Valvottavatiedote 16.1.2026 - 2/2026

Finanssivalvonnan strategian 2026–2028 tavoitteena vaikuttava ja aktiivinen valvonta – vuonna 2026 valvonnassa korostuu äärimmäisiin talousilmiöihin varautuminen ja digitaalisten palveluiden toimintavarmuus

Finanssivalvonta tavoittelee uudistetulla strategiallaan yhä vaikuttavampaa ja aktiivisempaa valvontaa. Riskiperusteisuus säilyy valvontaa ohjaavana tekijänä. Vuonna 2026 valvonnan painopisteiksi valikoituivat digitaalisten palveluiden toiminta sekä äärimmäisiin talous- ja markkinailmiöihin varautuminen. Vakavaraisuutta, hyvää hallintoa ja menettelytapoja valvotaan jatkuvasti vuosittaisten painopisteiden lisäksi.

Vuoden 2026 alusta Finanssivalvontaa ohjaa uudistettu strategia. Tavoitteena Finanssivalvonnalla säilyy olla ennakoiva ja ennakoitava valvoja. Strategian painopisteet ohjaavat aktiiviseen, vaikuttavaan ja digikehityksen huomioivaan valvontaan sekä sisäisessä toiminnassa muutoskyvyn vahvistamiseen.

Valvojan työtä ohjaavat myös uudistetut arvot: luotettavuus, riippumattomuus, yhdessä ja vaikuttavuus. Finanssivalvonnan tehtävä on Finanssivalvontaa koskevan lain 1§:n mukainen ”Turvaamme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden ja sijoittajien suojaa ja vakuutettuja etuja”.

"Valvonnan vaikuttavuutta haemme riskiperusteisella priorisoinnilla, jolla kohdennamme erityisesti valvontaa sinne, missä sen vaikuttavuus on suurin. Kaikkea emme pysty valvomaan koko ajan, mutta tietenkin reagoimme ja kohdennamme valvontaa, kun huomaamme jonkin alueen merkityksen ja riskitasojen kasvavan tai jollakin alueella olevan merkittäviä, valvontatoimia edellyttäviä puutteita", Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa sanoo.

"Seuraamme aktiivisesti toimintaympäristön kehittymistä. Valvottavien työn ja toimintaympäristön digitalisoituminen yhdessä tekoälyyn ja kyberresilienssiin liittyvän sääntelyn kanssa nostavat sen valvonnan painopisteeksi."

Vuonna 2026 valvonnassa painottuu digitaalisten palveluiden toiminta ja valvottavien taloudellinen varautuminen 

Vuonna 2026 valvonta painottuu erityisesti digitaalisten palveluiden toiminnan valvontaan.Tämä pitää sisällään sekä digitaalisen häiriönsietokyvyn ja kyberturvallisuuden että digitaalisten palveluiden turvallisuuden.

"Finanssisektorin palveluiden toiminta ja käyttäminen ovat täysin riippuvaisia digitaalisten kanavien luotettavasta toiminnasta.Tällä painopisteellä Finanssivalvonta kohdentaa valvontaansa digitaaliseen häiriönsietokykyyn ja digitaalisten asiakaskanavien käyttöön liittyvien riskien torjuntaan", Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius sanoo. Helenius johtaa Finanssivalvonnan valvontatyötä koordinoivaa valvonnan ohjausryhmää.

Toinen painopiste valvonnassa vuonna 2026 on äärimmäisiin talous- ja markkinailmiöihin varautuminen. Painopistettä toteutetaan valvontatoimilla, joilla varmistetaan valvottavien oman varautumisen riittävyyttä ja riskinsietokykyä sekä seuraamalla, analysoimalla ja ennakoimalla toimintaympäristön negatiivisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia finanssisektorille sekä valvonnalle. Toimintaympäristöön liittyvät riskit ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla mm. geo- ja kauppapoliittisen tilanteen ja yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden korkeiden arvostustasojen takia.

