Tuoreen juristin oppeja Fivasta: Valvontaviranomaisen rooli työeläkejärjestelmän vakauden turvaajana

Maria Keisu työskentelee avustavana juristina Fivan Työeläkelaitokset ja sijoitustoiminnan valvonta -toimistossa. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi syksyllä 2024 ja aloitti juristin uransa valvontaviranomaisella. Uusi työ ja sen tuomat opit innostivat Mariaa kirjoittamaan kolmen blogin sarjan työeläkelaitosten valvonnasta. Hän haluaa tuoda esille, miten eläkkeet ja valvontaviranomaisen rooli liittyvät toisiinsa – erityisesti siksi, että nämä aiheet voivat olla monelle opiskelijalle ja uransa alussa olevalle melko tuntemattomia. Tämä on blogisarjan kolmas ja viimeinen osa.
Eläkeasiat ovat säännöllisesti pinnalla julkisessa keskustelussa, ja hyvästä syystä: vuonna 2024 työeläkettä maksettiin 1,6 miljoonalle suomalaiselle yhteensä yli 36 miljardia euroa. Työeläkkeitä koskeva keskustelu pyörii eläkejärjestelmän kestävyyden ympärillä, kun eri tahot pohtivat mahdollisia muutoksia eläkeikään, eläkkeiden riittävyyteen ja eläkkeiden rahoitukseen. Finanssivalvonnan tehtävänä on varmistaa, että kun päätöksiä on tehty, niin työeläkelaitokset toimivat niiden mukaisesti.
Finanssivalvonnan työ ei tapahdu julkisuudessa. Pyrimme työllämme varmistamaan, että eläkkeet voidaan maksaa ajallaan ja järjestelmä kestää myös talouden myllerryksiä. Toimintamme tavoitteisiin kuuluvat, että työeläkelaitosten toiminnan vakaus on varmistettu, vakuutetut edut on turvattu sekä yleisen luottamuksen säilyttäminen finanssimarkkinoiden toimintaan. Osallistumme myös työeläkelaitoksia koskevan sääntelyn valmisteluun ja täytäntöönpanoon antamalla tarvittaessa esimerkiksi lausuntoja siitä, minkälaisia asioita pystymme valvomaan.
Riskiperusteista laillisuusvalvontaa
Työeläkettä hoitavien eläkelaitosten koot vaihtelevat merkittävästi vakuutettujen ja hallinnoitavien varojen määrissä mitattuna. Noin 70 prosenttia työeläkevakuutetuista on vakuutettu työeläkeyhtiöissä ja loput muissa eläkelaitoksissa, kuten eri eläkesäätiöissä ja -kassoissa tai Kevassa. Finanssivalvonta kohdistaa valvontaresurssinsa riskiperusteisesti eli valvonnasta päätettäessä otetaan huomioon esimerkiksi valvottavan koko sekä toiminnan riskillisyys. Riskillisyyttä arvioimme esimerkiksi erilaisilla mittareilla. Lisäksi teemme työeläkelaitoksille säännöllisesti stressitestejä, joissa arvioimme, miten työeläkelaitokset selviytyvät mahdollisista talous- tai rahoitustilanteen äkillisistä häiriöistä.
Finanssivalvonnalla on valvontaviranomaisena rooli työeläkejärjestelmän kestävyyden varmistamisessa. Tärkeä huomio toimintaan liittyen on kuitenkin se, että Finanssivalvonnan valvonta on laillisuusvalvontaa, ei tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Emme puutu esimerkiksi työeläkelaitosten sijoitus- tai menettelytapapäätöksiin, kunhan ne tehdään lainsäädännön puutteissa.
Finanssivalvonta ei arvioi myöskään esimerkiksi sitä, tulisiko eläkeikään tai eläketasoon tehdä muutoksia. Osallistuminen työeläkelaitoksia koskevan sääntelyn valmisteluun on kuitenkin tärkeää, koska tunnemme työeläkelaitokset ja niiden työn ja pystymme arvioimaan, miten lainsäädäntö vaikuttaa työeläkelaitosten toimintaan. Monipuolinen vaikutusten arviointi ja hyvä yhteistyö hallinnon eri toimijoiden välillä auttavat tekemään päätöksiä, jotka edistävät myös Finanssivalvonnan tehtävää työeläkelaitosten vakaan toiminnan varmistajana ja vakuutettujen etujen turvaajana.
Vakaa työeläkejärjestelmä on yhteinen etu
Finanssivalvonnalla on valvontaviranomaisena oma roolinsa työeläkejärjestelmän vakauden ja luotettavuuden edistämisessä. Yhteistyö ja vuoropuhelu eri viranomaisten välillä sekä riskiperusteinen valvonta tukevat osaltaan järjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä ja vakuutettujen etujen turvaamista nyt ja tulevaisuudessa. Vakaa yhteiskunta ja kestävä työeläkejärjestelmä tuovat turvaa myös jokaiselle nykyiselle ja tulevalle eläkeläiselle.
Lue myös Marian aiemmat blogit
- Tuoreen juristin oppeja Fivasta: Nuortenkin kannattaa ymmärtää eläkejärjestelmää
- Tuoreen juristin oppeja Fivasta: Valvontaviranomaisen rooli työeläkejärjestelmässä