Valvonnan yhtenäistäminen vahvistaisi Euroopan pääomamarkkinoita

Euroopan komissio antoi joulukuun alussa esityksen eurooppalaisesta säästämis- ja sijoitusunionista. Tämä saattaa johtaa entistä keskittyneempiin pääomamarkkinoihin Euroopassa. Yhtenäisemmät markkinat ovat vahvemmat myös Suomelle, mutta suomalaisten toimijoiden on oltava kehityksessä mukana. 

Finanssivalvonta valvoo Suomessa pääomamarkkinoita. Yhteistä Eurooppa-tason kehystä sääntelyyn valvontaan luo Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA (European Securities and Markets Authority), joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä 27 kansallisen valvojan kanssa.

ESMAn puheenjohtaja Verena Ross vieraili viime marraskuussa Finanssivalvonnassa, ja tapasi valvojan henkilöstöä ja finanssisektorin viranomaisia ja toimijoita. 

Finanssivalvonnassa pääomamarkkinoiden valvonnasta vastaa osastopäällikkö Armi Taipale, joka toimii myös ESMAn johtokunnassa ja hallituksessa. 

Yhtenäiset pääomamarkkinat vahvistavat Euroopan kilpailukykyä

”Eurooppalaiset pääomamarkkinat kilpailevat maailmantaloudessa. Meillä on jo yhteinen sääntelykehikko, yhteistä valvontaa ja yksi valvoja tietyissä aiheissa. Sääntelyn ja valvonnan yhtenäistäminen ja keskittäminen lisäisi kuitenkin yhteisiä valvontapäätöksiä ja toisaalta vahvistaisi osaamista”, Ross korostaa.

Myös Taipale näkee vahvojen ja yhtenäisten pääomamarkkinoiden olevan hyödyksi myös Suomelle. Olemme toki Euroopan reunamilla, mutta sitä tärkeämpää on olla mukana tässä kehityksessä. 

Suomalaisten tulevien listautujien ja piensijoittajien on tärkeää olla perillä muutoksesta, jotta osaamme hyötyä eurooppalaisista markkinoista.

”Pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa tarvitsemme eurooppalaisen pääoman kokoavat markkinat, jotka toimivat sekä yrityksille mutta myös kansalaisille. Nykyiset jo hyvin toimivat sijoitusmarkkinamme eivät aina vastaa pk- tai startup-yritysten tarpeisiin tilanteissa, joissa pankkirahoitusta ei ole saatavilla,” Ross toteaa.

Eurooppalainen sääntely myös suojaa sijoittajaa riippumatta siitä, millä alueella Euroopan säännellyillä markkinoilla he sijoittavat. 

Ross pitää tärkeänä, että kaikki piensijoittajat Euroopassa perehtyisivät markkinoihin huolellisesti siitä näkökulmasta, mitä ne voivat antaa heille ja millä tavoin he voisivat hajauttaa sijoitussalkkuaan, ja hyötyä pitkällä aikavälillä Euroopan talouden kasvusta. 

Yhtenäisempi valvonta tuo tehokkuutta

Yksi mahdollinen kehityskulku on pääomamarkkinoiden valvonnan keskittäminen Euroopassa nykyistä vahvemmin ESMAlle. Komissio ehdotti esityksessään valvonnan keskittämistä EU-tasolle.

ESMAn kanta on, että on hyvä harkita keskittämistä tietyissä merkittävissä maiden välissä markkinarakenteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppapaikat ja kauppojen toteuttamiseen tarvittavat keskusvastapuolet ja selvitysjärjestelmät.

ESMA valvoo jo keskitetysti EU-maissa esimerkiksi luottoluokittajia, mutta valvontaa tehdään paljon myös kansallisesti.

”Nyt on hyvä miettiä, miten vahvistamme ja yhtenäistämme valvontakäytäntöjä kansallisten valvojien välillä, ja voisimmeko saada lisää tehokkuutta tietyillä valikoiduilla alueilla keskittämällä myös valvontaa Euroopan unionin sisällä. Keskittämällä voisimme saada esimerkiksi nykyistä vahvempaa osaamista teemoihin, joihin on vaikea löytää asiantuntijoita.”

Vaikka sääntely on yhtenäistä, sen implementoinnissa on eroja eri maiden välillä. Yhtenäinen päätöksenteko yhtenäistäisi myös sääntelyn tulkintaa maiden välillä.

Ross korostaa, että hyvin toimivat pääomamarkkinat ovat välttämättömät, jotta Eurooppaa voidaan kehittää eteenpäin, ja tähän tarvitaan säästämis- ja sijoitusunionia. 

”On tärkeää, että työskentelemme yhdessä varmistaaksemme, että myös valvontamme on järjestetty niin, että se tukee yhtenäisiä eurooppalaisia pääomamarkkinoita.”

Lisätiedot:

Osastopäällikkö Armi Taipale. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.