Blogi 23.11.2020 – 18/2020

Työ tekijäänsä neuvoo? – Kolme vuotta valvonnan opissa

Kirjoittaja Kaisa Forsström työskentelee Vakuutusvalvonnan osastopäällikkönä.

Kolme vivahderikasta vuotta valvojana on takana, ja samalla eräänlaisen oman välitilinpäätöksen paikka. Näkökulma vakuutussektorin toimintaan on uuden tehtävän myötä laajentunut, paljon opittavaa on tullut vastaan. Samalla moni näkemys on vahvistunut – niistä muutama ajatus arvioitavaksenne tässä blogissa.

Vakuutustoiminta on yhteiskuntavastuuta

Vakuutusyhtiöt kantavat riskiä meidän muiden puolesta, niin yksityisten henkilöiden kuin yritysten ja yhteisöjen. Kyseessä on monella tapaa keskeinen, yhteiskunnan toimivuutta ja jopa yhteiskuntarauhaa tukeva tehtävä. Siksi sen hoitaminen edellyttää toimijoilta vastuuhenkilöineen erityistä vastuullisuutta ja julkista luotettavuutta. Sekä vaatii valvojalta paitsi toimialan tuntemusta myös toiminnan merkityksen ymmärrystä riskiperusteisen valvonnan kohdentamisen taustalla.

Suosittelen lukemaan Mikko Sinersalon blogin, jossa hän mm. nostaa esiin vakuutustoimialan merkityksen myös uusien innovaatioiden ja kehitystyön varmistajana.

Kuka vastaa sääntelyn noudattamisesta – voiko vastuun ulkoistaa valvojalle?

Sääntelyn asettamat vaateet tai rajat eivät ole toimijan tai edes vakuutettavien omien valintojen pohjalta toisin päätettävissä. Toimija ei voi vaikuttaa valmisteluorganisaation, toimivan johdon tai päättävien elinten jäsenten osaamisvaateisiin, taikka toiminnalle, riskiotolle tai varojen käytölle asetettuihin rajoihin – niitä on noudatettava. Vastaavasti myöskään esimerkiksi sääntelyssä määritellyt vakuutus- tai korvaustoiminnan prosessit eivät ole vapaasti muokattavissa. Myöskään valvojalla ei ole tällaista valtakirjaa antaa. Mikäli sitovaa sääntelyä halutaan muuttaa, sitä varten meillä on eduskunta. Joissain tapauksissa tarvitaan EU-tasoista päätöksentekoa.

Vastuuta sääntelyn noudattamisesta ei voi ulkoistaa edes valvojalle. Joskus, onneksi harvoin, tuntuu siihen kuitenkin olevan toiveita – sitä sääntelyä mitä ei ole valvottu, ei ole olemassa tai valvoja on laista poikkeavat toimet näin hiljaisesti hyväksynyt? Valvojan rooli on varmistajan rooli. Vakuutustoimintaa koskevan sääntelyn tuntemisesta ja noudattamisesta vastaa aina ja kaikilta osin toimija, niin päätöksentekijät kuin heille valmistelutyötä tekevät asiantuntijat rooleissaan.

Hyvä hallinto toiminnan selkärankana

Kun koko bisnes liittyy erilaisten riskien hallintaan, toimivan hallintomallin (valmistelu- ja päätöksentekoprosessit, sisäinen valvonta, aktuaaritoiminto jne.) merkitys on luonnollisesti kaikkien vakuutustoimijoiden osalta keskeinen. Hyvä hallinto on paras toiminnan luotettavuuden ja vastuullisuuden varmistaja.

Vakuutustoimintaan liittyy niin vapaaehtoisen kuin lakisääteisenkin vakuuttamisen osalta myös paljon juridiikkaa. Mm. vakuuttamiseen ja korvaustoimintaan, vakavaraisuuden hallintaan tai hallintoon liittyvät säännökset ja määräykset korostavat osaltaan lain- ja ohjeidenmukaisuuden sisäisen valvonnan merkitystä. Pidän compliance-toimintoa toimivan johdon pelastusrenkaana monestakin syystä. Omin voimin tapahtuva, oikea-aikainen suunniteltujen kehittämistoimien taikka toiminnan rakenteiden tai prosessien lain ja myös omien ohjeiden mukaisuuden varmistaminen säästää monelta murheelta. Ja pitää valvojan kauempana.

Sama koskee kaikkea sisäistä valvontaa. Mitä selvemmin toimintaan liittyvä riskinhallinta ja sen arviointi ovat ajantasaista, realistista ja eteenpäin katsovaa, sitä varmemmin otetut riskit ja tehdyt valinnat ovat tietoisia ja harkinnaltaan asianmukaisia. Tällöin myös valvoja pysyy omassa varmistajan roolissaan.

Osaamisen merkitys

Vakuutustoimialan sääntely, yhteiskuntavastuullinen asema ja monelta osin varojen omistukseen ja käyttöön liittyvät toimialaan kiinteästi sidotut erityispiirteet asettavat kovia vaatimuksia erityisesti osaamiselle. Kaikissa keskeisissä rooleissa edellytetään paitsi vahvaa oman toiminnan ja sitä koskevien vaateiden tuntemusta myös vahvaa toimialaymmärrystä. Ilman ymmärrystä siitä, mihin kokonaisuuteen toiminta liittyy, miten julkinen luotettavuus on koko toimialan uskottavuuden keskeinen kivijalka ja miten yhden toimijan vaikutus näihin on monesti markkinaosuuttaan suurempi, vaarannetaan kyseinen toiminta koko toimiala.

Valvoja on valvoja

Valvojan tehtävä on valvoa. Teemme työtämme rajallisin resurssein kohdistaen voimamme riskiperusteisesti merkittäviin kysymyksiin. Meillä keskiössä ovat toimialaa koskevan sääntelyn noudattaminen ja tunteminen, osaamista koskevien vaateiden täyttyminen ja sisäisen valvonnan prosessien tehokkaan toimivuuden varmistaminen. Näiden varmistettu toimivuus vaikuttaa myös valvojan mahdollisuuksiin kohdentaa resurssejaan todellisiin riskeihin – sinne missä toimivuudesta syntyy huolta.

Toimialan kanssa käytävä dialogi on meille arvokasta. Myös sen varmistamiseksi, että tehtävämme – sen tavoitteet ja toiminnan kohdentamisen perusteet – avautuvat valvottaville oikein. Samalla vahvistuu se, ettei näiden keskeisten toiminnan vastuullisuuden varmistamisen alueilla vastuuta voi siirtää valvojalle.

Jatketaan keskustelua. Etänäkin siihen on hyvät mahdollisuudet.