Lehdistötiedote 14.6.2016 – 11/2016

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen riskipainolle alaraja, muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla

Finanssivalvonnan johtokunta on käsitellyt makrovakautta lain edellyttämän neljännesvuosittaisen aikataulun mukaisesti. Makrovakausvälineitä käytetään seuraavasti:

  • suhdanteisiin liittyvää pääomavaatimusta ei käytetä
  • ryhdytään toimenpiteisiin 10 %:n alarajan asettamiseksi sisäisten mallien menetelmää käyttävien pankkien keskimääräiselle asuntolainojen riskipainolle. Alaraja tulisi voimaan viimeistään 1.7.2017 *)
  • merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimukset pidetään ennallaan.

Suhdanteisiin liittyvää, luottolaitoslain 10 luvun 4§:ssä tarkoitettua muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei käytetä, ja se säilyy siten edelleen 0,0 %. Perusteena on, että suhdannesidonnaiset rahoitusjärjestelmän riskit ovat kokonaisuudessaan pysyneet ennallaan. Pääasiallisen riskimittarin eli luottokannan ja bruttokansantuotteen trendipoikkeama on pienentynyt.

− Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvun jatkuminen heikossa taloustilanteessa kasvattaa riskejä. Yksi keino varautumiseen on varmistaa, että asuntolainojen riskipainot kuvastavat kasvanutta riskiä, ja siksi on perusteltua asettaa riskipainoille alaraja, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen sanoo. – Sisäisten mallien menetelmään perustuvat riskipainot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna matalia, ja mallien riskipainot vaihtelevat merkittävästi luottolaitoksittainkin.

Alarajan asettamisessa on otettu huomioon asunto- ja asuntolainamarkkinoiden talouden häiriöitä kriisitilanteessa vahvistavat kerrannaisvaikutukset sekä muut asuntoluotonantoon ja kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyvät järjestelmäriskit.

Ensisijainen keino asuntoluottosalkun riskipainon alarajan asettamiselle on vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 soveltaminen. Artiklan 458 soveltamiseen liittyy EU-päätösprosessi, jossa ministerineuvosto voi komission esityksestä vastustaa päätöstä. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat lausunnot asiasta komissiolle. Finanssivalvonta käy keskusteluja asiaan liittyvien EU-viranomaisten kanssa ennen Finanssivalvonnan johtokunnan lopullista päätöstä artiklan 458 soveltamisesta.

Merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimukset (ns. O-SII-puskurit) säilytetään edelleen 6.7.2015 julkistetun päätöksen mukaisina. Ne ovat Nordea Pankki Suomi Oyj:llä ja OP Ryhmällä 2,0 % sekä Danske Bank Oyj:llä ja Kuntarahoituksella 0,5 %.

Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Euroalueen yhteistä pankkivalvontaa koskevan sääntelyn mukaisesti päätöksestä konsultoitiin myös Euroopan keskuspankkia.

Lisätietoja antaa

Pentti Hakkarainen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 010 831 2002

Liitteet

Katso myös

*) Merkittyä kohtaa on tarkennettu 14.6.2016 klo 15.35.