Teema-arvio: Kryptovarapalveluiden ja -tuotteiden markkinointi

Finanssivalvonta havaitsi useita puutteita kryptovarapalvelujen ja -tuotteiden markkinoinnissa ja niistä annettavista tiedoista. Puutteita oli myös kuluttajansuojalain edellyttämissä tiedonantovelvoitteissa ennen sopimuksen tekemistä. Merkittävimmät puutteet liittyivät riskeistä ilmoittamiseen sekä tiedon tasapuoliseen ja selkeään esittämiseen.

Teema-arvio

Finanssivalvonta on toteuttanut teema-arvion kryptovarapalvelujen ja -tuotteiden markkinoinnista. Lisäksi arvion kohteena olivat kuluttajasuojalain mukaiset ennen sopimuksen tekemistä annettavat ennakkotiedot. Teema-arvio toteutettiin pääosin syksyllä 2025 toteutetun tiedonkeruun avulla kohdistuen silloisiin toimiluvallisiin kryptovarapalvelun tarjoajiin (jäljempänä kryptovaratoimijat) Suomessa.  Linkki teema-arvioraporttiin on tämän tiedotteen lopussa.   

Tausta

EU:n kryptovara-asetuksen¹ (MiCA-asetus) soveltaminen alkoi 30.12.2024. Tästä alkaen kryptovarapalvelujen ja -tuotteiden tarjoaminen on edellyttänyt toimilupaa^2.

Kryptovaramarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti ja kryptovaroja ja niihin liittyviä palveluita markkinoidaan laajasti uusille asiakasryhmille, joilla ei ole välttämättä aiempaa kokemusta tai tietoa kryptovaramarkkinoista. Sääntely ei myöskään rajoita sitä, kenelle palveluita voi markkinoida.

Asiakkaan- ja sijoittajansuojan kannalta on olennaista arvioida, miten kryptovaratoimijat noudattavat sääntelyä markkinoidessaan palveluita ja tuotteita yleisölle.

Kryptovaratoimijoiden on annettava asiakkailleen tasapuolista ja selkeää tietoa. Markkinoitavien palveluiden ja tuotteiden eduista ja riskeistä on kerrottava tasapuolisesti ja asiakkaan tulee saada tuotteista ja palveluista riittävä ja oikea kuva.  Asiakkaalle on aina hyvissä ajoin ennen palvelun tarjoamista annettava myös kuluttajasuojalain³ edellyttämät ennen sopimuksen tekemistä annettavat ennakkotiedot.

Teema-arvion keskeiset havainnot

• Yritykset eivät kertoneet riittävästi ja tasapuolisesti kryptovaroihin ja kryptovarapalveluihin liittyvistä riskeistä. Lisäksi riskeihin ja tietoihin perehtyminen edellytti usein asiakkailta omaa aktiivisuutta. Riskikuvauksista sai käsityksen, että kaikkiin kryptovaroihin liittyvät samat riskit.
• Monet asiakkaille olennaiset tiedot olivat usein hankalasti löydettävissä.
• Kaikilla kyselyyn osallistuneista yrityksistä ei ollut markkinointiin liittyvää sisäistä ohjeistusta. Yhdeltä yritykseltä puuttui kokonaan hyväksymisprosessi koskien sen käyttämiä sosiaalisen median kanavia.
• Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain yksi oli määritellyt markkinointia toteuttaville henkilöille osaamisvaatimuksia.
• Markkinoinnissa vedottiin korostuneesti palvelujen käyttöönoton helppouteen ja nopeuteen, vaikka erityisesti kuluttaja-asiakkailla tulisi olla mahdollisuus perehtyä rauhassa ja huolellisesti palvelua koskeviin tietoihin.
• Markkinoinnissa vedottiin lisäksi korostuneesti suomalaisuuteen sekä siihen, että yritys on Finanssivalvonnan valvoma toimija. Yritykset vetosivat myös mahdollisuuteen sijoittaa kryptovaroihin turvallisesti.
• Osassa kryptovaroista annetuista tiedoista esiintyi selkeitä virheitä.
• Kryptovaroista faktoina esitettyjen seikkojen ja mielikuvia luovan kerronnan välinen rajanveto jäi joissain tapauksissa epäselväksi.
• Kryptovarojen ja eri kryptovaratyyppien erot eivät käyneet ilmi verkkosivujen tiedoista. Potentiaalinen asiakas ei annettujen tietojen perusteella olisi esim. erottanut vakiintuneita kryptovaroja uusista, likviditeetiltään heikommista kryptovaroista (esim. meemikolikot).
• Teema-arviossa havaittiin puutteita hinnoittelutiedon ennakoitavuudessa ja kattavuudessa. Hinnoittelutietoja ei ollut kaikissa tapauksissa helppo löytää.
• Osa yrityksistä ei antanut asiakkailleen kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla henkilökohtaisesti laissa määrättyjä ennakkotietoja.
• Osa yrityksistä antoi merkittävän osan kuluttajansuojalain mukaisista ennakkotiedoista, esim. riski-ilmoituksen, pelkästään käyttöehdoissa. Ehtojen sivuuttaminen palvelun käyttöönoton yhteydessä oli tehty myös helpoksi, eikä niihin tutustumista edellytetty.
• Osa yrityksistä ei antanut kaikkia kuluttajansuojalain edellyttämiä ennakkotietoja. Tietoja oli asetettu saataville eri verkkosivujen osioihin tai asiakirjoihin.

Finanssivalvonta edellyttää, että kryptovarapalvelun tarjoajat ottavat huomioon teema-arviossa esitetyt havainnot ja näkemykset ja ryhtyvät tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi.

Lisätietoja antavat

• Tytti Tanninen, tytti.tanninen(at)finanssivalvonta.fi
• Pasi Åkerfeldt, pasi.akerfeldt(at)finanssivalvonta.fi

Liite

Raportti: Teema-arvio: Kryptovarapalveluiden ja -tuotteiden markkinointi

• ¹Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114 kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta.
• ²Suomessa sovellettiin kuuden kuukauden kansallista siirtymäaikaa, joka päättyi 30.6.2025. Tänä siirtymäaikana Suomessa jo ennen 30.12.2024 rekisteröidyt virtuaalivaluutan tarjoajat saivat jatkaa toimintaansa vanhan kansallisen rekisteröintijärjestelmän pohjalta edellyttäen, että ne hakivat MiCA-asetuksen mukaista toimilupaa Finanssivalvonnalta. Siirtymäajan päätyttyä vain MiCA-asetuksen mukaisen toimiluvan saaneet toimijat saavat tarjota kryptovarapalveluja Suomessa.
• ³Kuluttajansuojalaki (38/1978) 6 a luku. Kyseiseen lukuun on tulossa muutoksia 19.6.2026 alkaen. Kryptovarapalvelun tarjoajien on otettava toiminnassaan huomioon myös uudet vaatimukset.