Teema-arvio: Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden varojen ja velkojen arvostamisen sisäisen valvonnan kattavuudessa parannettavaa

Finanssivalvonta on kevään 2025 aikana kartoittanut vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden varojen ja velkojen arvostamisen sisäisen valvonnan tilaa. Teema-arvion tavoitteena oli selvittää, miten vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt ovat järjestäneet varojen ja velkojen arvostamisen sisäisen valvonnan sekä tarkastella yhtiöiden järjestelmien ja valvonnan tehokkuutta ja näihin liittyvän dokumentaation kattavuutta.

Keskeiset havainnot kehitystoimien tueksi

Teema-arvion kyselyyn osallistui 22 Suomessa toimiluvan saanutta vahinko- ja henkivakuutusyhtiötä. Saatujen vastausten perusteella yhtiöiden varojen ja velkojen arvostamisen sisäisessä valvonnassa on merkittäviä eroavaisuuksia ja puutteita. Keskeisimmät puutteet liittyivät sisäisen valvonnan toteutustapaan ja kattavuuteen, dokumentaation laatuun sekä resurssien riittävyyden arviointiin. Vastausten laadussa oli kuitenkin isoja eroja ja joidenkin yhtiöiden osalta saatu kokonaiskuva sisäisen valvonnan tilasta jäi puutteelliseksi.

Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt voivat tarvittavilta osin arvioida oman yhtiönsä tilaa ja mahdollisia kehitystarpeita Finanssivalvonnan valvottavatiedotteessa esille nostamien hyvien käytänteiden ja kehittämiskohteiden avulla. Näin toimimalla yhtiöt voivat oma-aloitteisesti parantaa sisäistä valvontaansa.

Finanssivalvonta muistuttaa, että sisäisen valvonnan sääntelyn mukainen tavoite on varmistaa yhtiön toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä taloudellisten tietojen saatavuutta ja luotettavuutta. Yhtiön sisäinen valvonta tukee myös hallintojärjestelmän riittävyyttä ja mahdollistaa terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen liiketoiminnassa.

Finanssivalvonta tulee hyödyntämään kyselyn vastauksia ja niistä tehtyjä valvottavakohtaisia havaintoja osana tulevaa valvontaansa.

Järjestelmien ja sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseen on panostettava

Vakuutusyhtiöllä on oltava tehokkaat järjestelmät ja valvonta, joiden avulla varmistetaan, että yhtiön varojen ja velkojen arvojen estimaatit ovat luotettavia ja asianmukaisia, sekä prosessi markkina-arvojen tai arvostusmallin lähtötietojen asianmukaisuuden ja luotettavuuden säännölliseen varmentamiseen¹.

Selvityksen perusteella tehokkaiden järjestelmien ja valvonnan järjestäminen on yleisellä tasolla otettu vakuutusyhtiöissä huomioon.

Sisäisen valvonnan kattavuudessa on parannettavaa

Merkittävin vastauksista havaittu puute liittyy joidenkin vakuutusyhtiöiden suppeaan tulkintaan siitä, mitä vakuutusyhtiön sisäisellä valvonnalla² tarkoitetaan. Kyseessä olevat yhtiöt mieltävät vastausten perusteella yhtiön tilintarkastajien vuosittaisen tarkastuksen olevan riittävää yhtiön sisäistä valvontaa kirjanpidon vastuuvelan ja sijoitusten arvostusten luotettavuuden ja asianmukaisuuden osalta. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön ulkopuolista tilintarkastajaa ei voida pitää riittävänä sääntelyssä tarkoitettuna yhtiön sisäisenä valvontana.

Yleisesti ottaen lähes kaikkien yhtiöiden sääntöjen noudattamista valvovat (compliance-) toiminnot³ kohdistavat harvoin tarkastuksia tai muuta valvontaa varojen ja velkojen arvostamisen prosesseihin. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan varojen ja velkojen arvostamisen prosessit kuuluvat merkittävyytensä vuoksi niihin osa-alueisiin, jotka compliance-toiminnon suunnitelman tulisi kattaa.

Selvityksen perusteella riskienhallinta- ja aktuaaritoiminnot toteuttavat jossain määrin säännöllistä valvontaa kyseessä oleviin prosesseihin. Valtaosassa yhtiöitä sisäisen tarkastuksen toiminto on kohdistanut tarkastuksia varojen ja velkojen arvostamisen osa-alueeseen viimeisten viiden vuoden aikana.

