Teema-arvio: Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen listautumisen jälkeisessä taloudellisessa raportoinnissa
Tässä teema-arviossa arvioidaan liikkeeseenlaskijoiden noudattamaa tiedonantovelvollisuuden johdonmukaisuutta arvopaperimarkkinalain yleisten periaatteiden sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeeseen (Vaihtoehtoiset tunnusluvut (ESMA/2015/1415), jäljempänä ESMAn ohje) sisältyvän vaihtoehtoisten tunnuslukujen johdonmukaisen esittämisen näkökulmasta. Teema-arviossa arvioidaan myös, kuinka liikkeeseenlaskijat ovat muilta osin noudattaneet ESMAn ohjetta esittäessään vaihtoehtoisia tunnuslukuja.
Finanssivalvonta kävi teema-arviota varten läpi vaihtoehtoiset tunnusluvut, joita liikkeeseenlaskijat olivat esittäneet listautumista varten laatimissaan esitteissä sekä listautumisen jälkeen julkistamissaan vuosikertomuksissa[1] ja puolivuosikatsauksissa listautumista seuranneiden kahden ensimmäisen vuoden ajalta. Teema-arvio käsittää seitsemän liikkeeseenlaskijaa, jotka ovat listautuneet Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle pörssilistalle vuosina 2019–2022.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö sijoittajaviestinnässä on yleistä, ja ne muodostavat olennaisen osan sijoittajainformaatiota. Liikkeeseenlaskijat eivät määritä vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi yhden liikkeeseenlaskijan esittämät vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia toisen liikkeeseenlaskijan samannimisten tunnuslukujen kanssa. Tästä syystä on tärkeää, että liikkeeseenlaskijat kiinnittävät erityistä huomiota käyttämiensä vaihtoehtoisten tunnuslukujen määrittelemiseen ja esittämiseen. ESMAn ohjetta noudattamalla liikkeeseenlaskijoilla on mahdollisuus parantaa vaihtoehtoisten tunnuslukujen vertailtavuutta, luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä edistää tältä osin markkinoiden luottamusta sijoittajainformaatioon.
Teema-arvion perusteella havaittiin puutteita sekä vaihtoehtoisten tunnuslukujen johdonmukaisessa esittämisessä että yleisesti ESMAn ohjeen noudattamisessa.
Teema-arvion keskeiset havainnot tiedonantovelvollisuuden johdonmukaisuuden noudattamisessa
Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan arvopaperimarkkinalain yleisiin periaatteisiin sisältyvään tiedonantovelvollisuuden johdonmukaisuuteen kuuluu, että liikkeeseenlaskijat esittävät listautumisesitteeseen sisällytetyt vaihtoehtoiset tunnusluvut johdonmukaisesti listautumista seuraavissa puolivuosikatsauksissa ja vuosikertomuksissa. Teema-arvion perusteella yli puolet liikkeeseenlaskijoista esitti vähemmän vaihtoehtoisia tunnuslukuja listautumisesitettä seuraavassa ensimmäisessä puolivuosikatsauksessa tai vuosikertomuksessa kuin itse listautumisesitteeseen oli sisällytetty. Lisäksi muutama liikkeeseenlaskija oli puolivuosikatsauksissa ja vuosikertomuksissa joko uudelleenmääritellyt vaihtoehtoisen tunnusluvun sisällön tai ottanut käyttöön kokonaan uuden vaihtoehtoisen tunnusluvun verrattuna listautumisesitteeseen sisällytettyihin vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin.
Finanssivalvonta katsoo, että liikkeeseenlaskijoiden tulisi ottaa huomioon listautumisen jälkeinen vaihtoehtoisten tunnuslukujen johdonmukainen esittäminen jo listautumisesitettä laadittaessa. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti heti listautumisesitteen julkaisemisen jälkeen ei pitäisi syntyä tilannetta, jolloin olisi tarve lopettaa, uudelleen määritellä tai korvata vaihtoehtoinen tunnusluku tai ottaa käyttöön uusi vaihtoehtoinen tunnusluku, ja mitä ei olisi voitu ennakoida jo listautumisesitettä laadittaessa. Liikkeeseenlaskijat antavat sijoittajille listautumisesitteessä kuvan siitä, millaista informaatiota ne tunnuslukujen muodossa listautumisen jälkeen tulevat esittämään, ja sijoittajilla on perusteltu syy odottaa jatkossa samanlaista informaatiota.
Teema-arvion keskeiset havainnot ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevan ohjeen noudattamisessa
- ESMAn ohjeen mukaan samat vaihtoehtoiset tunnusluvut tulisi esittää johdonmukaisesti kaudesta toiseen. Mikäli vaihtoehtoinen tunnusluku lopetetaan, uudelleenmääritellään tai korvataan toisella tunnusluvulla, muutokset ja niiden syyt tulisi selostaa. Yksikään liikkeeseenlaskija, joka oli listautumisesitteen julkaisemisen jälkeen lopettanut tai uudelleenmääritellyt vaihtoehtoisen tunnusluvun, ei ollut antanut ESMAn ohjeen mukaista selostusta.
- ESMAn ohjeen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut tulisi nimetä tarkoituksenmukaisella tavalla ja niin, että niiden nimeäminen ei ole harhaanjohtavaa. Liikkeeseenlaskijat olivat nimenneet vaihtoehtoiset tunnusluvut ESMAn ohjeen mukaisesti.
