Teema-arvio kuluttajien luottokelpoisuuden arvioinnista

Finanssivalvonta toteutti vuonna 2025 teema-arvion, jossa tarkasteltiin kotimaisten ja valittujen Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien ulkomaisten luottolaitosten menettelyjä kuluttajien luottokelpoisuuden arvioinnissa. Arvion tavoitteena oli selvittää erityisesti sitä, miten luottolaitosten käytännöt täyttävät kuluttajansuojasääntelyn asettamat vaatimukset. Tarkastelun kohteena olivat vakuudettomat kuluttajaluotot.

Teema-arvion perusteella luottolaitosten menettelyt vastaavat kokonaisuutena arvioiden melko hyvin sääntelyn vaatimuksia. Arvioinnissa kuitenkin havaittiin myös puutteita, jotka vaihtelivat yhtiöittäin. Havainnot perustuvat luottolaitosten antamiin vastauksiin.

Keskeiset havainnot

Luottokelpoisuuden arvioinnissa hyödynnettävät tietolähteet

Teema-arvion perusteella Finanssivalvonta havaitsi, että kaikki tarkastellut luottolaitokset hyödyntävät positiivista luottotietorekisteriä kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Rekisterin tietojen käyttöaste kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri luottolaitosten välillä. Finanssivalvonta katsoo, että tarkastelun kohteena olleissa luotoissa lähtökohtaisena vähimmäisvaatimuksena on rekisterin tietojen hyödyntäminen kuluttajan tuloista viimeisimmältä 12 kuukaudelta sekä kuluttajalle aikaisemmin myönnettyjen luottojen myönnetyistä ja nostetuista määristä. Tulotietojen hyödyntäminen on kaikilla luottolaitoksilla asianmukaisesti toteutettu, mutta kaikki luottolaitoksista eivät hyödynnä tietoja olemassa olevien luottojen määristä.

Kaikki luottolaitokset tarkastavat maksuhäiriömerkinnät osana luottokelpoisuuden arviointia, eikä valtaosa luottolaitoksista myönnä uutta luottoa kuluttajalle, jolla on maksuhäiriömerkintöjä. Finanssivalvonta ei kuitenkaan pystynyt varmistamaan, että kaikki luottolaitokset arvioivat asianmukaisesti uuden luoton myöntämisen perusteltavuutta asiakkaalle, jolla on maksuhäiriömerkintöjä. Maksuhäiriömerkintä ei ole ehdoton este luoton myöntämiselle, mutta luotonantajan tulee arvioida maksuhäiriömerkintöjen määrä ja taustat sekä niiden vaikutus kuluttajan luottokelpoisuuteen.

Teema-arviossa todettiin, että kaikki luottolaitokset eivät varmista riittävällä tasolla kuluttajalta luottokelpoisuuden arviointia varten pyydettyjen taloudellisten tietojen oikeellisuutta.

Kuluttajan maksukyvyn arviointi 

Teema-arvioon saatujen vastausten perusteella kaikki luottolaitokset eivät huomioi maksuvaralaskelmissa kaikkia kuluttajan olennaisia menoja arvioidessaan tämän maksukykyä. Lisäksi maksuvaralaskelmissa ei kaikissa tapauksissa oteta huomioon korkotason mahdollista nousua tai kuluttajan tulojen jatkuvuuteen vaikuttavia seikkoja. Finanssivalvonta painottaa maksukykyyn vaikuttavien muutosten huomioimisen merkitystä erityisesti suurissa ja pitkäkestoisissa luotoissa.

Dokumentoinnissa ilmeni puutteita asiakirjojen säilytysajassa: kaikki luottolaitokset eivät säilytä kuluttajan luottokelpoisuuden arviointiin liittyviä asiakirjoja vähintään luottosuhteen keston ajan.

Lisäksi teema-arviossa havaittiin, että osa luottolaitoksista ei ole arvioinut käyttämänsä credit scoring -mallin arviointikriteerien lainmukaisuutta yhdenvertaisuuslainsäädännön ja syrjinnän kiellon näkökulmasta.

Luotonantajien menettelyt päivitettävä vastaamaan uutta sääntelyä

Kuluttajansuojalain 7 luvun luottokelpoisuuden arviointia koskevat vaatimukset täsmentyvät marraskuussa 2026, kun CCD2-direktiivin edellyttämät muutokset tulevat voimaan.¹ Finanssivalvonta kiinnittää kaikkien kuluttajaluottoja myöntävien luotonantajien huomiota erityisesti seuraaviin sääntelymuutoksiin:

• Jatkossa luotonantajalla on velvollisuus määritellä ja ylläpitää luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävät menettelytavat. Menettelytavoilla tarkoitetaan paitsi niitä konkreettisia toimia, joilla kuluttajan luottokelpoisuus arvioidaan, myös tapoja, joilla luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävien tietojen oikeellisuus varmistetaan.
• Luottokelpoisuuden arvioinnissa hyödynnettäviä tietoja ja tietolähteitä koskeva säännös (KSL 7:14.1) täsmentyy ja sen perusteluissa tuodaan aikaisempaa täsmällisemmin esiin arvioinnin minimivaatimukset.

Uusi säännös korostaa kuluttajan edun huomioimista ja arvioinnin oikeasuhtaisuutta. Säännöksessä myös edellytetään nimenomaisesti, että luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävien tietojen paikkansapitävyys on asianmukaisesti varmistettava.

• Jos luottohakemus hylätään, kuluttajalle on ilmoitettava viipymättä hylkäämisestä ja hänet on tarvittaessa ohjattava talous- ja velkaneuvontaan. Kuluttajan pyynnöstä hylkäysperuste on lähtökohtaisesti ilmoitettava kirjallisesti.
  
  
• Luottokelpoisuuden arvioinnissa tehtyjen toimien dokumentointia koskevat aikavaatimukset pitenevät. Tietoja on jatkossa säilytettävä pääsääntöisesti viiden vuoden ajan siitä, kun luotto on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi.

Lisäksi Finanssivalvonta muistuttaa luotonantajia asiakkaan tunnistamisvelvoitteesta positiivisen luottotietorekisterin käytön yhteydessä. Marraskuussa 2025 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä luotonantajilla on velvollisuus tunnistaa sekä tarvittaessa todentaa asiakkaan henkilöllisyys ennen tietojen hankkimista positiivisesta luottotietorekisteristä luottokelpoisuuden arviointia varten. Teema-arvion toteutusajankohtana kaikki luottolaitokset eivät vielä täyttäneet vaatimusta.

Finanssivalvonnan jatkotoimenpiteet

Teema-arviossa tehtyjä havaintoja käytetään pohjana jatkovalvonnan kohdistamisessa. Finanssivalvonta edellyttää luottolaitosten korjaavan arvioinnissa havaitut puutteet.

Lisätietoja antavat

• Anu Dahlström, vanhempi juristi, anu.dahlstrom(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183 5309
• Timiikka Tommiska, vanhempi juristi, timiikka.tommiska(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183 5578

¹Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta, 31/2026