Työeläkevakuutus

Finanssivalvonnan Työeläkelaitokset-toimisto vastaa työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden, vakuutuskassojen sekä lailla perustettujen eläkelaitosten vakavaraisuuden valvonnasta. Lisäksi se osallistuu aktiivisesti eläkelaitoksia koskevan sääntelyn valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

 

Katso myös

Lisäeläkelaitosten valvonta

Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteisiin kuuluu eläkelaitosten vakaan toiminnan varmistaminen, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Finanssivalvonta toteuttaa käytännössä valvontaa tekemällä selvityksiä, rajattuun kohteeseen tehtyjä tarkastuksia sekä suorittamalla jatkuvaa valvontaa. Jatkuvalla valvonnalla tarkoitetaan eläkelaitoksen säännönmukaista valvontaa perustuen eläkelaitoksen toimittamiin sähköisiin tai muihin raportteihin, yhteydenottoihin, tapaamisiin sekä muuhun yleiseen toiminnan seurantaan ja valvontaan. Lisäksi Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa tai Finanssivalvonnalta täytyy pyytää suostumus tai lupa eräisiin toimenpiteisiin kuten ulkoistamisiin, sääntömuutoksiin, vakuutuskannan siirtoihin sekä selvitykseen johdon hyvämaineisuudesta ja kelpoisuudesta.

Lisäeläkelaitosten valvonta on pääosin Finanssivalvonnan Työeläkelaitokset-toimiston vastuulla. Toimistolla on kaiken kaikkiaan lähes 200 valvottavaa. Finanssivalvonta kohdistaakin valvontaresurssit riskiperusteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valvonnasta päätettäessä ottaen huomioon muun muassa valvottavan koko sekä toiminnan riskillisyys. Toiminnan riskillisyydessä otetaan huomioon sekä kvantitatiivisia mittareita että kvalitatiivisia arvioita esimerkiksi hallinnosta mukaan lukien ulkoistukset. Finanssivalvonta tekee säännöllisesti stressitestejä, jossa se arvioi sijoitusympäristön muutosten vaikutuksia eläkelaitoksen taloudelliseen tilaan. Lisäeläkelaitosten osalta stressitestit tehdään vähintään kerran vuodessa.

Finanssivalvonta pitää yhteyttä valvottaviin, seuraa raportointia sekä kohdistaa valvontaa muutenkin riskiperusteisuuden periaatteiden mukaisesti. Jos valvottavan toiminnasta saadut tiedot herättävät kysymyksiä, niitä selvitetään. Jos epäkohdat ovat merkittäviä, niihin kohdistetaan tarkastus. Tarkastuksen lähtökohta voi olla myös muu kuin havaittu epäkohta. Tarkastuksen lopputuloksena annetaan valvottavalle kirjallinen palaute.

Merkittävät säännöstenvastaisuudet saattavat johtaa sanktiointiin. Laissa säädettyjä sanktiovaltuuksia käytetään lähtökohtaisesti vain merkittävämpien rikkomusten yhteydessä. Finanssivalvonta voi käyttää myös muita valvontakeinoja havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Käytettävien toimien tulee aina olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Tarkastus on säännönmukaisesti edellytys sille, että sanktioprosessi käynnistetään (raportointiviiveistä määrättäviä rikemaksuja lukuun ottamatta). Sanktioinnin osalta Finanssivalvonnan esikunnalla on keskeinen rooli valvontaosaston lisäksi. Tarkastuksen motiivi on kuitenkin tarve selvittää jotain asiaa eikä sillä sinänsä tähdätä sanktiointiin.

Finanssivalvonnan ja tilintarkastajan välisen vuoropuhelun viitekehys
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit julkaisuarkistossa Heldassa