ORSAn skenaarioiden tarkoitus on auttaa ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia vakuutusyhtiön liiketoimintamalliin

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, epälineaarisia ja systeemisiä eikä niitä voi arvioida perustuen vain menneeseen dataan.  Solvenssi II -muutosdirektiivin¹ kansallista täytäntöönpanoa koskevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE 43/2026 vp, jäljempänä lakiesitys) ehdotetaan vakuutusyhtiölakiin lisättäväksi uusi säännös² joka edellyttää olennaisten ilmastoriskien tunnistamista ja olennaisten ilmastonmuutoksesta johtuvien vaikutusten arviointia skenaarioanalyysin keinoin.

Skenaarioanalyysi on ajattelun, keskustelun ja ymmärryksen prosessi, jossa johto ja eri asiantuntijat yhdessä pyrkivät hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja eli skenaarioita. Skenaarioanalyysin pohjaksi tehtävässä olennaisuusarviossa varmistetaan, etteivät mahdolliset kriittiset riskit jää huomiotta tai ettei skenaarioanalyysissä keskitytä helppojen, epäolennaisten riskien käsittelyyn, olennaisten riskien jäädessä epäolennaisten peittoon. Skenaarioita voidaan tuottaa liiketoimintamallin mukaisina perusskenaarioina tai tulevaisuuden riskien hallitsemiseen tähtäävinä stressiskenaarioina.

Vakuutusyhtiölakiin nousevat vaatimukset ilmasto- ja kestävyysriskeille

Olennaisuusarvio on riski- ja vakavaraisuusarvion (ORSA) prosessin pohjalla ja sen päivitykset sekä menetelmät ja tulokset on esitettävä valvonnan näkökulmasta riittävällä tarkkuudella yhtiön tai ryhmän ORSA-valvontaraportilla omassa osiossaan. Riittävä tarkkuus on käsitettävä suhteessa yhtiön tai ryhmän riskipositioon − pieniltä ja ei-monimutkaisilta yhtiöiltä tätä analyysia ei vaadita.

Jos olennaisuusarvio osoittaa olennaista altistumaa, ORSAn osana tulee tuottaa joukko skenaarioita, jotka kuvastavat olennaisiksi todettujen ilmastoriskien vaikutusta liiketoimintaan. Erityisesti vaaditaan vähintään kaksi skenaariota, joista toinen on maapallon keskilämpötilan nousun alittaessa- ja toinen sen selvästi ylittäessä kaksi Celsius-astetta. Ne perustuvat Pariisin sopimuksen³ tavoitteiden likimääräiseen täyttymiseen ja tilanteeseen, jossa tavoitteet eivät toteudu. Skenaarioanalyysissä on miellettävä prosessin tärkeys lopputuloksen ohella. Sen merkitys ei ole pelkästään lopputuloksena saatavat skenaariot, vaan yhtiön liiketoimintamalliin kohdistuvan ilmastonmuutoslähtöisen pitkäjänteisen strategisen ajattelun kehitys hallintojärjestelmässä.

Lakiesityksessä riskienhallintatoiminnolle asetetaan vaatimus osana kestävyysriskien hallintaa tuottaa kestävyystekijöihin liittyvistä riskeistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikajänteen suunnitelmia perustuen määrällisiin laskelmiin.⁴ Näistä laskelmista on erikseen todettu, että niissä tulee huomioida ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan (ESABCC) julkaisemia viimeisimpiä raportteja ja toimenpide-ehdotuksia. Samalla on huomioitava, ettei sääntely rajoitu vain eurooppalaiselle tasolle, vaan kansalliset kestävyystekijöitä koskevat sääntelytavoitteet voivat olla EU-sääntelyä kunnianhimoisempia.

Suunnitelmien tietojen tulisi olla vertailukelpoista yhtiön kestävyysraportointidirektiivillä⁵ päivitettyyn tilinpäätösaineistoon, jos se on yhtiön kannalta ajankohtaista, vaikka ne eivät sellaisenaan käykään mahdollisiksi kirjanpitolain (1336/1997) mukaisiksi siirtymäsuunnitelmiksi. Suunnitelmat täydentävät yhtiön tai ryhmän ORSAn valvontaraportin skenaarioanalyysejä. Niihin sovelletaan suhteellisuusperiaatetta ilmastonmuutosskenaariolaskelmien tavoin. Kestävyysriskejä koskevien vaatimusten osalta Finanssivalvonnan on myös lakiesityksen mukaisesti varmistettava, että vakuutusyhtiöt täyttävät suunnitelmille asetetut vaatimukset.⁶ Finanssivalvonta suosittelee suunnitelmien esittämistä ORSA-valvontaraportilla. Olennaisista havaituista ilmastoriskeistä ja niihin varautumisesta tulee raportoida vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevalla kertomuksella. Lisäksi lakiesityksen mukaan kestävyysriskit tulee ottaa huomioon sijoitusstrategiaa laadittaessa.⁷

Finanssivalvonnan havaintoja vakuutusalan skenaarioanalyyseistä

Loppukesällä 2025 Finanssivalvonta perehtyi suurimpien suomalaisten vakuutusyritysryhmien ORSA-prosessien ilmastonmuutosskenaarioanalyyseihin sekä osallistui syyskuussa 2025 Frankfurtissa kansallisten valvojien vertaisarviointiseminaariin.    

