De-risking-ilmiön selvittämistä koskeva teema-arvio
Finanssivalvonta toteutti maaliskuussa 2025 teema-arviokyselyn Suomessa toimiville talletuspankeille, jossa selvitettiin de-risking-ilmiön1 esiintymistä Suomessa. Kyselyllä selvitettiin myös, miten pankit ottavat huomioon taloudellisen osallistavuuden (financial inclusion) ja pankkipalveluiden saatavuuden näkökulmat toimintatavoissaan ja päätöksenteossaan, kun asiakassuhteita perustetaan, palveluita rajoitetaan ja asiakassuhteita päätetään erityisesti rahanpesusääntelyn velvoitteiden johdosta.
Kyselyssä oli mukana 10 Suomessa toimivaa talletuspankkia, ja se kohdistui sekä pankkien oikeushenkilö- että yksityishenkilöasiakassuhteisiin. Selvitys on jatkoa kahdelle edelliselle de-riskingiä koskevalle teema-arviolle vuosilta 20222 ja 20233.
Teema-arvion keskeiset havainnot ja johtopäätökset sekä Finanssivalvonnan suositukset
Teema-arvioon saatujen vastausten mukaan pankit näyttävät pääosin noudattavan Finanssivalvonnan aiempien teema-arvioiden suosituksia sekä oikeushenkilöiden että yksityishenkilöiden asiakassuhteissa.
Oikeushenkilöasiakkaat
Teema-arviossa nousi keskeisenä havaintona esille, että oikeushenkilöiden tilihakemusten hylkäysprosentit ovat nousussa. Vuonna 2024 noin 11 prosenttia kaikista tiliasiakashakemuksista hylättiin ja niitä tehtiin valtaosin muista kuin rahanpesulainsäädännöstä johtuvista syistä. Oikeushenkilöiden tiliasiakassuhteiden päättämisten määrät ovat niin ikään nousussa, joista noin puolet tehtiin rahanpesulainsäädännön velvoitteista johtuvista syistä.
Finanssivalvonta katsoo, että havainnot antavat viitteitä oikeushenkilöasiakkaisiin liittyvästä de-risking-ilmiöstä. Toisaalta ne kertovat myös pankkien noudattamista erilaisista asiakasvalintakriteereistä.
Yksityishenkilöasiakkaat
Keskeisenä havaintona yksityishenkilöiden asiakassuhteista nousi esille, että tilihakemusten hylkäysprosentti on edelleen matalalla tasolla. Vain noin 0,8 prosenttia kaikista tiliasiakkuushakemuksista hylättiin vuonna 2024. Tätä selittänee pankkien lakisääteinen velvoite tarjota peruspankkipalveluita yksityishenkilöille. Yksityishenkilöiden tiliasiakassuhteiden päättämisten määrässä on selvää nousua, mutta päättämisperusteista ilmenee, että joukossa on asiakkaiden käyttämättä jääneiden tilien päättämisiä, joilla ei ole välttämättä haitallisia vaikutuksia asiakkaille.
Finanssivalvonta katsoo, että asiakassuhteiden päättämisten määrän nousu ja yleisimmät päättämisperusteet voivat kertoa pankkien rahanpesulainsäädännön edellyttämien toimintatapojen ja ohjeistuksen täsmentymisestä. Vähäisessä määrin päättämisten määrän nousua voi selittää myös de-risking-ilmiö.
Suositukset pankeille
Asiakassuhteiden perustamiseen ja päättämiseen liittyvä dokumentointi ja tilastointi
Pankkien asiakassuhteiden perustamisiin ja päättämisiin liittyvissä tilastointi- ja dokumentointikäytännöissä on edelleen puutteita, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista de-risking-ilmiöstä. Tilastoinnin puutteet heikentävät myös pankin mahdollisuuksia muodostaa kokonaiskuvaa omasta riskinotosta.
