Teema-arvio: Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjaus lasketaan laskennallisten verojen muutoksena stressiskenaariossa

Finanssivalvonta on vuoden 2025 aikana toteuttanut teema-arvion vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden laskennallisten verojen arvostamisesta ja niiden perusteella syntyvän vaimennusvaikutuksen laskennasta. Teema-arviossa havaittiin yhtiöiden käyttämissä laskentamenetelmissä huomattavia eroja ja sääntelyn yksinkertaistuksia. Teema-arvion havaintojen perusteella yhtiöiden tulee kiinnittää huomiota laskennallisten verojen arvostamiseen ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen mukaisessa stressitilanteessa syntyvän laskennallisten verojen vaimennusvaikutuksen realistiseen laskemiseen.  

Teema-arviossa vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden arvostus- ja laskentamenetelmiä kartoitettiin kyselyllä. Lisäksi Finanssivalvonta arvioi asiaa käsittelevää sääntelyä ja käytänteitä yhdessä muiden kansallisten valvojien sekä EIOPAn kanssa.  

Keskeinen sääntely tarvittavien laskennan kehitystoimien edistämiseksi

Laskennallinen verovelka tarkoittaa vero- ja vakavaraisuustilinpäätöksen mukaisten taseiden arvostuseroista vakavaraisuustaseelle muodostuvaa, tulevaisuudessa maksettavaa veroa. Suomessa laskennalliset verovelat ovat usein yhteydessä sijoitusten arvostuseroihin tai tasoitusmäärään.

Laskennallista verosaamista muodostuu, mikäli syntyneitä tappioita ei sisällytetä verotukseen, jolloin ne voidaan kattaa todennäköisistä tulevaisuuden voitoista maksettavien verojen pienentymisenä. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 artiklassa 15 (3) säädetään tarkemmin laskennallisen verosaamisen hyväksyttävyydestä.

Laskennallinen vero on edellisten erotuksena vakavaraisuuslaskennan mukaiselle taseelle saatava nettomäärä, joka vaikuttaa yhtiön omaan varallisuuteen. 
Vakavaraisuuslaskennassa laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjaus määritellään laskennallisten verojen muutoksena stressatussa tilanteessa, jossa syntyy odottamaton ja välitön tappio. Laskennallisiin veroihin vaikuttavan tappion määrä vastaa perusvakavaraisuus- ja operatiivisten riskien pääomavaatimusta, korjattuna erillisellä vastuuvelan vaimennusvaikutuksella.

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 artiklan 207(5) mukaisesti yllä kuvatussa tilanteessa syntynyt, standardikaavan (ala-) osioista muodostuva tappio on kohdistettava riskeittäin vero- ja vakavaraisuustilinpäätösten mukaisille taseille laskennallisten verojen muutoksen (eli vakavaraisuuslaskennassa vaikuttavan laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjauksen) laskemiseksi.

EIOPA on antanut laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjauksen laskentaan liittyen tarkentavia ohjeita (EIOPA-BoS-14/177). Ohjeen 6 mukaisesti yritysten tulisi suorittaa laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjauksen laskeminen sillä tarkkuudella, joka vastaa kaikkia olennaisia ja asiaankuuluvia määräyksiä kaikissa soveltuvissa verojärjestelmissä. Ohjeen 7 mukaisesti yritysten tulisi laskea laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjaus stressaamalla vakavaraisuuslaskennan mukaista tasetta ja määrittämällä stressin seuraamukset yrityksen verotukseen. Korjaus tulisi sitten laskea väliaikaisena erotuksena stressattujen vakavaraisuuslaskennan mukaisten arvostusten ja vastaavien verotusta varten laskettujen arvojen välillä.

Esimerkiksi osakkeiden markkina-arvojen laskiessa osakkeiden verotilinpäätöksen mukaisen, yleensä hankintamenoon perustuvan, ja vakavaraisuuslaskennan mukaisen markkinaehtoisen arvostusmenetelmän tasearvojen välinen ero pienenee. Tämä pienentää laskennallista verovelkaa ja puskuroi vakavaraisuuslaskennan osakestressin mukaista omien varojen vähenemistä.

Finanssivalvonta tulee hyödyntämään teema-arvion valvottavakohtaisia havaintoja osana tulevaa vakavaraisuusvalvontaa

Laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden vaimennusvaikutuksen korjaus vaikuttaa merkittävästi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusasemaan. Yhtiöiden hallituksen tulee Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015 /35 artiklan 260 mukaisesti hyväksyä laskennallisiin veroihin liittyvät riskienhallintaperiaatteet, joihin on sisällytettävä:

• menetelmät ja oletukset laskennallisten verojen vaimennusvaikutusten määrän ja hyödynnettävyyden osoittamiseksi
• keskeisten toimintojen arviointi- ja raportointivelvollisuudet hallitukselle (mukaan lukien arviointi tulevan verotettavan tulon ennakoimisen perusoletuksista)
• riskit, joita laskennallisten verojen vaimennusvaikutuksen muutoksista aiheutuu yhtiön vakavaraisuudelle.

Yhtiöiden tulee realistisesti huomioida taloudellinen asemansa ja vakavaraisuusasemansa välittömän tappion jälkeen, eikä niiden tulisi käyttää liian optimistisia oletuksia laskiessaan laskennallisiin veroihin liittyvää tappioiden vaimennusvaikutuksen korjausta standardikaavalla.

Käytännössä riskien kohdentaminen taseelle tarkoittaa, että kaikille laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen korjauksen laskennassa oleville tase-erille ei voi suoraan olettaa laskennallisia veroja muuttavaa vaikutusta täysimääräisenä. Esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa vero- ja vakavaraisuustase-erien arvostuserot ovat vähäisiä, ei laskennallisen veron muutoksestakaan välttämättä synny tappiota vastaavaa vaimentavaa vaikutusta.

Lisätietoja antavat                    

• Toni Blomster, johtava matemaatikko, puhelin 09 183 5318 tai toni.blomster(at)fiva.fi
• Roope Aalto, vanhempi matemaatikko, puhelin 09 183 5006 tai roope.aalto(at)fiva.fi
• Iiro Marttila, vanhempi matemaatikko, puhelin 09 183 5483 tai iiro.marttila(at)fiva.fi