Lehdistötiedote 13.3.2019 – 3/2019

Finanssivalvonnan toimintakertomus 2018: Rahanpesun estämiseen ja digitalisaatioon liittyvää valvontaa on vahvistettu

Finanssivalvonnan tänään julkaiseman, vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan finanssisektori Suomessa on säilynyt vakaana. Sektorin toimijoihin kohdistuvat kuitenkin samat kannattavuuspaineet kuin niiden kilpailijoihin Euroopassa. Kannattavuutta uhkaavat maailmantalouden ja Suomen talouden ennakoidun kasvun heikkeneminen ja poliittisen toimintaympäristön epävarmuus, odotettavissa oleva kilpailu perinteisen toimialan ulkopuolelta, sekä ilmastonmuutos.

Vuoden 2018 aikana korostuneita teemoja olivat kotitalouksien kasvavan velkaantumisen hillitseminen, Nordean pääkonttorin muutto Suomeen sekä rahanpesun estämisen valvonta. Myös digitalisaatio niin valvottavakentässä kuin valvojan omassakin toiminnassa jatkui. Finanssivalvonta onkin loppuvuoden aikana vahvistanut rahanpesun estämisen valvontaa sekä digitalisaatioon liittyvää valvontaa.

Tämän työn jatkumona, nyt maaliskuussa 2019 Finanssivalvonta on perustanut kaksi uutta yksikköä: Rahanpesun estäminen sekä Digitalisaatio ja pankkipalvelut.

Lisäksi vuoden 2018 aikana Finanssivalvonta on rekrytoinut lähes kolmekymmentä finanssisektorin ammattilaista puhtaasti Nordean valvontaan ja organisoinut valvonnan uudelleen täyttääkseen EKP:n vaatimukset yhteiselle pankkivalvonnalle.

Tarvitsemme EU:hun rahanpesun estämisen valvojan

Finanssivalvonta katsoo, että viimeaikaisten tapahtumien valossa rahanpesun estämisen valvontavastuut EU:ssa edellyttävät perusteellista muutosta. Valvonta on tähän asti ollut kansallista ja se on perustunut direktiiveihin, joita kukin maa on implementoinut lainsäädäntöönsä omalla tavallaan. Nopeana korjaustoimenpiteenä on esitetty, että Euroopan pankkiviranomaisen toimivaltuuksia ja resursseja vahvistettaisiin rahanpesun estämisen valvonnassa.

– Itse kuitenkin suosittelen valvontaan samanlaista rakennetta kuin euroalueen pankkivalvonnassa: EU:hun tulisi perustaa riippumaton ja tiukka, vahvat toimivaltuudet omaava keskitetty valvoja, joka työskentelee kansallisten valvojien tuella. Vain näin pystytään varmistamaan valvonnan korkea laatu, yhtenäiset valvontakäytännöt, saumaton tiedonkulku ja valvonnan edellyttämä riippumattomuus ja integriteetti. Tavoitteena tulee olla nollatoleranssi finanssisektorin rikolliseen hyväksikäyttöön, Anneli Tuominen toteaa johtajan katsauksessaan.

Toimintakertomuksessa käsitellään edellisen vuoden painopisteiden ja finanssimarkkinoiden tilan lisäksi myös mm. rahanpesun estämisen valvontaa, virtuaalivaluuttoihin liittyvän sääntelyn kehittämistä sekä makrovakaustoimia, joilla vahvistettiin luottolaitoksien ja kotitalouksien riskinsietokykyä.

Toimintakertomus julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin kevään aikana.

Lisätietoja antaa

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin (09) 183 5030, arkisin klo 9–16.

Lue kertomukset