EKP julkaisee geopoliittisia riskejä koskevan vuoden 2026 käänteisen stressitestin tulokset
Euroopan keskuspankin lehdistötiedote 31.7.2026:
- Pankit osoittivat pystyvänsä suunnittelemaan riskiprofiilinsa mukaisia geopoliittisia stressiskenaarioita
- Testi toi esiin joitakin heikkouksia pankkien stressitestausjärjestelyissä
- Testiin osallistui 110 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa euroalueen pankkia
Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2026 käänteisen stressitestin tulokset. Testissä tarkasteltiin geopoliittisia riskejä, ja siihen osallistui 110 euroalueen pankkia, jotka ovat EKP:n suorassa valvonnassa.
Testi on osa EKP:n laajempaa valvontatyötä geopoliittisen riskin parissa, ja riski onkin yksi valvontaprioriteeteista vuosille 2026–2028. Tarkoituksena on vahvistaa pankkien ennakoivan riskienhallinnan ja stressitestauksen valmiuksia suuren geopoliittisen epävarmuuden leimaamassa toimintaympäristössä.
Käänteisessä stressitestissä pankkien tuli laatia uskottavia geopoliittisia skenaarioita, jotka olisivat niin vakavia, että ne vaikuttaisivat olennaisesti vakavaraisuuteen. Tulosten mukaan pankit kykenivät yleisesti laatimaan taloudellisesti merkittäviä stressiskenaarioita, joissa niiden yksilölliset haavoittuvuustekijät otetaan huomioon. Testi toi kuitenkin myös esiin osa-alueita, joissa on parantamisen varaa. Niitä ovat 1) riskiarvioiden yksityiskohtaisuus ja herkkyys; 2) johdonmukaisuus skenaarioiden kehityskulkujen ja sen välillä, miten niiden katsotaan vaikuttavan vakavaraisuuteen ja likviditeettiin; 3) riskien vähentämistoimien realistisuus etenkin geopoliittisen tilanteen kärjistymisen aiheuttamassa järjestelmäkriisissä sekä 4) vakavaraisuuden ja likviditeetin välisten suhteiden kuvaaminen stressitestausjärjestelyissä.
Vuoden 2026 stressitestissä käytettiin käänteistä testausmenetelmää. Pankkeja pyydettiin laatimaan geopoliittiseen riskiin liittyviä skenaarioita, joiden lopputuloksena ydinpääoman (CET1) osuus pienenee 300 prosenttiyksikköä. Testi poikkeaa olennaisesti Euroopan pankkiviranomaisen järjestämästä EU:n laajuisesta stressitestistä ja muista perinteisistä stressitesteistä, joissa kaikki pankit käyttävät samaa skenaariota ja joiden tavoitteena on mitata määrällistä vaikutusta pääomaan. Käänteisessä stressitestissä sitä vastoin korostetaan pankkien valmiutta pohtia laajemmin, miten geopoliittiset riskit voivat vaikuttaa niiden liiketoimintamalliin.
EKP pyrkii virtaviivaistamaan valvontaprosesseja, joten tämä stressitesti korvasi stressitestin, joka pankkien on toimitettava joka vuosi sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyssä (ICAAP). Näin saatiin pienennettyä sääntelyn noudattamisesta pankeille aiheutuvia kustannuksia.
Skenaariot ja geopoliittisen riskin kehityskulut
Pankit laativat laajan kirjon geopoliittisia kehityskulkuja, joita olivat esimerkiksi sotilaalliset konfliktit, kaupan, energian ja toimitusketjujen häiriöt, pakotteet, makrotaloudelliset häiriöt ja kyberpoikkeamat. Monipuoliset kehityskulut tuovat esiin pankkien kyvyn suunnitella liiketoimintamallinsa ja riskiprofiilinsa mukaisia stressitestejä.
Geopoliittiset riskit kohdistuvat monille eri toimialoille ja voivat vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sekä taloudellisiin että muihin riskeihin. Siksi pankkien tuli erottaa toisistaan kolme eri välittymiskanavaa: rahoitusmarkkinat, reaalitalous sekä luotettavuus ja turvallisuus.
