Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – epävarmuus varjostaa talousnäkymiä
Suomen finanssisektorin tilanne on pysynyt alkuvuonna vakaana, vaikka Yhdysvaltain asettamat tullit, talouskasvun hidastumisen uhka ja muut geopoliittiset jännitteet ovat riepotelleet rahoitusmarkkinoita ja yleistä luottamusta. Kyberuhkien osalta tilanne on säilynyt pääosin Suomessa rauhallisena, mutta huijaukset ja pankkitunnusten kalastelu ovat lisääntyneet, mikä korostaa tarvetta sekä finanssisektorin toimijoiden että asiakkaiden valppaudelle. Epävarma taloudellinen ja geopoliittinen tilanne vaikuttaa toimintaympäristöön myös jatkossa.Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna, mutta ennusteisiin liittyvä epävarmuus on suurta. Tammi–maaliskuussa osakekurssien sukellus tarttui suomalaisten finanssisektorin toimijoiden pörssikursseihin sekä söi niiden sijoitustuottoja. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittuminen huhtikuussa paransi kuitenkin osakekursseja. Vaikka yritysten ja kuluttajien usko tulevaan on vähitellen vahvistunut, kauppasodan uhka nakertaa luottamusta ja talouden elpymistä. Esimerkiksi yritysten odotukset kasvusta ovat jälleen lykkääntyneet kesän jälkeiseen aikaan. Myös työmarkkinoilla tilanne on jatkunut heikkona.
Ennakoitua vaimeampi talouskehitys vaikeuttaisi sekä finanssisektorin toimijoiden että niiden asiakkaiden tilannetta. Euriborkorkojen lasku tukee kuitenkin yritysten ja kuluttajien velanhoito-, kulutus- ja investointikykyä sitä mukaa, kun se heijastuu pankkien luottokorkoihin.
– Suomen rahoitusjärjestelmä kestää merkittävästi erilaisia häiriöitä. Olemme kuitenkin hyvin arvaamattomassa maailmantilanteessa, ja on riski, että geopoliittiset ja taloudelliset konfliktit kärjistyvät entisestään. Suomalaisilla toimijoilla on vahva vakavaraisuus ja hyvä kannattavuus, mikä lisää riskinkestävyyttä vaikeuksia vastaan. Finanssisektorin on kuitenkin otettava huomioon, että tämä epävarmuus todennäköisesti jatkuu vielä jonkin aikaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Kyberuhkien osalta tilanne Suomen finanssisektorilla on säilynyt pääosin rauhallisena. Huijaukset ja pankkitunnusten kalastelu ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä korostaa tarvetta sekä finanssisektorin toimijoiden että asiakkaiden valppaudelle.
– Geopoliittiset jännitteet yhdessä digitalisoitumisen ja tekoälyn tuomien muutosten kanssa nostavat kyberturvallisuuden yhä merkittävämmäksi osaksi valvontaa. Huijausten ehkäisemisessä tärkeintä on tehdä niistä mahdollisimman vaikeita huijareille, ja odotamme pankkien ja muiden toimijoiden tekevän kaiken mahdollisen näiden rikosten estämiseksi. Arvioimme parhaillaan, mitä toimia huijausten ja maksupetosten estämiseen pankeilla on käytössä ja miten aiemmin antamiamme suosituksia on noudatettu, Tero Kurenmaa sanoo.
Pankkisektorin järjestämättömien luottojen kasvu taittui – korkokatteen pienentyminen jatkunut
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteiden arvioidaan hieman heikentyneen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta pysyneen kuitenkin vahvalla tasolla1. Korkokatteen pienentymisen vuoksi pankkisektorin tammi-maaliskuun liiketulos oli viime vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisempi. Korkokate oli edelleen pankkisektorin merkittävin tuottoerä.
Pankkisektorin järjestämättömien luottojen kasvu taittui sekä yritys- että kotitalousluotoissa. Luottokannan laadun heikentyminen pysähtyi myös kulutusluotoissa sekä useilla, viime vuosina kohonneista velanhoitokuluista ja heikosta taloussuhdanteesta kärsineillä yritystoimialoilla. Luottoriskikehityksessä oli kuitenkin eroja pankkien sekä eri luotonantosegmenttien ja toimialojen välillä.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaana. Suomalaispankkien varainhankinnan kustannukset jatkoivat laskuaan erityisesti talletusvarainhankinnassa. Pankkien markkinavarainhankinnan riskilisät nousivat huhtikuussa hetkellisesti yleisen markkinatunnelman mukaisesti, mutta tasaantuivat nopeasti tilanteen rauhoituttua. Suomen pankkisektorin riskinkestävyys dollarimarkkinoiden häiriötilanteita vastaan on myös hyvällä tasolla. Hajautetut varainhankintalähteet sekä pankkien vahva vakavaraisuus parantavat markkinavarainhankinnan saatavuutta sekä ehtoja ja tuovat turvaa rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteiden varalta.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste heikentyi edellisestä neljänneksestä
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste heikkeni vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana 128,7 prosenttiin (12/2024: 129,3 %), kun sektorin vakavaraisuuspääoma laski 0,8 mrd. eurolla. Vakavaraisuusaste oli kuitenkin vuoden takaista korkeampi (3/2024: 128,1 %). Neljänneksen aikana vakavaraisuusraja laski vakavaraisuuspääomaa nopeammin, mutta vakavaraisuusasema pysyi edellisen neljänneksen tasolla (1,6). Vakavaraisuusrajaa laski osake- sekä valuuttariskien pieneneminen.
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistasolla 0,0 %. Osakesijoitusten tuotto jäi negatiiviseksi (-0,8 %). Korkosijoitusten tuotto oli 0,9 %, muiden sijoitusten 1,1 % ja kiinteistösijoitusten 0,6 %.
Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan pysyi edelleen kohtuullisella tasolla ja parani hieman neljänneksen aikana.
Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 222,1 % (12/2024: 221,7 %) ja vahinkovakuutussektorin 246,3 % (12/2024: 254,5 %) vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuden lievään laskuun vaikutti vahinkovakuutusvastuiden kasvu sekä osakeriskin symmetrisen mukautustekijän selvä nousu vuoden 2024 lopusta. Molempien sektoreiden vakavaraisuus oli edelleen hyvällä tasolla.
Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden sijoitustuotto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä -0,3 %. Matalat sijoitustuotot painoivat myös kokonaiskannattavuutta alaspäin. Henkivakuutusmaksutulo kasvoi selvästi sijoitusvakuutusten vahvan myynnin ansiosta, mutta vahinkovakuutusmaksutulossa kasvua oli vähemmän. Vahinkovakuutussektorin yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 106,9 %.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
- Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja -säätiöiden sekä työeläkesektorin vakavaraisuus 31.3.2025 (excel)
- Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus 31.3.2025 (excel)
1 Vuoden 2025 alusta voimaan astuneiden pankkien vakavaraisuussääntelymuutosten (pankkipaketiksi kutsuttu CRR3/CRD6-sääntelykokonaisuus) vuoksi pankeille on myönnetty lisäaikaa vakavaraisuustietojen raportointiin. Finanssivalvonta julkaisee pankkien vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tarkemmat vakavaraisuustiedot myöhemmin erikseen.