Lehdistötiedote 20.12.2023

Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto palautetaan perustasolleen 90 prosenttiin – pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta palauttaa muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan lainakaton eli enimmäisluototussuhteen perustasolleen, jolloin asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Päätös tulee voimaan välittömästi. Enimmäisluototussuhdetta oli alennettu viidellä prosenttiyksiköllä kesällä 2021 kotitalouksien velkaantumiseen liittyvien riskien rajoittamiseksi. Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan ja jatkaa Ruotsin finanssivalvojan päättämän asuntolainojen riskipainoja koskevan alarajan soveltamista suomalaisiin luottolaitoksiin.

Maailmantalous on kehittynyt vaatimattomasti kuluneen vuoden ajan, ja kasvunäkymä on yhä vaisu. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioiden mukaan kireät rahoitusolot, alhainen kuluttajien luottamus sekä viennin heikko kehitys hidastavat euroalueen kasvua tänä vuonna. Rahoituksen kustannusten muutoksilla on ollut vaikutuksia talouden kaikkiin sektoreihin, ml. kiinteistösektoriin. Suomen Pankin joulukuun ennusteessa Suomen talous supistuu 0,5 % kuluvana vuonna, kun heikko loppuvuosi vetää koko vuoden kasvun negatiiviseksi. Ensi vuonna talous supistuu ennusteen mukaan edelleen 0,2 prosenttia.

Asuntolainakatto palaa perustasolleen

Vuoden 2022 jälkipuoliskolla alkanut asuntomarkkinoiden laskusuhdanne jatkui kesän ja syksyn 2023 aikana, mutta marraskuussa asuntokauppa vilkastui vuotta aiemmasta. Vanhojen asuntojen kauppamäärä oli heinä-marraskuussa runsaan viidenneksen pienempi ja uusien asuntolainojen euromäärä heinä-lokakuussa vajaan kolmanneksen pienempi kuin vuosina 2015–2019 keskimäärin. Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja lokakuussa.

Päivitettyjen tilastotietojen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuuden taso suhteessa tuloihin oli korkeimmillaan vuoden 2021 lopussa. Sen jälkeen velkaantuneisuus on laskenut vaimean luotonkysynnän, asuntolainakannan supistumisen sekä kotitalouksien nimellisten tulojen aiempaa ripeämmän kasvun myötä. Velkaantuneisuuden laskun arvioidaan jatkuvan ensi vuoden aikana.

- Kotitalouksien velkaantuneisuuden lasku on pienentänyt rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia. Myös vuoden 2023 alussa voimaan tullut lainanhoitorasitusta koskeva suositus auttaa hillitsemään liialliseen velkaantumiseen liittyviä riskejä. Näistä syistä asuntolainakatto voidaan palauttaa perustasolleen, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan

Alijäämäistä vaihtotasetta ja velanhoitorasituksen kasvua lukuun ottamatta finanssisykliä kuvaavat indikaattorit osoittavat finanssisyklin olevan yhä laskussa. Ensisijainen riskimittari eli luottojen ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeama oli kesäkuun lopussa alustavien tietojen mukaan noin -15 prosenttiyksikköä. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen soveltamiselle ei ole, ja se pidetään perustasollaan (0,0 %).

Ruotsin finanssivalvojan asettamien riskipainolattioiden soveltamista jatketaan

Ruotsin finanssivalvoja (Finansinspektionen) päätti joulukuun 2023 alussa pidentää luottolaitosten luottoriskin sisäisiä malleja koskevan ruotsalaisten asuntolainojen riskipainojen 25 prosentin alarajan voimassaoloa kahdella vuodella ja notifioi tästä EU-viranomaisia. Finanssivalvonnan johtokunta päätti soveltaa alarajaa Suomessa rekisteröityihin luottolaitoksiin edelleen vuosina 2024–25.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö. Haastattelupyynnöt koordinoi Finanssivalvonnan viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030, arkisin klo 9–16.

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Makrovakausraportti 2/2023