Finanssivalvonta suosittaa, että pankit ottavat käyttöön menettelytavat asiakassuhteista kieltäytymisten ja päättämisten sekä niiden perusteiden tilastointiin. Tiedot tulee kerätä sekä yksityishenkilöasiakkaista että oikeushenkilöasiakkaista yhteisömuodoittain. Tilastoista tulisi käydä ilmi rahanpesun estämisestä koskevan sääntelyn johdosta kieltäydyttyjen ja päätettyjen asiakassuhteiden määrä suhteessa kokonaismäärään. Tilastotiedot tulisi tarvittaessa pystyä toimittamaan Finanssivalvonnalle.
Asiakkaiden maksutilihakemusten käsittelyajat
Asiakkaiden maksutilihakemusten käsittelyajoista ei ole pankeissa saatavilla tarkkoja tietoja, koska valtaosalla pankeista ei ole käytössään varsinaisia seurantajärjestelmiä maksutilihakemusten käsittelyajoille. Lakisääteistä velvollisuutta maksutilihakemusten käsittelyajoista tai niiden seurannasta ei ole. Perusmaksutileillä on kuitenkin laissa säädetty 10 pankkipäivän käsittelyaika. Pankkien omien arvioiden mukaan kokonaiskäsittelyajat maksutilihakemuksissa ovat keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että pankeilla olisi tarkempi kokonaiskuva käsittelyajoista, jotta pankkipalveluiden saatavuus kohtuullisessa ajassa voidaan varmistaa. Finanssivalvonta suosittaa, että pankit noudattaisivat perusmaksutilejä koskevaa 10 pankkipäivän käsittelyaikaa kaikissa yksityishenkilöiden maksutilihakemuksissa silloin, kun maksutilihakemus koskee pääasiallista pankkiasiakkuutta. Finanssivalvonta myös suosittaa, että pankit seuraisivat ja tilastoisivat näiden maksutilihakemusten käsittelyaikoja.
Taloudellinen osallistavuuden huomioiminen
Finanssivalvonta muistuttaa, että pankkien on tärkeää arvioida riskienhallinnan toimiensa vaikutuksia asiakassuhteisiin myös taloudellisen osallistavuuden (financial inclusion) näkökulmasta. Asiakassuhteen rajoittamiseen ja estämiseen liittyvissä menettelytavoissa on huomioitava myös asiakkaan etu ja kohtuullisuus. Mikäli riskienhallinnan vaikutuksia taloudellisen osallistavuuden näkökulmasta ei ole arvioitu, pankin on vaikea mitoittaa omat riskienhallintatoimenpiteensä siten, että ne olisivat kohtuullisia ja riskiin nähden oikeasuhtaisia.
Finanssivalvonta suosittaa, että arvio riskienhallinnan toimien vaikutuksista taloudellisen osallistavuuden näkökulmasta tehdään yhtiön rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevassa riskiarviossa.
Finanssivalvonnan jatkotoimenpiteet
Finanssivalvonta kohdistaa jatkovalvontaa niihin pankkeihin, joiden toimintatavoissa havaittiin puutteita. Finanssivalvonta seuraa valvontatoiminnassaan myös, ovatko pankkien asiakkaan tuntemisen menettelyt asianmukaiset ja kohtuulliset sekä miten riskiperusteisuus toteutuu käytännössä asiakkaan tuntemisen menettelytavoissa.
Lisätietoja antaa
Sanna Atrila, johtava juristi, sanna.atrila(at)finanssivalvonta.fi
Liite
1Ilmiö, jossa finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyvää riskiä joko lopettamalla tai rajoittamalla liikesuhteita korkeariskisiksi arvioimiensa asiakkaiden tai jopa kokonaisten asiakasryhmien kanssa.
2Teema-arvio korkeariskisten asiakkaiden aiheettomista pankkipalveluiden rajoittamisista (2022).
3Teema-arvio Suomeen muuttavien ulkomaalaisten pankkipalveluiden saatavuudesta (2023).