- ESMAn ohjeen mukaan vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulisi esittää selkeät sanalliset määritelmät. Lisäksi niiden olennaiset täsmäytyserät tulisi eritellä ja selittää riittävällä tarkkuudella. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan tämä korostuu erityisesti esitettäessä vertailukelpoisuutta kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (kuten vertailukelpoinen käyttökate tai vertailukelpoinen liikevoitto). Tyypillisesti liikkeeseenlaskijat olivat määritelleet vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät varsin yleisluonteisesti ja niin, että näitä eriä ei Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ollut riittävällä tarkkuudella rajattu. Lisäksi useampi liikkeeseenlaskija oli kuluerien lisäksi määrittänyt tuottoeriä vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi, mutta annettujen tietojen perusteella ei aina ollut mahdollista päätellä, oliko myös tuottoeriä huomioitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
- ESMAn ohjeen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttöä tulisi selostaa, jotta niiden merkityksellisyys ja luotettavuus käy ilmi. Selostuksesta tulisi käydä ilmi, miksi liikkeeseenlaskija uskoo vaihtoehtoisen tunnusluvun tarjoavan hyödyllistä tietoa ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tyypillisesti liikkeeseenlaskijat esittivät vaihtoehtoisista tunnusluvuista ja niiden käyttötarkoituksista yleisluontoisen johdantolausekkeen, jonka merkitys ja lisäarvo lukijalle jäi Finanssivalvonnan arvion mukaan ainakin osittain epäselväksi. Lisäksi suurin osa liikkeeseenlaskijoista ei antanut tunnuslukukohtaisia käyttötarkoituksia vaihtoehtoisista tunnusluvuista. Ne liikkeeseenlaskijat, jotka antoivat tunnuslukukohtaisia käyttötarkoituksia, antoivat käyttötarkoitukset usein varsin yleisluontoisesti. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan edellä kuvattu ei ole ESMAn ohjeen mukaista.
- ESMAn ohjeen mukaan – tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta – vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulisi esittää täsmäytyslaskelmat, joiden avulla vaihtoehtoinen tunnusluku on täsmäytettävissä numeerisesti tilinpäätöksen erään, välisummaan tai loppusummaan. Liikkeeseenlaskijat esittivät vaihtelevasti täsmäytyslaskelmia: osa liikkeeseenlaskijoista esitti täsmäytyslaskelmat kaikissa puolivuosikatsauksissa ja vuosikertomuksissa, mutta osa ainoastaan esimerkiksi puolivuosikatsauksissa.
- ESMAn ohjeen mukaan vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulisi esittää vertailutiedot aikaisemmilta kausilta ja nämä vertailutiedot tulisi esittää myös täsmäytyslaskelmista. Yleisesti ottaen liikkeeseenlaskijat esittivät vaihtoehtoisista tunnusluvuista nämä vertailutiedot asianmukaisella tavalla.
- ESMAn ohjeen mukaan vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi korostaa suhteessa suoraan tilinpäätöksessä (kuten esimerkiksi tuloslaskelmassa) esitettyihin tunnuslukuihin. ESMAn ohjeissa ei kuitenkaan määritellä korostamisen käsitettä, mistä syystä ESMA on tarkentanut tätä erillisessä kysymyksiä ja vastauksia -dokumentissa. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan lähes kaikkien liikkeeseenlaskijoiden osalta vaihtoehtoiset tunnusluvut korostuivat jollain tavalla: liikkeeseenlaskijat esittivät määrällisesti jonkin verran enemmän vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuin välittömästi samassa yhteydessä esitettiin suoraan tilinpäätöksessä esiintyviä tunnuslukuja tai esittivät vaihtoehtoisia tunnuslukuja ilman, että välittömästi samassa yhteydessä esitettiin myös suoraan tilinpäätöksessä lähinnä esitetty tunnusluku. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti katsota korostuvan, mikäli vaihtoehtoisista tunnusluvuista esitetään ESMAn ohjeen mukaiset tiedot yhtenä kokonaisuutena taloudellisessa raportissa. Huomioiden se, että ESMAn ohje ei tarkemmin määrittele korostamisen käsitettä, tulee vaihtoehtoisten tunnuslukujen korostumisen arviointi tehdä aina tapauskohtaisesti.
Teema-arvion havaintojen perusteella Finanssivalvonta suosittaa liikkeeseenlaskijoita ottamaan huomioon listautumisen jälkeinen vaihtoehtoisten tunnuslukujen johdonmukainen esittäminen jo listautumisesitettä laadittaessa. Lisäksi Finanssivalvonta suosittaa liikkeeseenlaskijoita perehtymään ESMAn ohjeeseen vaihtoehtoisista tunnusluvuista ja noudattamaan sitä julkistaessaan säänneltyjä tietoja.
Liite
Lisätietoja antaa
johtava asiantuntija Ossi Eräkivi, ossi.erakivi(at)finanssivalvonta.fi, puh. 09 183 5262
vanhempi valvoja Kirsi Vuorela, kirsi.vuorela(at)finanssivalvonta.fi, puh. 09 183 5399
[1] ESMAn ohjeet koskevat vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka esitetään säännellyissä tiedoissa (pl. tilinpäätös). Suomalaiset liikkeeseenlaskijat esittävät kuitenkin usein ESMAn ohjeen mukaisia tietoja vaihtoehtoisista tunnusluvuista, kuten selostuksia niiden käyttötarkoituksesta ja täsmäytyslaskelmia, vuosikertomuksissa säänneltyjen tietojen ulkopuolella. Tässä teema-arviossa on arvioitu vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittämistä kokonaisuutena ottaen huomioon myös nämä säänneltyjen tietojen ulkopuolella esitetyt tunnuslukuja koskevat tiedot.