Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyvät ennallaan
Lehdistötiedote 30.9.2025
Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyvät ennallaan
Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan 90 prosentissa. Myös ensiasunnon hankintaan otettuja lainoja koskeva katto säilyy 95 prosentissa. Lisäksi johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0,0 prosentissa ja hyväksyi Norjan makrovakausviranomaisen asettamat luottojen riskipainojen alarajat sovellettavaksi suomalaisten luottolaitosten tiettyihin saamisiin Norjasta.
Suomen talous kasvoi vuoden 2024 aikana, mutta kasvu on heikentynyt vuoden 2025 puolella. Alkuvuoden talouskasvua jarrutti muun muassa supistuva yksityinen kulutus, mutta investointien kehitys on vuodenvaihteen 2024 jälkeen kääntynyt positiiviseksi. Asunto- ja muu rakentaminen on kuitenkin edelleen vaimeaa ja kuluttajien luottamus heikkoa. Suomen Pankin syyskuun 2025 väliennuste arvioi talouden kasvavan 0,3 % tänä vuonna. Työttömyysasteen ennakoidaan pysyvän lähivuosina yhä korkeana.
Asuntolainakatto säilyy lakisääteisellä perustasollaan
Asuntomarkkinoiden vähittäinen elpyminen on jatkunut. Vanhojen asuntojen kauppa on hiljalleen vilkastunut viimeksi kuluneen vuoden aikana, mikä on lisännyt uusien asuntolainojen nostoja kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Uusien sijoitusasuntolainojen euromäärä on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin omistusasuntolainojen. Asuntojen kysyntä on kuitenkin pysynyt kokonaisuutena vaisuna verrattuna markkinoilla olevaan tarjontaan. Tämä on pitänyt asuntojen hinnat pääosin alavireisinä koko maassa ja pitkittänyt etenkin uudisrakentamisen matalasuhdannetta.
Kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyvät haavoittuvuudet ovat jossain määrin lievittyneet viime aikoina. Kotitalouksien kokonaisvelat ja asuntolainakanta ovat pienentyneet vuodesta 2022 suhteessa kasvaneisiin nimellisiin tuloihin. Lainanoton arvioidaan elpyvän lähivuosina rauhallisesti, eikä velan määrän suhteessa tuloihin odoteta lyhyellä aikavälillä juuri kasvavan nykyisestä.
- Kotitalouksien velanotto on pysynyt edelleen maltillisena. Suureen velkaantuneisuuteen liittyy kuitenkin rakenteellisia haavoittuvuuksia, joiden kehittymistä seuraamme tarkasti, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.
Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde säilyy lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa. Myös ensiasunnon hankintaan otettuja lainoja koskeva katto säilyy 95 prosentissa.
Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan
Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ydinriskimittareiden kehityksen perusteella rahoitussuhdanteessa ei ole havaittavissa käännettä ylöspäin. Ensisijaisen riskimittarin eli yksityisen sektorin luottokannan ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeaman arvo oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä -16,9 prosenttiyksikköä.
Kokonaisluotonanto pysyi vaisuna vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja lainakannat ovat supistuneet lukuun ottamatta asuntoyhteisölainoja. Täydentävät riskimittarit eivät myöskään viittaa kokonaisluotonantoon liittyvien suhdanneluonteisten vakausuhkien kasvuun, joten perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei tällä hetkellä ole.
Norjan makrovakausviranomainen (Finansdepartementet) on päättänyt pidentää ns. sisäisiä malleja soveltavien luottolaitosten asunto- ja liikekiinteistöluottojen riskipainojen alarajojen voimassaoloa vuoden 2026 loppuun asti siten, että asuntoluottojen riskipainojen alarajaa nostetaan 25 prosenttiin ja liikekiinteistöluottojen riskipainojen alaraja pysyy ennallaan 35 prosentissa. Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan hyväksyä Norjan makrovakausviranomaisen asettamat luottojen riskipainojen alarajat sovellettavaksi suomalaisten luottolaitosten saamisiin Norjasta. Liikekiinteistöluottojen riskipainojen alaraja tulee voimaan välittömästi ja asuntoluottojen riskipainojen korotettu alaraja 1.1.2026.
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.
Lisätietoja antaa
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Katso alla listatut liitteet tästä linkistä
- Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
Yhteyshenkilöt
- Mediapäivystys, 09 183 5030