Ilmastonmuutoksen havainnoinnin tieteellisen luonteen ja puuttuvan datan vuoksi on suositeltavaa luottaa standardoituihin skenaario-olettamiin⁸. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvien standardoitujen skenaarioiden käyttö luo vertailukelpoista aineistoa, jonka avulla valvoja voi arvioida yhtiöiden edelleen näiden päälle rakentamiensa liiketoiminnallisten skenaarioiden uskottavuutta.

Kansainvälisessä vertailussa Finanssivalvonnan havainnot kertoivat suomalaisten vakuutusyhtiöiden paitsi standardiskenaarioiden suhteellisesti laajasta käytöstä myös yhtiöissä meneillään olevista mittavistakin parannusprosesseista. Vakuutusyhtiöt luottivat vahvasti NGFS-skenaariopohjaisuuteen, mutta myös RCP- ja SSP-skenaarioihin, ja pieneltä osin myös omiin pohjaskenaarioihinsa.

Suomalaisten vakuutusyhtiöiden ongelma ei ollut niinkään tekninen kuin se oli konseptuaalinen. Skenaarioiden käyttö käsitettiin monesti pelkästään stressitesteinä, ja työn sääntelyvetoisuus oli nähtävissä. Olennaisuutta ei välttämättä arvioitu erikseen vaan laskettiin vähimmäisvaatimuksen kaksi stressiskenaariota suoraan äärimmäisiksi mielletyillä NGFS-skenaarioilla, joista johdettiin ikään kuin ”a posteriori” -olennaisuusarvio.

Skenaarioanalyysin tarkoitus on kuitenkin saada yhtiöt myös pohtimaan perusskenaarioita: liiketoimintamallia, keskeisimpiä ilmastoherkkyystekijöitä, sekä luomaan hallintojärjestelmään prosessia, jossa kehitettyä menetelmää käytetään skenaarioiden tuottamiseen, joiden lopputuloksen skenaariolaskelmat lähinnä sinetöivät.

Skenaarioanalyysien lopputulosten osalta suomalaiset vakuutusyhtiöt pitivät muista eurooppalaisista verrokeistaan poikkeavasti ilmastonmuutosriskejä lähinnä sijoituksiin liittyvinä transitioriskeinä. Tämä korostaa suomalaisten vakuutusyhtiöiden arvostamaa teknistä valmiusastetta, joka sijoittamiseen liittyvän konseptuaalisen yksinkertaisuuden ja kehittyneemmän tietoaineiston mielessä on korkeampi kuin vakuutustuotteissa ja fyysisissä riskeissä. Finanssivalvonta suositteleekin yhtiöissä meneillään olevissa kehitysprojekteissa otettavan jatkossa huomioon paremmin fyysisiin riskeihin liittyvä standardoitu skenaarioanalyysi.   

Ilmastoherkkyyttä mittaavassa ORSAn olennaisuusarvioissa ilmastoriskeihin olisi myös suositeltavaa käyttää skenaarioanalyysiä. Vuoden 2025 selvityksessä havaittiin, että olennaisuuteen käytettiin tilinpäätöksen kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuusanalyysiin perustuvia arvioita. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon ne suuret panostukset, joita vakuutusyritysryhmät ovat tehneet tilinpäätösraportointiin. ORSAn ilmastoskenaarioita ja erityisesti sen olennaisuuksia tuotettaessa on hyväkin pohtia sen olennaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen systeemiset ja epälineaariset vaikutukset voivat ilmentyä toisen kierroksen vaikutuksina – jälleenvakuutuksen saatavuuden vähenemisenä, liiketoimintakeskeytyksinä ja toimitusketjuhäiriöinä sekä esim. vakuutuksenottajien moraalikatona tai käänteisenä valikoitumisena. Toisaalta olennaisuus kaksoisolennaisuusanalyysissä saattaa määräytyä aivan eri tasolta kuin riskilähtöisessä ORSAssa.