Useimmat pankit asettivat reaalitalouden pääasialliseksi riskien välittymiskanavaksi ja rahoitusmarkkinoiden vaikutuksen toiseksi. Luotettavuus ja turvallisuus puolestaan sisältää fyysiset riskit sekä kyber- ja hybridiuhkat, ja se olikin tärkeä välittymiskanava sotilaallisia konflikteja ja kyberhyökkäyksiä kuvaavissa skenaarioissa.
Yleiset pääomaan vaikuttavat välittymiskanavat
Luottoriski ja kannattavuuspaineet olivat pankkien käänteisissä skenaarioissa yleisiä kanavia, joiden kautta geopoliittiset häiriöt vaikuttivat pääomaan. Lainoista kertyvät arvonalentumistappiot nostettiin usein esiin tärkeänä välittymiskanavana etenkin energia- ja kuljetusaloilla, tehdasteollisuudessa ja muilla aloilla, jotka ovat herkkiä geopolitiikan kehitykselle. Suuren kaupankäyntivaraston omaaville pankeille myös palkkioiden ja kaupankäynnin tuottojen pieneneminen olivat yksi vakavaraisuutta heikentävä tekijä.
Maksuvalmius ja rahoitus
Pankkien likviditeettiasema pysyi yleisesti vähimmäisvaatimusta suurempana stressiskenaarioissa. Monet pankit mallinsivat geopoliittiset tapahtumat siten, että ne välittyivät kohtuullisesti likviditeetti- ja rahoitusasemaan. Useat pankit kuitenkin mallinsivat skenaarion siten, että vaikutus likviditeettimittareihin oli vähäinen, vaikka pääoma supistuikin merkittävästi. EKP on yhteydessä näihin pankkeihin niiden stressitestausjärjestelyjen parantamisen tiimoilta, sillä vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen kohdistuva rasitus ovat kriiseissä usein tiiviisti yhteydessä toisiinsa.
Muut kuin taloudelliset riskit
EKP pyysi pankkeja kuvaamaan, miten muut kuin taloudelliset riskit voisivat toteutua skenaarioissa. Vakavimpia esiin tulleita uhkia olivat kyberpoikkeamat ja häiriöt kolmansien osapuolien tarjoamissa palveluissa. EKP kehottaa pankkeja yleisesti sisällyttämään operatiiviseen häiriönsietokykyyn ja kyberriskiin liittyvät näkökohdat stressitestausjärjestelyihinsä perinteisten taloudellisten riskien lisäksi.
Riskien vähentämistoimet
Käänteisen stressitestin erityispiirre oli se, että pankkien tuli esittää geopoliittisen riskin skenaariossa sovellettavat johdon toimet. Niitä olivat pääoman hankinta, liiketoimintojen myynti, kustannusten pienentäminen ja pääoman palautussuhteen muuttaminen. Pankkien laatimat toimet olivat yleisesti uskottavia ja kunkin skenaarion kannalta asianmukaisia. EKP havaitsi kuitenkin tapauksia, joissa oletukset vaikuttivat ylioptimistisilta. Niissä esimerkiksi oletettiin, että epäsuotuisassa markkinatilanteessa lainasalkkuja voidaan myydä tai pääomaa hankkia hyvin suotuisilla hinnoilla. Pankkivalvojat ottavat jatkossa yhteyttä näihin pankkeihin pääoma- ja elvytyssuunnitteluun liittyvän valvontadialogin yhteydessä. EKP korostaa myös pankkien johtokunnan avainasemaa siinä, että skenaarioanalyysit ja varautumissuunnitelmat huomioidaan asianmukaisesti.
Valvonnalliset jatkotoimet
Stressitestin tulokset otetaan huomioon pankkien kanssa käytävässä valvontadialogissa, ja ne voidaan ottaa huomioon myös vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) laadullisissa osuuksissa. Tulokset eivät johda muutoksiin pilarin 2 pääomaohjeistuksessa eivätkä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevassa pilarin 2 ohjeistuksessa.