Finanssivalvonnan konferenssi: EU:n finanssimarkkinat nyt ja tulevaisuudessa
Koronapandemia on vaikuttanut talouteen ja finanssisektoriin maailmanlaajuisesti ja on myös vahvistanut finanssisektorin muutostrendejä. Näistä näkyvin on digitalisaatio, joka tehostaa finanssisektorin toimintaa ja edistää innovaatioita mutta tuo myös mukanaan uudenlaisia riskejä: finanssisektori onkin ollut yksi merkittävimmistä kyberhyökkäysten kohteista maailmanlaajuisesti. Myöskään tarve ilmastonmuutosta torjuviin toimiin ei ole vähentynyt pandemian aikana ja finanssisektorin tuleekin huomioida aiempaa aktiivisemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset niin omaan liiketoimintaansa kuin asiakkaidensa riskeihin.Finanssivalvonnan konferenssissa 2.11.2021 otsikolla ”EU financial markets now and in the future” pureudutaan kansainvälisten ja kotimaisten vaikutusvaltaisten puhujien johdattamana siihen, miten finanssisektori on selviytynyt yllättävästä, koronan tuomasta kriisistä ja miten se säilyttää kestävyytensä myös jatkossa.
- Talous on selvinnyt odotuksia paremmin koronakriisistä, koska valtiot ja keskuspankit ovat pystyneet tukemaan kotitalouksien ja yritysten velkakestävyyttä ja valvojat edesauttamaan finanssisektorin kykyä palvella asiakkaitaan. Kriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja onkin tärkeää, että askeleet kohti uutta normaalia ovat vielä riittävän varovaisia, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa avauspuheessaan.
Digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat finanssisektoria
Vaikka viime aikoina katse on kohdistunut pandemiakriisistä selviämiseen, aikaisemmatkin trendit ovat vahvistuneet. Digitalisaatiokehitys sen sijaan on jopa nopeutunut koronapandemian aiheuttamien rajoitusten myötä.
- Digitalisaatio on kasvattanut myös finanssisektorin riskejä. Finanssisektori onkin ollut kansainvälisen arvion mukaan toiseksi merkittävin kyberhyökkäysten kohde terveyssektorin jälkeen. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että toimijat ottavat kyberuhat vakavasti ja varautuminen niihin on riittävää. Tässä on vielä tehtävää niin lainsäädännön, valvonnan kuin toimijoiden osalta, Tuominen toteaa.
Ilmastonmuutoksen huomioiminen vakuutus- ja pankkisektoreilla on muuttunut yhä tärkeämmäksi osaksi toimijoiden riskienhallintaa. Liiketoiminnassa on huomioitava sekä suorat että siirtymäriskit, joita ilmastonmuutos tuo mukanaan. Pankkien ja vakuutustoimijoiden on luotava katse 30 vuotta eteenpäin kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Samalla kun sijoittajien kiinnostus vihreitä tuotteita vastaan on kasvanut, on myös riski niin kutsutusta viherpesusta lisääntynyt. Sijoittajansuojaa onkin vahvistettu toimijoille asetetuilla tiedonantovelvoitteilla. Finanssivalvonta arvioi sijoittajille annettavaa tietoa esimerkiksi rahastojen sääntöjen hyväksynnän yhteydessä. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen edellyttää selkeitä määrittelyjä ja vahvaa asiantuntemusta kestävyystekijöistä.
Velkaantuneisuuden kasvu ja toimintaympäristön riskit on otettava huomioon
Koronapandemian aikana valtioiden ja kotitalouksen velka on kasvanut. Valtiot ovat ottaneet velkaa kriisistä selviytymiseen, mutta kotitalouksien velkaa ovat kasvattaneet asumisen investoinnit, joita on tehty niin koronan tuomien elämänmuutosten kuin alhaisen korkotasonkin kannustamina.
- Jo ennen koronaa oli riski talouskasvun hiipumisesta, joka johtuu väestörakenteesta ja heikosta tuottavuuden kasvusta. Tämä riski ei ole kadonnut, mutta nyt se kohdataan aikaisempaa velkaantuneempana, Tuominen toteaa.
Yhdessä hidas talouskasvu, alhainen syntyvyys ja sen aiheuttama väestön demografinen muutos, matalat korot sekä osakemarkkinoiden korkeat arvostustasot luovat haasteellisen ympäristön myös eläkesektorille, koska järjestelmän kestävyyttä tukevan tuottotavoitteen saavuttaminen vaatisi aikaisempaa suurempaa riskinottoa. Tämä riskinotto kuitenkin lisäisi eläkesektorin systeemistä riskiä kriisitilanteissa.
Konferenssissa useita kansainvälisiä ja kotimaisia talousvaikuttajia
Konferenssissa esiintyvät puhujina Euroopan keskuspankin valvontaneuvoston puheenjohtaja Andrea Enria, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri ja Finanssivalvonnan johtokunnan varapuheenjohtaja Leena Mörttinen, eurooppalaisen vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomaisen EIOPAn aikaisempi hallintoneuvoston puheenjohtaja Gabriel Bernardino, Sampo-ryhmän konsernijohtaja Torbjörn Magnusson sekä Euroopan komission DG FISMAn pääjohtaja John Berrigan. Sijoittamista käsittelevässä paneelissa keskustelevat Finanssivalvonnan Niina Bergringin johdolla Pörssisäätiön johtaja Sari Lounasmeri, KEVAn sijoitustoimintojen apulaisjohtaja Erika Tikka sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn pääekonomisti ja riskianalyysiosaston päällikkö Steffen Kern. Seminaarin tallenne ja esitykset julkaistaan seminaarisivulla.