Lehdistötiedote 4.8.2025

Eurooppalaiset ja kotimaiset stressitestit valmistuneet: pankeilla hyvä kestokyky myös geopoliittisten jännitteiden tuomille toimintaympäristön muutoksille

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on julkaissut EU:n laajuisten stressitestien tulokset ja Finanssivalvonta kansallisten suorassa valvonnassaan olevien pankkien tulokset, joiden mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen. Lähtötilanteessa pankit aloittivat stressitestit historiallisen vahvalla tuloksentekokyvyllä, mikä lievensi stressiä verrattuna aiempiin testeihin. Stressitestien heikomman kehityksen skenaario oli tällä kertaa erityisen ajankohtainen ottaessaan huomioon myös kauppapolitiikan kiristymisen USAn asettamien tullien myötä.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Ne kattavat vuodet 2025–2027 sekä sisältävät perusskenaarion ja heikomman kehityksen skenaarion. 

Euroopan keskuspankin (EKP) valvonnassa olevista suomalaisista pankeista EBAn stressitestiin osallistuivat OP Ryhmä ja Nordea. Heikossa skenaariossa Nordean ydinvakavaraisuussuhde (CET 1) heikkenee 2,9 prosenttiyksiköllä ja OP Ryhmän 5,0 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2023 stressitesteissä vastaavat luvut olivat Nordealle 3,3 prosenttiyksikköä ja OP Ryhmälle 5,5 prosenttiyksikköä.

Samanaikaisesti EBAn stressitestien kanssa EKP toteutti oman stressitestin niille EKP:n suorassa valvonnassa oleville pankeille, jotka eivät olleet mukana EBAn stressitestissä. Tässä stressitestissä suomalaisista luottolaitoksista mukana oli Kuntarahoitus. EBA on julkaissut tarkemmat tiedot Nordean ja OP:n stressitestituloksista ja EKP joitain Kuntarahoituksen tunnuslukuja.

Suomalaisten pienempien pankkien vakavaraisuuspuskurit kohtuulliset

Suomessa Alisa Pankki, Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki -ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken ovat pienemmän kokonsa vuoksi Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa. Finanssivalvonta toteutti stressitestin näille pankeille käyttäen samoja skenaarioita kuin EBA:n ja EKP:n stressitesteissä.

Tulosten perusteella suomalaisten pienempien pankkien vakavaraisuus säilyy keskimäärin hyvänä myös heikon kehityksen skenaariossa. Keskimääräinen ydinvakavaraisuus (CET 1) aleni heikon kehityksen skenaariossa 3,6 prosenttiyksikköä, kun vuoden 2023 stressitesteissä vastaava alenema oli 3,8 prosenttiyksikköä. Pankkien välillä on kuitenkin suuria eroja. 

Talouden heikko skenaario keskittyy geopoliittisten jännitteiden mahdollisiin vaikutuksiin

Stressitestien epäsuotuisassa skenaariossa geopoliittiset jännitteet kiristyvät. Maailmankauppaan, toimitusketjuihin ja luottamukseen kohdistuu merkittäviä ja pitkäkestoisia häiriöitä, minkä lisäksi energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat. Nämä tekijät puolestaan heikentävät voimakkaasti yksityistä kulutusta ja investointeja niin kotimaassa kuin maailmantaloudessakin johtaen maailmanlaajuiseen taloustaantumaan. Epäsuotuisassa skenaariossa Suomen BKT laskee kaikkiaan 7,4 prosentilla vuosina 2025–2027. Ajanjakson lopussa työttömyys Suomessa on puolestaan 7,9 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin lähtötilanteessa. Inflaation arvioidaan myös nousevan 3,6 prosenttiin vuonna 2025, ennen kuin se laskee 2,3 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2027.

Tämän vuoden stressitestiharjoituksen tarkoituksena on arvioida Euroopan pankkisektorin kriisinsietokykyä talouskasvun heikentyessä merkittävästi. Riski tällaiselle talouden heikentymiselle on nykyisessä epävarmassa ja muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä huomattavasti kohonnut.

Stressitesteissä pankit arvioivat vaikutuksia kukin omalta kohdaltaan yhteisen ohjeistuksen ja metodologian mukaisesti vuoden 2024 lopun lukujen perusteella. Valvontaviranomaiset hyödyntävät stressitestien tuloksia valvontaprosessissa. Sen avulla varmistetaan, että valvottavalla on riittävästi omia varoja olennaisten riskien kattamiseksi.

Katso myös

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Jyri Helenius, apulaisjohtaja. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.