ORSAan sisällytettäväksi suositeltujen kestävyysriskilaskelmien osalta lakiesityksen esitöissä todetaan, että kirjanpitolain mukaisten ilmastonmuutoksen hillinnän siirtymäsuunnitelmien esittämistä ei voi perustella kestävyysriskisuunnitelmien yhteydessä, sillä kestävyysriski on määritelty lakiesityksessä  ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvänä tapahtumana tai olosuhteena, jonka toteutumisella saattaisi olla vastuun tai sijoituksen arvoon tosiasiallinen tai mahdollinen kielteinen vaikutus.⁹ Siten suoraviivaisemmat kaksoisolennaisuuden ns. ”inside-out”-vaikutukset, esimerkiksi tiukentuvan myöntöpolitiikan haitat yhteisöille tai vakuutuksen tuotekehityksen ohjaava vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen eivät kuulu kestävyysriskien hallintaan tähtääviin suunnitelmiin sellaisenaan. Sen sijaan vakuutusyhtiön sijoitusstrategiaan liittyvä edellä mainittu lakimuutos edellyttää paitsi kestävyysriskien myös kestävyystekijöiden eli sijoitusten vaikutuksen ottamista huomioon, jolloin tehty kaksoisolennaisuusanalyysi on hyödyksi.

Finanssivalvonnan jatkotoimenpiteet

Vakuutusyhtiöiden päätöksenteko tarvitsee niin ohjaavaa proaktiivista mallinnusta kuin stresseihin perustuvia reaktiivisia riskirajoja sekä liiketoimintasuunnitelmaan liittyvän riskihalukkuudenmäärittelyä ja sen alttiutta olennaisille riskeille. Stressitilanteiden toteutuessa tulee olla pohdittuna toimenpiteet, joiden tulee näkyä sijoitusstrategian arvioinnissa. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi sijoitusallokaation muutos strategian mukaisesti, jälleenvakuutuksen lisääminen tai myöntöpolitiikan muutokset, jos vakuutustuotekehitystoimenpiteet tapahtuvat liian hitaasti tai kohdentuvat väärin.

Siinä missä ilmastonmuutos edellyttää vakuutusyhtiöiltä strategista ja tieteeseen perustuvaa johtamista aineiston ollessa vaillinaista, ilmastonmuutos- ja kestävyysriskien valvonta edellyttää ohjaavaa otetta Finanssivalvonnalta hallinnollisten ja menetelmällisten toimintamallien varmistamiseksi. Finanssivalvonnassa kehitetäänkin valvontamallia vuonna 2027 voimaan tulevan uuden sääntelyn valvontaa varten.

Finanssivalvonnan ORSA-prosessiin kohdistuvan teema-arvion osana vuonna 2026 sekä erillisellä Solvenssi II -kestävyyssäädösmuutoksiin kohdennetulla teema-arviolla 2026–2027 selvitetään vakuutusyhtiöiden valmiutta ORSAan sisältyvän olennaisuusarvion, liiketoimintasuunnitelman ja perusskenaarioiden laadintaan sekä tarkastellaan hallinnon roolia ESG-asioissa.

Lisätietoja antaa                     

Toni Blomster, johtava matemaatikko, puhelin 09 183 5318 tai toni.blomster(at)finanssivalvonta.fi

¹Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2025/2 direktiivin 2009/138/EY muuttamisesta oikeasuhteisuuden, valvonnan laadun, raportoinnin, pitkäaikaisia takuita koskevien toimenpiteiden, makrovakausvälineiden, kestävyysriskien sekä ryhmävalvonnan ja rajat ylittävän valvonnan osalta sekä direktiivien 2002/87/EY ja 2013/34/EU muuttamisesta
²vakuutusyhtiölain uusi 6 luvun 12 c §, perustuen Solvenssi II -muutosdirektiivin artiklaan 45 a
³Pariisin ilmastosopimus (SopS 75/2016)
⁴vakuutusyhtiölain uusi 6 luvun 10 a §, perustuen Solvenssi II -muutosdirektiivin 44 artiklan 2b kohtaan
⁵kestävyysraportointi- (EU) 2022/2464 ja muutettu tilinpäätösdirektiivi 2013/34/EU
⁶vakuutusyhtiölain uusi 25 luvun 1 §
⁷vakuutusyhtiölain uusi 6 luvun 20 f §, perustuen muutetun Solvenssi II-direktiivin (2009/138/EC) 132 artiklan 5 kohtaan
⁸Pariisin sopimusta edeltäneet hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) RCP-skenaariot ja niitä seuranneet, yleistetyt SSP-skenaariot vuodesta 2021 alkaen, sekä lisäten edellisiin politiikkavaikutusarviot ja rahoitusriskit, Keskuspankkien ja valvojien verkosto vihreämmän rahoitusjärjestelmän edistämiseksi (NGFS) erityisesti rahoitusalan käyttöön tuottamat ns. NGFS-skenaariot.
⁹vakuutusyhtiölain uusi 1 luvun 3 a §