Tuoreen juristin oppeja Fivasta: Nuortenkin kannattaa ymmärtää eläkejärjestelmää
Maria Keisu työskentelee avustavana juristina Fivan Työeläkelaitokset ja sijoitustoiminnan valvonta -toimistossa. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi syksyllä 2024 ja aloitti juristin uransa valvontaviranomaisella. Uusi työ ja sen tuomat opit innostivat Mariaa kirjoittamaan kolmen blogin sarjan työeläkelaitosten valvonnasta. Hän haluaa tuoda esille, miten eläkkeet ja valvontaviranomaisen rooli liittyvät toisiinsa – erityisesti siksi, että nämä aiheet voivat olla monelle opiskelijalle ja uransa alussa olevalle melko tuntemattomia. Tämä on blogisarjan ensimmäinen osa.
Aloitin työt Finanssivalvonnassa työeläkelaitosten vakuutusvalvonnan parissa viime syksynä uunituoreena juristina. Olen Fivassa viettämieni kuukausien aikana kerryttänyt tietoa suomalaisesta työeläkejärjestelmästä ja päässyt vitsailemaan kavereille, että tiedän työeläkkeistä varmaan enemmän kuin kukaan muu 28-vuotias. Eläkkeen alkamiseen menee siis toivottavasti vielä tovi, mutta olen eläkeasioiden parissa työskennellessäni huomannut, miksi nuortenkin olisi hyvä ymmärtää eläkejärjestelmää. Näin esimerkiksi eläkkeistä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu ei tuntuisi niin kaukaiselta. Ja tietysti on myös kiva ymmärtää, minne joka kuukausi palkasta maksettavat eläkemaksut menevät!
Työeläkejärjestelmän rakenne ja tarkoitus
Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen (työ)eläketurva on ainutlaatuinen järjestelmä, joka koostuu pääasiallisesti kaikille pakollisesta lakisääteisestä eläkkeestä. Monessa muussa maassa eläke koostuu pääasiallisesti ala- tai työnantajakohtaisista vapaaehtoisista lisäeläkkeistä. Suomessa kuitenkin niiden osuus eläkkeen määrästä on yleensä pieni verrattuna lakisääteisen eläkkeen osaan. Näin on myös itse hankittujen yksilöllisten lisäeläkevakuutusten osalta. Työeläkejärjestelmän lisäksi Suomessa on kansaneläkejärjestelmä, joka täydentää työeläkettä tietyissä tilanteissa. Tässä kirjoituksessa keskityn vain työeläkejärjestelmään, koska Finanssivalvonnan valvottaviin kuuluvat työeläkejärjestelmän eläke-etuuksia maksavat työeläkelaitokset, mutta ei kansaneläkejärjestelmän eläke-etuuksia maksava Kela eli Kansaneläkelaitos.
Työeläkkeen tarkoituksena on turvata toimeentulo, kun työnteko ei enää ikääntymisen tai työkyvyn menetyksen vuoksi ole mahdollista. Eläkettä voidaan maksaa myös perheen toimeentulon varmistamiseksi puolison tai huoltajan kuoltua. Lisäksi eläkettä voidaan maksaa määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä eli kuntoutustukena. Kuntoutustuki on tarkoitettu työkyvyttömälle, jonka vamman tai sairauden arvioidaan paranevan kuntoutuksella niin, että hän pystyisi vielä palaamaan työelämään.
Eläkkeen karttuminen ja maksaminen
Työeläketurvan sisältö perustuu lakeihin, jotka säätelevät eläkkeitä. Yksityisen sektorin työntekijöillä, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä, merimiehillä ja julkisen sektorin työntekijöillä on kaikilla omat eläkelakinsa. Nämä kaikki tarjoavat pitkälti samalla tavalla määräytyvät eläkkeet. Työeläkkeet perustuvat Suomessa ansiosidonnaiseen karttumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän ja pidempään ihminen on työelämässä ja mitä enemmän hän tienaa, sitä suuremmaksi hänen eläkkeensä kasvaa. Maksettuja työeläkemaksuja hallinnoivat työeläkelaitokset, jotka maksavat etuudet eläkkeensaajille sekä sijoittavat ja rahastoivat niille maksettuja eläkemaksuja.
Työeläkelaeissa säädetään esimerkiksi eläkkeen karttumisesta, eläkemaksuista ja eläkkeen tarkistamisesta indekseillä. Työeläkettä karttuu lähes kaikesta työansiosta ja -tulosta, mutta myös tietyiltä ajanjaksoilta, jolloin henkilö saa sosiaalietuuksia. Näitä ovat esimerkiksi vanhempainvapaat, sairaus- ja työttömyysjaksot, tutkintoon johtava opiskelu sekä alle kolmevuotiaan lapsen kotihoito. Työeläkemaksua maksavat sekä työntekijä itse palkastaan että työnantaja työntekijän puolesta.
Työntekijälle eläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana ja yrittäjälle 18-vuotiaana, ja sitä voi kerryttää enintään 70-vuotiaaksi asti. Maksujen näkökulmasta eläkkeet ovat todellakin ajankohtainen asia jo paljon ennen vanhuuseläkettä. Eläkettä voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, että usein eläkevakuutuksen rahallinen arvo on auto- ja asuntolainojakin suurempi.
Vinkki: Työeläkeotteelta voi kukin itse tarkistaa, paljonko ja mistä työeläkettä on karttunut. Oman työeläkeotteen saa Työeläke.fi-sivustolta tai oman työeläkelaitoksen sivuilta. Oman työeläkelaitoksen voi tarkistaa Suomi.fi-sivuston ”Oma työeläkelaitoksesi”-palvelusta.
Eläke ei ole vain vanhuuden turva
Työeläkelaeissa säädetään myös eläkeiästä ja siihen liittyvistä elinajanodotteesta ja elinaikakertoimesta sekä muista kuin vanhuuden aiheuttamista syistä saada työeläkettä. Työeläkettä voi nimittäin saada myös työkyvyttömyyden taikka puolison tai vanhemman menettämisen vuoksi. Näissä valitettavissa tapauksissa eläke-etuuksien saaminenkin voi tulla ajankohtaiseksi jo nuorena.
Monella suomalaisella on jonkinlainen käsitys siitä, että työeläke kertyy ”automaattisesti”, eikä siihen tarvitse itse vaikuttaa. Osin tämä onkin totta – työnantajan velvollisuutena on tilittää osa palkasta eläkkeeksi, joten työntekijän ei tarvitse siitä itse huolehtia. Kuitenkin esimerkiksi työuran katkokset, ulkomailla työskentely ja erilaiset työaikajärjestelyt voivat vaikuttaa eläkkeen määrään merkittävästi. Työelämän alussa eläkkeet saattavat vaikuttaa kaukaiselta ja etäiseltä asialta, minkä vuoksi voi tuntua, ettei niistä juuri tarvitse välittää ennen eläkeikää. Työeläkejärjestelmä on kuitenkin tärkeä osa jokaisen taloudellista turvaa työuran jälkeen. Lisäksi se ylläpitää myös yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä.