaitosten vakavaraisuustilanne ennallaan

Sektorin vakavaraisuusaste on säilynyt hyvänä ja oli kesäkuun lopussa 25,9 % (31.12.2012: 26,2 %). Riskiperusteinen vakavaraisuusasema laski lakimuutoksen ja riskitason nousun vuoksi ensimmäisellä neljänneksellä selvästi, mutta asema vakiintui toisella neljänneksellä ja luvuksi muodostui 2,0 (31.12.2012: 2,5).

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus hyvällä tasolla, vahinkovakuutussektorin säilyi vahvana

Henkivakuutussektorin toimintapääoma laski alkuvuoden aikana 0,2 miljardia euroa, mutta oli edelleen yli 5-kertainen suhteessa lain asettamaan vähimmäismäärään. Henkivakuutusyhtiöiden riskiperusteinen vakavaraisuusasema (3,2) oli kuitenkin parempi kuin vuoden 2012 lopussa (3,0).

Vahinkovakuutussektorin riskiperusteinen vakavaraisuusasema oli 2,3. Yhtiörakenteiden muutokset vaikeuttavat vahinkosektorin lukujen vertailukelpoisuutta.

Lisätietoja antavat

  • Anneli Tuominen, johtaja, puhelin 010 831 5300, ja
  • Jukka Vesala, apulaisjohtaja, puhelin 010 831 5374.

Liitteet