Finanssivalvonta: Sääntelyä voidaan yksinkertaistaa, kun riskinkestävyys säilyy

EU:ssa etsitään parhaillaan keinoja vahvistaa pankkisektorin kilpailukykyä, tukea rahoituksen välittymistä ja edistää talouskasvua. Keskustelu on tärkeä, sillä toimiva ja kilpailukykyinen finanssisektori on keskeinen osa koko talouden kasvuedellytyksiä. Kilpailukyky ja rahoitusvakaus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne tukevat toisiaan: kestävää kilpailukykyä voidaan rakentaa vain luotettavan ja vakaan toimintaympäristön varaan.

Euroopan laajuisesti on keskusteltu myös säästämis- ja sijoitusunionista. Ehdotus parantaisi toteutuessaan eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kilpailukykyä. Vahva eurooppalainen pääomamarkkina on myös suomalaisten yritysten ja sijoittajien etu. Suomalaisten sijoittajien ja yritysten mahdollisuudet hankkia sijoituksia ja rahoitusta pääomamarkkinoilta paranisivat.

Suomen finanssisektori on vahva ja vakavarainen

Suomessa finanssisektorin iskunkestävyyttä on tuettu vuosien varrella muun muassa riskiperusteisella valvonnalla ja makrovakaustoimilla, joilla on vahvistettu finanssitoimijoiden kykyä kestää talouden ja rahoitusmarkkinoiden häiriöitä. Hyvä riskinkestävyys myös parantaa kilpailukykyä: se vahvistaa luottamusta suomalaisiin toimijoihin, tukee rahoituksen saatavuutta ja luo ennakoitavuutta sekä kotimaisille että kansainvälisille markkinaosapuolille.

Finanssivalvonta pitää perusteltuna, että sääntelyä arvioidaan säännöllisesti ja että sitä kehitetään vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Sääntelyn yksinkertaistaminen, päällekkäisyyksien purkaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen voivat parantaa markkinoiden toimivuutta sekä tukea rahoituksen välittymistä reaalitalouteen, kun muutokset tehdään huolellisen vaikutusarvioinnin pohjalta.

– Sääntelyn kehittäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Olennaista on varmistaa, että mahdolliset kevennykset kohdistuvat niihin kohtiin, joissa ne eivät heikennä finanssisektorin toimijoiden vakavaraisuutta, riskinkestävyyttä tai rahoitusjärjestelmän vakautta, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Keskustelussa on ehdotettu myös Finanssivalvonnalle uutta toissijaista tavoitetta, jolla edistettäisiin rahoitusmarkkinoiden kilpailua, rahoituksen välittymistä ja kestävää talouskasvua. Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että jos tällainen tavoite annetaan, määritellään selkeästi, miten tavoitteet suhteutuisivat Finanssivalvonnan lakisääteiseen valvontatehtävään ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen sekä vakauden turvaamiseen.

Suomessa finanssisektorin kilpailukykyä tukevat muutokset vaikuttavat jo

Suomessa asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä ja vaatimuksia on jo aiemmin tänä vuonna kevennetty ja joustavoitettu: mm. asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaikaa on pidennetty ja asuntolainakattoa on korotettu. Muutosten tavoitteena on ollut joustavoittaa asuntorahoitusta, tukea asuntokauppaa ja rakentamista sekä helpottaa asunnon vaihtamista. Sääntelymuutokset lisäävät mahdollisuuksia huomioida suhdannetilanne erityisesti enimmäisluototussuhdetta ja rakentamisvaiheen taloyhtiölainoja koskevassa sääntelyssä.

Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että muutosten vaikutuksia seurataan kokonaisuutena. Kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomessa laskenut viime vuosina, mutta on edelleen verrattain korkea eurooppalaisittain. Siksi sääntelyä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että joustavuus ei pitkällä aikavälillä lisää rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia.

– Hyvin kohdennettu sääntely tukee sekä vakautta että kilpailukykyä. Sääntelyn keventämistä on perusteltua tehdä silloin, kun vaikutukset on arvioitu huolellisesti eikä muutos vaaranna rahoitusjärjestelmän toimivuutta, osastopäällikkö Samu Kurri sanoo.

Finanssivalvonta korostaa, että sääntelyn kehittämisessä on jatkossakin tärkeää hakea tasapainoa markkinoiden toimivuuden, kilpailukyvyn ja rahoitusvakauden välillä. Tavoitteena tulee olla sääntelykehikko, joka on selkeä, oikeasuhteinen ja ennakoitava sekä tukee suomalaisen finanssisektorin vahvuutta myös tulevaisuudessa.

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Samu Kurri. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

• Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden 28.9.2026 materiaali (pdf)
• Suomen finanssisektorin riskinkantokyky hyvällä tasolla – talouden piristymisestä huolimatta toimintaympäristön epävarmuus jatkuu
• Finanssivalvonnan johtajan Tero Kurenmaan puheenvuoro International Bankers Forumissa (englanniksi)