Valvontatoimien selkeä rajaaminen ja hyvät lähtötiedot tukevat valvontaa

Hyvänä käytänteenä tunnistettiin keskeisten toimintojen suorittamien varojen tai velkojen prosesseihin kohdistettujen tarkastusten sekä muiden valvontatoimenpiteiden rajaaminen selkeästi määritettyihin, pienempiin osakokonaisuuksiin sekä myös yhtiön ulkopuolisen toimijan käyttäminen tarkastusten toteuttamisessa. Yhtiöiden on kuitenkin varmistettava, että arvostusmenetelmässä käytettyjen tietojen ja oletusten sekä menetelmän tulosten ja soveltuvuuden kokonaisuus tulee käsiteltyä riittävän ajanjakson sisällä. Hyvänä käytänteenä tunnistettiin myös tarkastusmenetelmien ja -raportoinnin selkeys ja laatu, mitkä edistävät tarkastusten luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta.

Kyselyn vastausten perusteella markkina-arvojen tai arvostusmallin lähtötietojen asianmukaisuutta ja luotettavuutta valvotaan yleisesti vakuutusyhtiöissä säännöllisesti. Yhtiöiden valvonnan järjestämisessä on kuitenkin eroavaisuuksia, mikä edellyttää jatkoselvityksiä joidenkin vakuutusyhtiöiden osalta kokonaiskuvan arvioimiseksi.

Ulkoistaja vastaa myös ulkoistetusta valvonnasta

Sääntely mahdollistaa varojen ja velkojen arvostamiseen liittyvien tehtävien ulkoistamisen. Saatujen selvitysten perusteella ei saatu kaikilta osin varmuutta siitä, miten kriittisiä ja tärkeitä tehtäviä ulkoistaneet yhtiöt ovat varmistaneet palveluntarjoajan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmien riittävyyden tai miten tiiviisti yhtiöt ovat integroineet ulkoistetut tehtävät yhtiön omiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmiin⁴. Laadukkaat järjestelmäkuvaukset luovat pohjaa vahvalle sisäiselle valvonnalle

Kattavat ohjeet ja järjestelmä varmistavat toteutusta

Selvityksessä kävi ilmi, että joidenkin yhtiöiden varojen ja velkojen arvostamisen järjestelmien kuvaukset ovat puutteellisia. Ne eivät tue yhtiön varojen ja velkojan arvojen estimaattien luotettavuuden ja asianmukaisuuden varmentamista sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Hyvänä järjestelmien tehokkuutta edistävänä käytänteenä tunnistettiin järjestelmiin liittyvän dokumentaation kattavuus ja yksityiskohtaisuus. Dokumentaatiossa olisi hyvä selkeästi ja riittävän seikkaperäisesti esittää käytettävien järjestelmien ominaisuudet, lähtötietojen lähteet, vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä, sekä kuvata validointikriteeristö ja -aikataulu. Myös yleinen toimenpidesuunnitelma mahdollisten havaittujen puutteiden korjaamiseksi olisi hyvä sisällyttää dokumentaatioon. Tämä selkeyttää, yhdenmukaistaa ja tehostaa puutteiden korjaamisprosessia.

Selkeät menetelmät ja vastuut edesauttavat tehtävien läpivientiä ja valvonnan riippumattomuuden varmistamista

Vakuutusyhtiöiden on luotava ja toteutettava selkeästi määritellyt arvostusprosessiin sovellettavat toimintaperiaatteet ja menettelyt, mukaan lukien kuvaus ja määrittely arvostamiseen osallistuvan henkilöstön rooleista ja vastuista, sekä asiaankuuluvat mallit ja käytettävän tiedon lähteet, sekä huolehdittava niiden ylläpidosta ja dokumentoinnista⁵.

Finanssivalvontaan toimitetuista vastauksista ja materiaaleista havaittiin, että varojen ja velkojen arvostusprosessit ja menettelyt eivät ole kaikilta osin kirjattu toimintaperiaatteisiin tai ohjeisiin. Suuria eroavaisuuksia ja puutteita havaittiin erityisesti kattavuuden ja käytännön soveltamisen näkökulmasta arvioituna. Monen yhtiön toimintaperiaatteet jäävät liian yleiselle tasolle. Niissä ei ole kuvattu tai määritelty arvostamisprosessia ja siihen osallistuvien henkilöiden rooleja ja vastuita, arvostamisen malleja tai käytettävän tiedon lähteitä.

Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan yhtiöiden on luotava ja toteutettava arvostusprosessiin soveltuvat toimintaperiaatteet, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia, erityisesti roolien ja tehtävien osalta. Näiden on tunnistettu tukevan erityisesti keskeisten toimintojen valvontatehtäviä tekevien henkilöiden riippumattomuutta ja resursointia.

Toimintaperiaatteiden säännöllinen, vähintään vuosittainen, päivittäminen on yleisesti otettu käytännöksi yhtiöissä.

Tehtävänkuvaukset tukevat resurssien riittävyyden arviointia

Vakuutusyhtiöiden on varattava sekä määrällisesti että laadullisesti riittävät resurssit vakavaraisuustarkoituksiin käytettävien arvostusmenetelmien kehittämiseen, kalibroimiseen, hyväksymiseen ja tarkastamiseen⁶.

Selvityksen perusteella vakuutusyhtiöillä on puutteita resurssien riittävyyden arvioinnissa. Yhtiöt eivät ole arvioineet erikseen varojen ja velkojen arvostamiseen osallistuvien resurssien määrällistä ja laadullista riittävyyttä sääntelyn edellyttämällä tavalla. Tämän lisäksi yhtiöt arvioivat resurssien riittävyyttä isompina kokonaisuuksina kuten koko toiminnon osalta, johon kyseessä olevat resurssit kuuluvat. Selkeästi määritettyjen ja dokumentoitujen tehtävänkuvausten ja vastuiden tunnistettiin edistävän resurssien arviointia.

Yhtiöillä ei myöskään ole selvitysten perusteella tunnistettavissa järjestelmällistä raportointia hallitukselle resurssien riittävyydestä. Yhtiöt ovat kuitenkin ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa silloin, kun resurssien riittävyyden arvioinneissa on tunnistettu kehitettävää.

Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että vakavaraisuustarkoituksiin käytettävien arvostusmenetelmien kehittämiseen, kalibroimiseen, hyväksymiseen ja tarkastamiseen osallistuvien henkilöstöresurssien määrällistä ja laadullista riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti etukäteen laadittua kriteeristöä vastaan niiden riittävyyden varmistamiseksi. Arvioinnin tuloksia olisi hyvä kirjata hallitukselle esitettävään raporttiin. Jos tehtävät tai osa tehtävistä on ulkoistettu palveluntarjoajalle, on yhtiön vastuulla varmistaa, että palveluntarjoajalla on riittävä osaaminen ja riittävät resurssit tehtävien laadukkaaseen läpivientiin.

Vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiäkin tulisi valvoa

Vakuutusyhtiöiden on luotava sisäiset valvontaprosessit, jotka sisältävät säännöllisin väliajoin suoritettavan riippumaton tarkastus ja verifiointi, joka koskee arvostusmenetelmässä käytettyjä määrämuotoisia tai muita tietoja ja oletuksia ja arvostusmenetelmän tuloksia ja menetelmän soveltuvuutta niiden erien arvostamiseen, joihin sovelletaan vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiä⁷.

Selvityksen perusteella vain muutamat yhtiöt käyttävät vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiä muihin kuin epälikvidien sijoitusten tai muiden erien, joihin ei ole saatavilla markkina-arvoa, arvostamiseen. Joidenkin valvottavien osalta havaittiin myös puutteita vaihtoehtoisten arvostusmenetelmien valvonnassa, erityisesti riippumattomien tarkastusten ja verifiointien puuttuminen.

Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että myös vaihtoehtoisiin arvostusmenetelmiin ja näiden -dokumentaatioon kohdistetaan tarkastuksia, valvontatoimia ja -kontrolleja sekä verifiointeja säännöllisin väliajoin, riippumatta siitä, onko yhtiöllä käytössä ainoastaan yleisesti sovellettavat arvostamisen mallit vai ei.

Lisätietoja antaa                      

Annika Lindlöf, vanhempi valvoja, annika.lindlof(at)finanssivalvonta.fi

¹Komission delegoidun asetuksen EU (2015/35) 267 artiklan 1 kohta
²Vakuutusyhtiölaki 6 luku 14 §, Komission delegoidun asetuksen EU (2015/35) 266 artikla
³Vakuutusyhtiölaki 6 luku 14 §
⁴Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35 274 artiklan 5.a-b kohdat
⁵Komission delegoidun asetuksen (2015/35) 267 artiklan 2 kohta
⁶Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 267 artiklan 4.a kohta
⁷Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 267 artiklan 4.b.i kohta