Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus 30.9.2014 ja stressitestit: Finanssisektori on vakavarainen, mutta stressitestit toivat esiin tarpeen varautua tulevaan sääntelyyn henki- ja vahinkovakuutussektorilla

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien syyskuun lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus on edelleen hyvä. Stressitestien perusteella Suomen pankkisektori ja työeläkevakuutusyhtiöt kokonaisuutena tarkasteltuna kestäisivät toimintaympäristön äkillisen heikentymisen. Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuusuudistus edellyttää kuitenkin yhtiöiltä toimenpiteitä.

Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana

Pankkisektorin ydinpääomalla (CET1) laskettu vakavaraisuussuhde vahvistui hieman kolmannella neljänneksellä ja oli syyskuun lopussa 14,3 % (30.6.2014: 14,1 %). Kokonaisvakavaraisuussuhde nousi 16,0 prosenttiin (30.6.2014: 15,3 %).

Riskipainotetut erät pysyivät ennallaan ja vakavaraisuuden parantuminen johtui omien varojen kasvusta. Ensisijaisten omien varojen 0,9 miljardin euron kasvu muodostuu kertyneistä voittovaroista ja uuden pääoman hankinnasta. Pääosa (90 %) omista varoista on ydinpääomaa. Pankit täyttävät jo tällä hetkellä ensi vuoden alussa kiristyvät vakavaraisuusvaatimukset, joiden myötä pankkien ydinvakavaraisuusvaatimus nousee 7,0.

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien yhteenlaskettu vakavaraisuusaste säilyi ennallaan 1,9:ssä.

Työeläkesektorin vakavaraisuuskehitys jatkui tasaisena, henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuus edelleen hyvällä tasolla

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui edelleen kolmannella neljänneksellä ja riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (2,2). Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 31,1 % (30.6.2014: 30,5 %). Työeläkelaitosten keskimääräistä riskinkantokykyä voidaan pitää vahvana. Riskitaso on kuitenkin jatkanut lievää nousuaan, koska hedge-rahastojen ja osakkeiden osuus sijoituksista kasvoi. Sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa keskimäärin 5,6 %.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuusasema pysyi hyvällä tasolla vuoden kolmannella neljänneksellä. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (3,7). Toimintapääoma nousi 6-kertaiseksi suhteessa lain asettamaan vähimmäisvaatimukseen (30.6.2014: 5,9). Sijoitusten tuottoprosentti oli tammi-syyskuussa keskimäärin 5,9.

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella neljänneksellä ja sektorin vakavaraisuusasema oli kesäkuun lopun tasolla 4,5. Myös riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa (2,5). Sijoitustuotot olivat tammi-syyskuussa keskimäärin 3,8 %.

Pankkisektori kestäisi toimintaympäristön heikkenemisen

Eurooppalaisten ja kansallisten stressitestien perusteella Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön äkillisen heikentymisen. Tuloksissa pankkien arvonalentumistappiot kasvaisivat ja koko sektorin CET1-vakavaraisuussuhde laskisi tasolle 11,6 % vuonna 2016 heikossa skenaariossa. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien omien varojen ylijäämä supistuisi, mutta kestäisi heikon skenaarion.

Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta tappiollista stressiskenaariossa

Kokonaisuutena tarkasteltuna työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestäisi heikon toimintaympäristön vaikutukset. Käytetyssä skenaariossa työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot olivat negatiivisia alentaen huomattavasti yhtiökohtaisia vakavaraisuustasoja. Stressitestin mukainen kehitys merkitsisi monelle työeläkevakuutusyhtiölle tarvetta arvioida sijoitusstrategiaansa uudelleen riittävän vakavaraisuuden turvaamiseksi.

Uudesta sääntelystä muutospaineita henki- ja vahinkovakuutussektorille

Muuttuva sääntely edellyttää joiltakin yhtiöiltä toimenpiteitä vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi. Stressitestissä sääntelymuutokseen yhdistyy epäedullisen talousskenaarion vaikutus, mikä lisää niiden yhtiöiden määrää, joilta edellytetään vastaavia toimenpiteitä.

Henki- ja vahinkovakuutussektorin stressitestissä testattiin yhtiöiden riskinsietokykyä vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa vakavaraisuuskehikossa. Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että yhtiöiden valmistautuminen uuteen sääntelyyn on vielä kesken.

– Vakuutussektorilla suurimmat haavoittuvuudet liittyvät osake- ja korkomarkkinoiden nopeaan epäedulliseen kehitykseen yhdistettynä erittäin alhaiseen korkotasoon. Pankkisektorin erityisenä haasteena on reaalitalouden heikko kehitys, johtaja Anneli Tuominen toteaa.
– Sääntelyuudistuksiin sekä heikomman ja haastavamman toimintaympäristön riskeihin tulee varautua vakavaraisuutta vahvistavilla toimenpiteillä erityisesti henki- ja vahinkovakuutussektorilla. Näiden toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen tulee olemaan myös valvonnan painopiste.

Stressitestien skenaarioiden lopputulos vakavaraisuuteen

• Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöille on käytetty EIOPAn stressitestin skenaarioita, pankeille ja finanssiryhmittymille on käytetty EBA/EKP:n stressitestin skenaarioita. Työeläkevakuutusyhtiöille on tehty oma skenaario lähtötilanteesta 30.6.2014.
• Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tulokset sisältävät kaikki sekä EIOPAlle raportoidut että kansalliseen stressitestiin osallistuneet yhtiöt.
• Pankkisektori sisältää EBA/EKP:n stressitestiin osallistuneiden pankkien lisäksi muun suomalaisen pankkisektorin.
• Ryhmittymien kohdalla pankkitoiminnan pääomavaateeseen vaikuttaa vuosina 2014-2016 pankkien vakavaraisuusvaatimusten muutos.
• Sääntelyn mukaiset raja-arvot esitetyille vakavaraisuusluvuille: henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimussuhde: 100 %, pankkien ydinvakavaraisuus: 7 % (2015 alusta), finanssiryhmittymien vakavaraisuusaste: 1, työeläkevakuutusyhtiöiden riskiperusteinen vakavaraisuusasema: 1.

Lisätietoja antavat

• Anneli Tuominen, johtaja, puhelin 010 831 5300
• Jyri Helenius, osastopäällikkö, puhelin 010 831 5312

Liite

Pankki- ja vakuutussektorin vakavaraisuus 30.9.2014 (pdf)

Katso myös

EBAn metodologia ja skenaario