Tämän painopisteen toteuttamista valvonnassa tuettiin Finanssivalvonnan analyytikoiden toimintaympäristöanalyysillä, jossa tarkasteltiin talouden odotetun ja odotettua heikomman kehityksen vaikutuksia Suomen finanssisektorille. Työssä käytettiin pohjana Suomen Pankin perusennustetta sekä EBAn ja EIOPAn stressitestien skenaarioita. Lisäksi arvioitiin mahdollisten, mutta erittäin epätodennäköisten negatiivisten skenaarioiden (eli nk. häntäriskiskenaarioiden) vaikutuksia. Nämä skenaariot liittyvät esimerkiksi yleiseen epäluottamukseen amerikkalaisia sijoituskohteita kohtaan, Venäjän hyökkäyssotaan ja hybridivaikuttamiseen sekä valtioiden velkaantumisen haitallisiin vaikutuksiin.  

"Vaikka äärimmäiset tapahtumaketjut ovat epätodennäköisiä, haluamme valvonnalla ohjata siihen, että finanssisektori varautuu ja suoriutuu myös näissä tilanteissa.Tämä varmistaminen on tärkeä osa yhteiskunnan resilienssiä", Helenius korostaa.

Tarkastukset ja teema-arviot eri valvontasektoreilla

Finanssivalvonta tekee vuosittain useita yksittäistä valvottavaa koskevia tarkastuksia sekä valvottavaryhmille suunnattuja teema-arviota valvonnan painopisteiden mukaisesti. Vuosittaisten painopisteiden lisäksi valvomme jatkuvasti vakavaraisuutta, hyvää hallintoa sekä menettelytapoja.

Myös eurooppalaisten valvojien painotukset ja riskiperusteisuus ohjaavat tarkastuksia ja arvioita. Suomalaisista pankeista Nordea, OP Ryhmä, Danske Bank ja Kuntarahoitus ovat EKP:n suorassa valvonnassa, ja Finanssivalvonta toteuttaa valvonnan yhdessä EKP:n kanssa. Finanssivalvonta noudattaa soveltuvin osin vastaavia prioriteetteja myös suorassa valvonnassaan olevien pienempien luottolaitosten valvonnassa.

Finanssivalvonta on suunnitellut vuodelle 2026 yhteensä 35 uutta tarkastusta (2025: 33) ja 24 uutta teema-arviota (2025:18). Lisäksi 17 valvontatoimea jatkuu vuodelta 2025. Tarkastusten määrään sisältyy myös EKP:n kanssa yhdessä tehtävät tarkastukset EKP:n suorassa valvonnassa oleviin pankkeihin.

Kuva tarkastusten ja teema-arvioiden jakautumisesta riskialueittain:

 

Finanssivalvonta tuo valvottavakohtaisista tarkastuksista1 tiivistelmät saataville julkisille verkkosivuilleen. Tiivistelmät kertovat keskeiset tarkastuksen havainnot ja ohjaavat siten tarkastuksen kohdetta laajempaa joukkoa sen osalta, mihin teemoihin valvojan tarkastukset ovat riskiperusteisesti kohdennettu sekä millaisia asioita valvoja kyseisen aihepiirin tarkastuksissa painottaa.

Finanssivalvonta tiedottaa laajempiin valvottavaryhmiin kohdistuvista teema-arvioista yleisellä tasolla valvottava- tai lehdistötiedotteena aikaisempaan tapaan. Teema-arvioiden havaintojen perusteella voidaan käynnistää tarkempia selvityksiä tai ryhtyä muihin valvontatoimenpiteisiin.

Lisätietoja antaa

Jyri Helenius, apulaisjohtaja

Katso myös

 

1Tiivistelmät tuodaan verkkosivuille vain Finanssivalvonnan omasta aloitteesta tehdyistä, tarkastusohjelman mukaisista tarkastuksista. Eurojärjestelmän kannalta merkittävät pankit ovat vakavaraisuusvalvonnan osalta EKP:n suorassa valvonnassa. Näistä tarkastuksista Finanssivalvonta ei näin ollen voi julkaista mitään.