Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2022: Toimintaympäristön synkentyneet näkymät korostavat vakavaraisuuden, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan merkitystä
Finanssisektorin toimintaympäristön näkymät ovat syksyn aikana muuttuneet Suomessa entistä synkemmiksi. Heikkenevä talouskasvu, korkea inflaatio ja energian hinnat sekä nousevat korot rasittavat kotitalouksien velanhoito- ja kulutuskykyä ja heikentävät yritysten kannattavuutta. Tämä lisää merkittävien sijoitus- ja luottotappioiden riskiä ja heikentää kannattavuusnäkymiä myös Suomen finanssisektorilla. Kohonneiden riskien ympäristössä toimijoiden vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu.Korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, ja kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on ollut hyvin heikkoa. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote supistui 0,3 % heinä-syyskuussa 2022 edellisestä vuosineljänneksestä. Lisäksi useat talousennustajat arvioivat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan ensi vuonna.
Inflaation kiihtymisen seurauksena keskuspankit ovat maailmanlaajuisesti kiristäneet rahapolitiikkaa. Keskuspankkikorkojen nousu ja heikentyneet talousnäkymät ovat heijastuneet myös markkinakorkoihin kuten euribor-korkoihin sekä valtiolainojen, yritysten ja pankkien velkakirjalainojen korkoihin. Samalla osakekurssit ovat laskeneet ja markkinoiden riskitietoisuus on kasvanut.
- Vaikea toimintaympäristö korostaa erityisesti vahvan riskinkantokyvyn sekä hyvän riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan merkitystä valvottavien omassa toiminnassa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman, mutta pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina
Nousevat korot vahvistivat korkokatetta ja kasvattivat korkokatteen osuutta kokonaistuotoista edelleen. Toisaalta toimintaympäristön kasvanut epävarmuus näkyi sijoitustoiminnan nettotuottojen suurena vaihteluna sekä palkkiotuottojen pienentymisenä. Luottotappiot pysyivät maltillisina eikä luottokannan laadussa näkynyt merkittäviä heikentymisen merkkejä. Pankkien oman varainhankinnan suunnitelmallisuus ja rahoitustarpeiden ennakoinnin merkitys korostuvat epävarmassa toimintaympäristössä.
Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman vuoden kolmannella neljänneksellä. Heikkenemisen taustalla oli voitonjako, joka pienensi pankkisektorin omia varoja. Riskipainotettujen saamisten määrässä ei tapahtunut muutoksia vuoden kolmannella neljänneksellä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 16,9 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,3 % (12/2021: 21,4 %). Suhdeluvut pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina.
Työeläkesektori vakavaraisuus edelleen vahva heikentymisestä huolimatta
Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi vahvana. Vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt, kun sijoitustuotot jäivät tappiollisiksi ja selvästi alle tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 128,2 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema eli vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusvaatimuksen suhde on heikentynyt kuluvan vuoden aikana ja oli syyskuun lopussa 1,7 (12/2021: 1,9). Työeläkelaitosten keskimääräinen stressikestävyys on edelleen kestävällä tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta.
Työeläkelaitosten kuluvan vuoden sijoitustuotto oli syyskuun lopussa -6,2 %, likvidit sijoitukset eli noteeratut osakkeet, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset jäivät selvästi tappiollisiksi. Epälikvidien sijoitusten eli lainojen, kiinteistösijoitusten, pääomasijoitusten ja hedge-rahastosijoitusten tuotto oli selvästi positiivinen. On kuitenkin otettava huomioon, että epälikvidien sijoitusten arvostukseen liittyy enemmän epävarmuutta. Myös euron heikentymisellä kuluvan vuoden aikana on ollut selvästi sijoitustuottoa tukeva vaikutus.
Työeläkelaitossektorilla pääomasijoitusten lisääntyminen on kasvattanut epälikvidien sijoitusten osuutta, joka oli syyskuun lopussa 45 % kaikista sijoituksista.
Korkotason nousu vahvisti vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 285,9 prosenttiin (12/2021: 242,0 %). Korkotason jyrkkä nousu pienensi vakuutusvastuita. Oma varallisuus kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä, koska vakuutusvastuiden markkina-arvon lasku oli suurempi kuin sijoitusten arvon lasku. Myös vakavaraisuuspääomavaatimuksen pieneneminen vahvisti vakavaraisuutta. Pääomavaatimusta vähensivät osakkeiden markkinahintojen laskusta johtuva osakeriskin pieneneminen, vakuutusvastuiden pienenemisestä johtuva vakuutusriskin väheneminen ja korkoriskin suojaustason nostosta johtuva korkoriskin pieneneminen.
Sijoitusten tuotot tammi-syyskuulta 2022 olivat -7,8 %. Vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Suurvahingot kasvattivat korvauskuluja ja heikensivät vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden vahvistuminen jatkui
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde nousi 276,6 prosenttiin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä (12/2021: 192,9 %). Markkinariskin vakavaraisuuspääomavaatimus laski arvopaperihintojen laskiessa ja samaan aikaan oma varallisuus säilyi korkojen nousun vaikutuksesta lähes kesäkuun lopun tasolla.
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,6 % tammi-syyskuussa 2022. Osake- ja korkosijoitustuotot laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat yhä paremmin kuin henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset pidemmällä aikavälillä keskimäärin.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.