Eläkelaitosten sijoitustoiminnan suhteellisissa kuluissa ei merkittävää muutosta – Ulkoisten sijoitusten osuus on kasvanut

Finanssivalvonnan tekemän selvityksen mukaan eläkelaitosten sijoitustoiminnan kokonaiskulut suhteessa sijoitettavaan pääomaan ovat nousseet hieman vuodesta 2020. Kokonaiskulusuhteen muutokseen ovat vaikuttaneet sijoitusluokkien osuuksien muutokset, rahastotyyppisten sijoitusten kasvu, sijoitusluokkakohtaisten kulujen muutokset sekä hieman kasvaneet tuottosidonnaiset palkkiot. Selvityksen perusteella ulkoisten sijoitusten käyttö on lisääntynyt.

Selvitys kohdistui työeläkevakuuttamista harjoittavien yksityisten ja julkisten eläkelaitosten¹ sijoitustoiminnasta aiheutuviin kuluihin vuonna 2024. Selvityksessä tutkittiin muun muassa sijoitusluokittain suoria kuluja, rahastokulujen ja muiden vastaavien ulkoisten sijoitusten hoitokulujen vaikutusta sijoitusten nettotuottoon sekä verrattiin tulemia edellisiin kyselyihin (2020, 2017). Tässä selvityksessä kysyttiin tietoja erikseen sekä aktiivisesti että passiivisesti hoidetuista sijoituksista².

Selvityksen perusteella ulkoisten sijoitusten käyttö on lisääntynyt, mikä johtuu pääosin pääomasijoitusten määrän kasvusta. Lisäksi korko- sekä kiinteistösijoituksissa ulkoisesti hoidettujen sijoitusten suhteellinen määrä on lisääntynyt.

Selvityksen keskeiset havainnot olivat:

• Sijoitustoiminnan kokonaiskulut suhteessa sijoitettuun pääomaan ovat kasvaneet hieman vuoteen 2020 verrattuna (1,0 %, 2020: 0,9 %).
• Isoilla eläkelaitoksilla³ sijoitustoiminnan kulut (1,0 %) olivat aavistuksen matalammat kuin pienillä eläkelaitoksilla (1,1 %). Isoilla laitoksilla suurempi osa kuluista tulee tuottosidonnaisista kuluista kuin pienillä laitoksilla.
• Korkean kulurakenteen omaavien pääomasijoitusten osuuden kasvu sijoitusallokaatiossa nosti sekä ulkoistusastetta⁴ (vuonna 2024: 59,5 %, 2020: 56,5 %) että kokonaiskuluja. Toisaalta kulujen kasvua pienensi pääomasijoitusten edelleen laskeneet jatkuvaluonteiset kulut (2024: 1,5 %; 2020: 1,7 % ja 2017: 2,1 %).  
• Eläkelaitosten kokonaissijoituskuluista 74 % tulee pääoma- ja hedge-rahastosijoituksista. Pääoma- ja hedge-rahastosijoituksien tuotot kulujen jälkeen olivat korkeat huolimatta niiden korkeasta kulurakenteesta.
• Eläkelaitosten sijoituksista 89 % on hoidettu aktiivisesti ja 11 % passiivisesti. Pääosa passiivisesti hoidetuista sijoituksista on osakesijoituksia.
• Valtaosa sijoitustoiminnan kokonaiskuluista (94 %) aiheutuu aktiivisesti hallinnoiduista ulkoisista sijoituksista. Kuluista 5 % tulee sisäisesti aktiivisesti hoidetuista sijoituksista ja 1 % passiivisista kuluista.
• Sijoitustoiminnan kulujen seuranta ilman epäsuorien sijoituskulujen huomiointia ei anna oikeaa kuvaa sijoitustoiminnan kuluista. Osa laitoksista ei seuraa sisäisesti epäsuorien kulujen kehitystä. Kaikki eläkelaitokset huomioivat kuitenkin sijoituksesta aiheutuvat kulut sijoituspäätösten valmistelun yhteydessä.

Ulkoistettujen palveluiden lisääntyessä Finanssivalvonta kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että eläkelaitoksella on ulkoistuksesta huolimatta riittävä osaaminen ja henkilöstö sijoitustoiminnan itsenäisen päätöksenteon varmistamiseksi.

Mikäli sijoitustoiminnan kuluja ei seurata kattavasti kasvaa riski siitä, että sijoitustoiminnan kulujen hallintaan ja niiden tasoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Kulujen hallinnan merkitys korostuu erityisesti pitkäaikaisessa sijoittamisessa ja on tärkeä koko eläkejärjestelmän kannalta. Finanssivalvonta suosittelee eläkelaitoksia seuraamaan sijoitustoiminnan kuluja kokonaistasolla oikean kulutason tunnistamiseksi ja riittävän kulujen hallinnan varmistamiseksi.

Teema-arvio tehtiin edellisen kerran vuonna 2020 ja se toistetaan muutaman vuoden välein.

Lisätietoja antaa

Mika Arala, johtava asiantuntija, puhelin 09 183 5543 tai mika.arala(at)finanssivalvonta.fi

Liite

Teema-arvio eläkelaitosten sijoitustoiminnan kuluista vuonna 2024

• ¹Työeläkevakuutusyhtiöt, lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavat eläkesäätiöt- ja kassat, Merimieseläkekassa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto sekä Keva.
• ²Selvityksessä sijoitusomaisuus on sijoitustyylin mukaan jaettu aktiiviseen ja passiiviseen osaan. Passiivinen sijoitustyyli tarkoittaa sijoittamista markkinaindeksiä seuraavaan salkkuun. Passiiviset sijoitukset voivat olla ulkoisesti hoidettuja indeksirahastoja tai indeksiä seuraavia ETF-sijoituksia tai sitten sisäisesti hoidettu salkku, joka on sijoitettu ennalta määrätyn markkinaindeksin mukaisesti. Selvityksessä aktiivisia sijoituksia ovat kaikki muut sijoitukset.
• ³Isoilla laitoksilla tarkoitetaan tässä selvityksessä niitä eläkelaitoksia, joiden sitoutunut pääoma on yli 10 mrd. euroa (Elo, Ilmarinen, Keva, Varma, VER).
• ⁴Ulkoistusasteella tarkoitetaan tässä selvityksessä ulkoisten sijoitusten eli rahastotyyppisten sijoitusten määrää suhteessa hallinnoitavaan sijoitusvarallisuuteen.