Vakuutus- ja työeläketoimijoiden varautuminen äärimmäisiin markkinaolosuhteisiin

Finanssivalvonta on arvioinut vakuutus- ja työeläketoimijoiden varautumista äärimmäisiin markkinaolosuhteisiin osana jatkuvaa valvontaa. Arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti vakavaraisuuden hallintaa, stressitestauksen kattavuutta, likviditeetin hallintaa, sijoitustoiminnan ja vastuuvelan yhteensovittamista (ALM) sekä kriisiajan päätöksenteko‑ ja toimintamalleja.

Äärimmäisillä markkinaolosuhteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa rahoitusmarkkinoiden häiriöt ovat nopeita ja laaja-alaisia ja joissa useat riskitekijät realisoituvat yhtä aikaa. Tällaiset tilanteet voivat heikentää nopeasti sekä vakavaraisuutta että maksuvalmiutta ja edellyttävät ennakoivaa ja kokonaisvaltaista varautumista.

Arvioinnin toteutustapa ja rajaukset

Selvitys perustui Finanssivalvonnan jatkuvassa valvonnassa käytettävissä olevaan aineistoon, kuten esimerkiksi sijoitussuunnitelmiin, riski‑ ja vakavaraisuusarvioihin ja kuukausiraportteihin. Arviointi kattoi työeläkevakuutusyhtiöt, lakisääteiset eläkekassat ja ‑säätiöt, julkiset eläketoimijat sekä useita vahinko‑ ja henkivakuutusyhtiöitä.

Valvojan keskeiset odotukset toimijoille

Valvojan keskeiset odotukset toimijoille perustuvat valvojan arvioon siitä, millaisia toimintatapoja voidaan pitää sääntely huomioiden vakuutuslaitosten vakaan toiminnan kannalta asianmukaisina.

• Vakavaraisuudelle on asetettu tavoite‑ ja minimitasot, ja toimet tavoitetasolle palaamiseksi on määritelty. Tavoite‑ ja minimitasot on dokumentoitu ja viestitty asianmukaisesti.
• Säännöllinen stressitestaus ja stressin vaikutusten tarkastelu suhteessa vakavaraisuuteen sekä tulosten säännöllinen raportointi hallitukselle.
• Sijoitusallokaation valinnassa on huomioitu riskinkantokyky, riittävä hajautus eri omaisuusluokkien ja riskitekijöiden välillä sekä riskinotolle asetetut rajoitteet.
• Likviditeettitarpeen arvioinnissa on huomioitu laitoksen kassavirtojen epäsuotuisa kehitys.
• Äärimmäisiä markkinaolosuhteita varten on laadittu kriisiajan toimintasuunnitelma.

Hyvät käytänteet

Tässä esitettävät hyvät käytänteet ovat valvonnassa tunnistettuja esimerkkejä toimintatavoista, jotka tukevat keskeisten odotusten toteuttamista. Hyvät käytänteet eivät ole vaatimuksia, vaan ne on tarkoitettu toimijoiden oman arvioinnin ja kehittämistyön tueksi.

• Vakavaraisuuden ohjausmalli (“liikennevalomalli”), jossa on etukäteen määritetty toimenpiteet eri vakavaraisuustasoilla (esim. osingonjaon rajoittaminen, riskin vähentäminen, pääomitustoimet).
• Stressitestaus kattaa historiallisia ja hypoteettisia skenaarioita sekä tilastollisiin menetelmiin perustuvia tarkasteluja (esim. VaR) ja tuloksista raportoidaan säännöllisesti osana hallitusmateriaalia.  
• Likviditeettitarpeen arvioinnissa on huomioitu epäsuotuisa kehitys, kuten johdannaisten vakuusvaateiden kasvu ja pääomakutsujen odotettua nopeampi toteutuminen. Lisäksi likviditeetin tarvetta on analysoitu eri aikahorisonteilla. Likviditeettianalyysin keskeiset tulokset sisältyvät hallitusraportointiin.
• Kriisiajan toimintasuunnitelmassa on kuvattu keskeiset vastuut, tiedottaminen toimivalle johdolle ja hallitukselle, toimenpiteet vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä periaatteet raportoinnin, dokumenttien päivittämisen ja riskitason muuttamisen osalta.

Selvityksessä havaittuja yleisiä kehityskohteita

• Stressitestauksen tulosten vaikutuksia ei tarkastella suhteessa vakavaraisuuteen, eikä tulosten raportointifrekvenssi hallitukselle ole aina riittävän säännöllinen tai selkeästi määritelty.  
• Perusallokaation valinnan yhteydessä riskinkantokykyä ei ole arvioitu, vaikka riskitasoa olisi tarkoitus muuttaa olennaisesti.
• Likviditeettireserville on asetettu minimirajat ilman tarkempaa analyysiä. Likviditeetin tarvetta on arvioitu pääosin normaalissa toimintaympäristössä, eikä epäsuotuisan ympäristön edellyttämää lisälikviditeetin tarvetta ole aina huomioitu.
• Kriisiajan toimintasuunnitelma puuttuu tai suunnitelma on jätetty yleiselle tasolle.
• Ajankohtaisten markkinariskien tunnistaminen ja kuvaus on paikoin niukkaa, eikä sijoitussuunnitelmassa aina käsitellä toimintaympäristön keskeisiä ajankohtaisia riskitekijöitä.

Seuraavat askeleet

Finanssivalvonta hyödyntää selvityksen havaintoja osana jatkuvaa valvontaa ja riskiperusteista valvontatoimien kohdentamista. Esiin nousseita kehityskohteita käsitellään valvottavien kanssa osana normaalia valvontavuoropuhelua. Valvottavien odotetaan arvioivan omaa varautumistaan suhteessa tässä tiedotteessa esitettyihin havaintoihin ja odotuksiin.

Lisätietoja antaa

Mika Arala, johtava asiantuntija, puhelin 09 183 5543 tai mika.arala(at)finanssivalvonta.fi