IMF julkaisi arvion Pohjoismaiden ja Baltian maiden rahanpesun torjunnasta – valvontaa mahdollista tehostaa lisäämällä rajat ylittävää tiedonvaihtoa
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on analysoinut Pohjoismaiden ja Baltian maiden pyynnöstä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen aiheuttamia uhkia ja haavoittuvuuksia alueella. IMF ehdottaa kansallisen riskiarvion ja valvojien riskiarvion kehittämistä pääosin uudistamalla rajat ylittävien maksujen analyysiä. Lisäksi eri tietolähteitä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin rahanpesun kannalta korkeariskisten maiden tunnistamisessa.Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut 4.9.2023 Pohjoismaita ja Baltian maita koskevan raportin, joka käsittelee rahavirtojen analysointia, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvontaa sekä rahoitusjärjestelmän vakautta. Analyysi kattaa kahdeksan maata: Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron.
IMF analysoi valvontakeinojen kykyä reagoida rahanpesuriskeihin ja laati suosituksia keinojen tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi IMF tutki mahdollisuutta määrittää rahanpesun aiheuttamien sokkien vaikutusta rahoitusjärjestelmän vakauteen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden IMF:lle esittämän analyysipyynnön taustalla oli alueen rahoitusjärjestelmien kytkeytyneisyys ja erityisesti useat rajat ylittävät pankkiverkostot ja yhteydet.
IMF toteaa raportissaan, että maiden on tarpeen vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvontakehikkoa edelleen. IMF suosittelee nykyistä tehokkaampaa rajat ylittävien rahavirtojen seurantaa, johon sisältyy myös kansantalouden rakenteellisia muutoksia koskevien tietojen vaihtoa. Lisäksi IMF kannustaa tunnistamaan nykyistä monipuolisemmin sellaiset maat, jotka kasvattavat rahanpesun riskejä. Raportti kehottaa viranomaisia myös lisäämään tietojenkeruuta ja investoimaan data-analytiikkaan sekä kohdistamaan riskipitoisimpiin pankkeihin koordinoituja valvontatoimia.
Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri pitää uusien toimintatapojen mukaan ottamista hyvänä ehdotuksena.
– Olemme tehneet Finanssivalvonnassa paljon työtä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi, mutta tehokas valvonta on jatkuvaa kilpajuoksua rikollisia vastaan. Maiden välisten rahavirtojen seuranta on tärkeä kehittämiskohde, sillä merkittävä osa rahanpesusta liittyy kansainvälisiin tilisiirtoihin, Samu Kurri sanoo.
Yhtenä merkittävänä ehdotuksena Kurri pitää virtuaalivaluuttatoimijoiden valvonnan vahvistamista yhteisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä.
– Virtuaalivaluuttatoimijat ovat olleet meidän valvonnassamme vuodesta 2019. Sen jälkeen alalla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Uskon, että lähialueiden kanssa tapahtuva yhteistyö on tässäkin hedelmällistä, Samu Kurri toteaa.
Yhteystiedot
Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Pekka Vasara.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16