Siirry sisältöön
Valvottavatiedote 15.3.2019 – 8/2019

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Finanssivalvonnan ja EKP:n käyttöönoton seurantatyö Suomessa

Finanssikriisin seurauksena G20-maat edellyttivät yhtenä korjaavana toimenpiteenä pankkien rahoitusinstrumentteja koskevan tilinpäätössääntelyn uudistamista. Sekä globaaleja tilinpäätösnormeja antava IASB että USA:n tilinpäätössääntelyelin FASB tekivät tätä työtä 2010-luvun alkupuoliskolla. IASB antoi uuden rahoitusinstrumenttistandardin heinäkuussa 2014, hyväksyttiin EU:n lainsäädännöksi marraskuussa 2016 ja astui voimaan 1.1.2018. Koska rahoitusinstrumenttien tilinpäätössääntely sekä uudisti merkittävästi pankkien tilinpäätösinformaatiota että vaikutti niiden riskienhallintaan, päätti Finanssivalvonta seurata tiiviisti IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käyttöönottoa Suomen finanssisektorilla. Finanssivalvonnan seurantatyö alkoi vuoden 2016 alussa ja päättyi 2018 lopussa.

Myös Euroopan keskuspankki otti pankkivalvontaohjelmaansa merkittävien pankkien IFRS 9 -projektien dokumentaation arvioinnin. Euroopan pankkiviranomainen (EBA) teki oman arvionsa standardin käyttöönotosta Euroopan suurissa pankeissa perustuen 54 pankille lähetettyihin kahteen kyselyyn. Finanssivalvonta koordinoi oman työnsä sekä Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan että EBAn vastaavan työn kanssa.

Finanssivalvonnan IFRS 9 -hankekokonaisuus

Hanke sisälsi kaikki suomalaiset pankkikonsernit ja -ryhmät. Suurimman osan hankkeen työpanoksesta noin – 4 henkilötyövuotta – vei itse arviointityö. Hankkeen eteen työskentelivät erityisesti tilinpäätös- ja vakavaraisuusasiantuntijat, mutta myös raportointi-, luottoriski- ja mallinnusasiantuntijoiden työpanos oli tärkeä. Hankkeen päättyessä työ jatkuu eri Finanssivalvonnan yksiköissä IFRS 9 osalta tavanomaisena valvonta- ja tarkastustyönä.

IFRS 9 voimaantulon johdosta luottolaitoslakia täsmennettiin ja siihen liittyvä tilinpäätösasetus päivitettiin. Myös Finanssivalvonnan kansallista tilinpäätöstä koskevat määräykset ja ohjeet uusittiin. Lisäksi valtionvarainministeriö kokosi virkamiestyöryhmän pohtimaan mahdollisuutta, jossa pankkien kansallisen tilinpäätössääntely perustuisi täysin IFRS-standardeille. Hanke kuitenkin on ainakin toistaiseksi keskeytetty.

Mahdollisimman laajan keskustelun ja yhtenäisen soveltamisen edistämiseksi Finanssivalvonta tapasi IFRS 9 käyttöönoton yhteydessä tilintarkastusyhteisöjen rahoitusinstrumenttiasiantuntijoita. Tilintarkastussääntelyyn sisällytetyn vuoropuheluvelvoitteen toteuttaminen aloitettiin käymällä valvojan ja pankkien tilintarkastajien väliset keskustelut, joiden aiheeksi valittiin IFRS 9 käyttöönotto.

Finanssivalvonnan IRFS 9 -hankkeen osa-alueet ja työvaiheet.

Pankkien IFRS 9 -projektit ja suurimmat haasteet

Jokainen pankki oli perustanut IFRS 9 käyttöönottoprojektin, jonka puitteissa vaadittavan työn priorisointi onnistui standardin soveltamiseksi 1.1.2018 lähtien. Pankkikohtaisiin ratkaisuihin vaikuttivat pankkien liiketoiminta ja käytössä olevat järjestelmät. Pankit kehittivät vaatimusten soveltamisessa pankkikohtaisia ratkaisuja, jotka vaikuttivat myös käyttöönoton arviointiin.

