Basel III -uudistuksen vaikutukset suomalaispankkeihin aiemmin arvioitua pienempiä
Kirjoittaja Jyri Helenius työskentelee Finanssivalvonnan apulaisjohtajana ja Pankkivalvonnan osastopäällikkönä
Eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyyn vaikuttava Basel III -uudistus on parhaillaan käsiteltävänä EU:n neuvostossa ja parlamentissa. Finanssivalvonta on päivittänyt arvioitaan käsiteltävän uudistuksen vaikutuksista suomalaispankkeihin: vaikutusten pääomavaatimuksiin sekä asunto- ja yritysluottojen saatavuuteen ja hintoihin nähdään olevan jopa aiempaa arvioitua vähäisempiä.
Basel III -uudistuksilla viitataan Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2017 julkaisemiin ehdotuksiin, joilla loppuunsaatetaan pankkien finanssikriisin jälkeinen globaali vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelykehikko. Euroopan komissio antoi lokakuussa 2021 ehdotuksensa näiden uudistusten täytäntöönpanosta EU:n lainsäädäntöön. Komission ehdotus on parhaillaan käsiteltävänä EU:n neuvostossa ja parlamentissa.
Suomalaispankkien pääomavaatimukset kasvaisivat aiemmin arvioitua vähemmän
Finanssivalvonnan uudet laskelmat perustuvat suomalaispankkien omiin, tarkentuneisiin arvioihin sekä ajantasaisempaan dataan ja riskipositioihin. Näiden arviolaskelmien mukaan Basel III -uudistusten arvioidaan kasvattavan suomalaispankkien pääomavaatimuksia aiemmin arvioitua vähemmän.
Laskelmien mukaan alkuperäisten Basel III -standardien täytäntöönpano kasvattaisi suomalaispankkien pääomavaatimuksia yhteensä noin 9 prosentilla. Aiemmin Finanssivalvonta oli arvioinut, että uudistukset kasvattaisivat pääomavaatimuksia noin 15 prosentilla.
Komission ehdotus uudistusten täytäntöönpanemiseksi EU:ssa sisältää poikkeuksia alkuperäisistä standardeista. Nämä poikkeukset pääsääntöisesti keventävät uudistusten vakavaraisuusvaikutuksia. Uudistusten toteutus komission täytäntöönpanoehdotuksen mukaisesti kasvattaisi suomalaispankkien pääomavaatimuksia arviolta vain 3–4 prosentilla.
Komission ehdotuksessa uudistusten vaikutusta suomalaispankkien pääomavaatimuksiin supistaa etenkin nykyiseen EU-sääntelyyn sisältyvien, pk-yritysluottojen vakavaraisuuskäsittelyä sekä vastuun arvonoikaisuriskin soveltamisalaa koskevien, huojennusten säilyttäminen.
Uudistus ei vaaranna suomalaispankkien luotonmyöntökykyä
Komission täytäntöönpanoehdotukseen sisältyy myös väliaikaisia, vuoteen 2032 asti ulottuvia huojennuksia matalariskisten asuntoluottojen ja luottoluokittelemattomien yritysluottojen vakavaraisuuskäsittelyyn. Näiden ehdotettujen siirtymäsäännösten seurauksena suomalaispankkien pääomavaatimusten arvioidaan jopa laskevan väliaikaisesti, kunnes kaikki siirtymäsäännökset ovat päättyneet.
Suomalaispankkien luotonmyöntökyky on pysynyt vahvana, vaikka pankkien pääomavaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti edellisten sääntelyuudistusten (esim. makrovakauspuskurien ja Pilari 2 -vaatimusten käyttöönotto) seurauksena.
Finanssivalvonta on jo aiemmin arvioinut, että Basel III -uudistusten täytäntöönpano komission ehdotuksen mukaisesti ei merkittävästi heikennä yritys- ja asuntoluottojen saatavuutta tai nosta niiden hintoja Suomessa. Finanssivalvonnan päivitetyt vaikutusarviolaskelmat vahvistavat tätä arviota: vain muutaman prosentin suuruinen pääomavaatimusten kasvu ei vaaranna suomalaispankkien luotonmyöntökykyä.
Pääomavaikutuksia tasaavista siirtymäsäännöksistä ei tule tehdä pysyviä
Komission ehdotukseen sisältyvät väliaikaiset huojennukset asunto- ja yritysluottojen vakavaraisuuskäsittelyyn monimutkaistavat jo ennestään monimutkaista vakavaraisuussääntelyä tarpeettomasti. Päivitettyjen arviolaskelmien perusteella uudistukset eivät vaarantaisi suomalaispankkien kykyä rahoittaa taloutta, vaikka näitä Basel-standardeista poikkeavia siirtymäsäännöksiä ei olisi lainkaan.
Koska uudistusten vaikutusten arvioidaan kuitenkin joissakin maissa kohoavan varsin korkeiksi, voidaan näitä vaikutuksia tasaavia siirtymäsäännöksiä pitää hyväksyttävänä kompromissiratkaisuna. On tärkeää, että tulevissa lainsäädäntöneuvotteluissa uudistukset pyritään siirtymäaikojen jälkeen saattamaan voimaan mahdollisimman vähäisin poikkeuksin alkuperäisiin Basel-standardeihin nähden.
Merkittävät poikkeamat Basel-standardeista voisivat johtaa pankkisääntelyn keventämiseen myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä voisi puolestaan johtaa eurooppalaisten ja suomalaisten pankkien kilpailu- ja häiriönsietokyvyn kannalta vahingolliseen sääntelykilpailuun.