Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä
Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.Suomen talous vajosi taantumaan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikka elinkeinoelämän luottamus on parantunut, yksityiset investoinnit ja vienti ovat kasvaneet ja teollisuuden uudet tilaukset lisääntyvät. Myös kotitalouksien luottamus on kohentunut vuoden takaiseen verrattuna, vaikka työttömyys painaa edelleen tunnelmia. Samalla kuitenkin kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vuoden kuluttua ylittivät marraskuussa pitkän aikavälin keskiarvon. Myös lainanottoaikeet ovat lähellä keskiarvoa, mutta kestokulutustavaroiden ja asuntojen ostoaikeet ovat pysyneet vähäisinä.
Finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana epävarmuuksista huolimatta. Toimintaympäristön riskilistaan sisältyvät edelleen geo- ja kauppapoliittiset riskit ja huoli valtioiden velkaantumisesta. Lisäksi epäilykset yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden arvostustasoista ovat heiluttaneet pörssikursseja.
– Finanssisektorin toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus korostaa tarvetta vahvalle vakavaraisuudelle ja riskienhallinnalle. Suomalaisten alan toimijoiden on jatkossakin varmistettava, että nämä peruspilarit säilyvät vahvoina, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – korkokatteen lasku heikensi tulosta vertailuvuodesta
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus koheni kolmannella neljänneksellä ja palautui lähes vuoden 2024 lopun tasolle. Vakavaraisuussuhdeluvut pysyivät edelleen vahvalla, eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun 2025 lopussa 18,2 prosenttia (12/2024: 18,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,9 prosenttia (12/2024: 22,1 %). Omien varojen kokonaismäärää kasvattivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kertyneiden voittovarojen lisäksi omiin varoihin luettavat liikkeeseenlaskut. Pankkisektorin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Yleisen korkotason laskun myötä pienentynyt korkokate heikensi odotetusti liiketulosta vertailuvuodesta. Toisaalta positiivinen kehitys pankkisektorin arvonalentumisissa kompensoi korkokatteen pienentymisestä johtuvaa tulosheikennystä.
Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Vuoden kolmannella neljänneksellä useassa luottosegmentissä nähtiin hienoisia merkkejä luottokannan laadun parantumisesta. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin yhä merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaina. Pankkien talletus- ja markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat laskuaan.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana ja oli neljänneksen lopussa 129,9 prosenttia (12/2024: 129,3 %). Sektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 2,1 mrd. eurolla. Neljänneksen aikana vakavaraisuusraja kasvoi vakavaraisuuspääomaa nopeammin, mutta vakavaraisuusasema pysyi edellisen neljänneksen tasolla (1,6). Vakavaraisuusrajaa kasvattivat osake- sekä valuuttariskien kasvu.
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli tammi-syyskuussa kokonaisuudessaan 4,7 %. Osakesijoitukset tuottivat parhaiten (6,0 %). Korkosijoitusten tuotto oli 3,6 %. Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan pysyi edelleen kohtuullisella tasolla, vaikka aleni hieman neljänneksen aikana.
Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet vahvalla tasolla
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla 222 prosentissa (12/2024: 222 %) sekä oman varallisuuden että vakavaraisuusvaatimuksen kasvaessa hienoisesti. Maksutulon kehitys oli positiivista, kasvua oli keskimäärin 17 prosenttia mutta yhtiökohtaiset vaihtelut olivat suuria. Maksutulon kasvu oli voimakkainta kapitalisaatiosopimuksissa ja ryhmäeläkevakuutuksissa.
Sijoitustuotot (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja) jäivät vaatimattomiksi, koko henkivakuutussektorin tasolla 2,3 prosenttiin.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi vahvalla tasolla 251 prosentissa (12/2024: 254 %) oman varallisuuden kasvaessa hieman vakavaraisuusvaatimusta enemmän. Sektorin oman varallisuuden määrä oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa runsas 9 mrd. euroa.
Maksutulo kasvoi 4,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, eniten kasvua oli sairaskuluvakuutuksessa. Yhdistetty kulusuhde parani ja laski 97,8 prosenttiin. Sijoitustuotot toipuivat kolmannella vuosineljänneksellä ja olivat 3,2 prosenttia (6/2025: 1,3 %).
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.