IFRS 9 käyttöönoton arvioinnin suurimmat haasteet liittyivät standardin kolmivaiheisen arvonalentumismallin käyttöönottoon. Standardin periaatepohjaisuudesta johtuen erilaisten arvonalentumismenetelmien soveltaminen on mahdollista. Lisäksi uudet käsitteet, kuten luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointi (jolloin myönnetystä luotosta tai tehdystä sijoituksesta tulee tehdä suurempi arvonalentuminen) ja tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioon ottaminen laskennassa, vaativat hyvää paneutumista.

Myös Finanssivalvonnan seurantatyön havainnoista suurin osa kohdistui pankkien arvonalentumismalleihin. Selkeästi vähemmän havaintoja syntyi uudistetusta rahoitusvarojen luokittelusta. Suurin osa pankeista ei ottanut käyttöön uusia suojauslaskentasäännöksiä, vaan jatkoi suojauslaskentamenettelyään noudattaen aikaisemman standardin (IAS 39) vaatimuksia. Pankeissa arvonalentumismallien osalta niiden kehitystyö on jatkunut myös 1.1.2018 jälkeen.

ESMAn IFRS 9 -työryhmä

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiseen (ESMA) perustettiin pankkien ja vakuutusyhtiöiden tilinpäätöskysymyksiin keskittyvä työryhmä (Financial Institutions Task Force), jonka työhön Euroopan tilinpäätösvalvojien lisäksi osallistuu myös EKP. Finanssivalvonta vei työryhmän jäsenenä useita havaintojaan keskusteltavaksi.

IFRS 9 osalta työ jatkuu

Vuonna 2019 työ jatkuu standardin vaatimusten tavanomaisena valvonta- ja tarkastus- ja seurantatyönä. Tämä vaatii eri Finanssivalvonnan asiantuntijoiden – erityisesti tilinpäätös-, luottoriski- ja mallinnusasiantuntijoiden yhteistyötä. Lisäksi EBA, EKP ja ESMA jatkavat omaa työtään, jonka keskeisenä tavoitteena ovat standardin asianmukainen soveltaminen ja parhaiden käytäntöjen edistäminen.
   
Alla keskeistä tilastotietoa hankkeesta:

  • Finanssivalvonta seurasi 11 pankkikonsernin tai -ryhmän ja yhden pankin IFRS käyttöönottoa.
  • EBAn laatima kaksivaiheinen kysely lähetettiin kaikille suomalaiselle pankkikonsernille tai -ryhmälle. Ensimmäinen kysely sisälsi 34 laadullista kysymystä, ja toinen kysely 23 tarkemmin eriteltyä kysymystä. Lisäksi pyydettiin käyttöönoton taloudellisia vaikutuksia kirjanpidolliseen omaan pääomaan ja vakavaraisuuteen. Finanssivalvonta analysoi saamansa kymmenen pankin vastaukset, joita oli yhteensä 570 kappaletta ml. määrälliset vaikutusanalyysit. EBA analysoi yhden suomalaisen pankin vastaukset osana Euroopan tasoista työtä. 
  • Finanssivalvonta kävi läpi 10 pankkikonsernin tai -ryhmän IFRS 9 käyttöönottoon liittyvää dokumentaatiota ja arvioi sitä suhteessa standardin vaatimuksiin. Arviointi suoritettiin kahdeksalta eri teema-alueelta, jotka kaikkiaan sisälsivät pankin koosta riippuen 44–123 soveltamiskohtaa. Saatujen ja läpikäytyjen dokumenttien kokonaismäärä oli merkittävä.

Liitteet:

IFRS 9 käyttöönotosta julkistettuja raportteja ja artikkeleita:

Euroopan Pankkiviranomaisen (EBA) julkaisut:

Euroopan Systematic Risk Board: