Työttömyysvakuutus

Finanssivalvonnan Työttömyysvakuutustoimisto on osa Vakuutusvalvontaosastoa. Valvomme työttömyyskassojen toimintaa sekä talouden että menettelytapojen osalta. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että työttömyyskassojen menettelytavat ja soveltamiskäytäntö ovat lainmukaisia ja kassat pystyvät suoriutumaan vastuullaan olevien etuuksien maksamisesta jäsenilleen.

Valvomme työttömyyskassojen etuushakemusten käsittelyprosesseja, taloutta ja hallintoa. Vahvistamme vuosittain työttömyyskassojen jäsenmaksut ja käsittelemme sulautumista ja sääntömuutoksia koskevat hakemusasiat. Pidämme myös työttömyyskassarekisteriä.

Valvomme myös Työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston (yhdistyvät 1.1.2019 lukien Työllisyysrahastoksi) toimintaa.

Sääntömuutokset

Työttömyyskassan sääntöjä vahvistettaessa tutkimme, ovatko muutettaviksi esitetyt sääntökohdat lainsäädännön ja kassoja sitovien määräysten mukaisia. Käytännön kannalta on perusteltua, että alustava sääntömuutosehdotus toimitetaan meille kommentoitavaksi ennen työttömyyskassan toimivaltaisen elimen käsittelyä. Näin voimme antaa sääntömuutosehdotusta koskevaa palautetta ennen kuin asiaa käsitellään työttömyyskassan toimivaltaisessa elimessä.

Sääntömuutos tulee voimaan vasta, kun olemme vahvistaneet muutoksen.

Työttömyyskassan sääntöjen laatiminen ja vahvistaminen (pdf)

Sulautumislupa

Työttömyyskassa voi tehdä Finanssivalvonnan suostumuksella sopimuksen sulautumisesta toiseen työttömyyskassaan. Sulautumislupaa haetaan kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan Finanssivalvonnan kirjaamoon. Kassojen on hyvä olla yhteydessä meihin heti hankkeen alkuvaiheessa.

Työttömyyskassojen sulautuminen (pdf)

Työttömyyskassarekisteri

Ylläpidämme työttömyyskassarekisteriä, johon merkitään tietoja työttömyyskassan hallinnosta. Työttömyyskassarekisterin merkinnöillä on oikeusvaikutuksia. Esimerkiksi työttömyyskassan oikeustoimikelpoisuus edellyttää, että kassa on merkitty työttömyyskassarekisteriin.

Työttömyyskassarekisteri (pdf)

Tilastot

Julkaisemme tilastoja työttömyyskassojen toiminnasta ja taloudesta, maksetuista etuuksista, etuuspäivien lukumäärästä, jäsenmaksuista, hakemusmääristä, käsittelyajoista ja etuusmenoista.

Tilastot julkaistaan vain suomeksi.

Työttömyyskassan toiminnan kuvaus

Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jäsenilleen: työttömyyskassa maksaa jäsenilleen esimerkiksi ansiopäivärahaa, liikkuvuusavustusta ja vuorottelukorvausta.

Työttömyyskassa ei voi harjoittaa mitään muuta toimintaa, eikä se saa olla yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhteisöön sellaisella tavalla, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.

Suomessa toimii sekä palkansaajien että yrittäjien työttömyyskassoja. Finanssivalvonta pitää työttömyyskassarekisteriä. Kaikkien työttömyyskassojen tiedot löytyvät Finanssivalvonnan valvottavaluettelosta.

Työttömyyskassat hoitavat julkista tehtävää. Niiden toiminnasta ja menettelytavoista säädetään laissa (mm. hallintolaki ja työttömyyskassalaki) ja sen myötä eri kassojen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Työttömyyskassojen toiminnassa ja hallinnossa on kuitenkin kassojen säännöistä johtuvia eroja. Tämän vuoksi kassojen organisaatiot, jäsenyyden edellytykset ja jäsenmaksut voivat poiketa toisistaan. Myös esimerkiksi etuushakemusten käsittelyajat ja asiakaspalvelun järjestäminen voivat olla erilaisia eri kassoissa.

Finanssivalvonta valvoo työttömyyskassojen toimintaa

Finanssivalvonta valvoo työttömyyskassojen toimintaa sekä talouden että menettelytapojen osalta. Finanssivalvonta muun muassa vahvistaa työttömyyskassojen säännöt sekä vuosittain jäsenmaksut. Etuusmaksatuksen osalta Finanssivalvonta valvoo menettelytapojen ja käsittelyn lainmukaisuutta.

Finanssivalvonta ei voi kuitenkaan muuttaa yksittäisiä työttömyyskassan antamia päätöksiä. Jos olet tyytymätön työttömyyskassan antamaan päätökseen, hae siihen muutosta valittamalla päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Linkit näiden sivuille: sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU ja vakuutusoikeus.

Työttömyyskassan myöntämät etuudet määritellään etuuslainsäädännössä

Kaikki työttömyyskassat noudattavat toiminnassaan samaa etuuslainsäädäntöä. Esimerkiksi ansiopäivärahan saamisen edellytyksistä ja ansiopäivärahan suuruudesta säädetään työttömyysturvalaissa. Samanlaisessa tilanteessa jäsenelle maksettavan ansiopäivärahan on sen vuoksi oltava suuruudeltaan sama eri työttömyyskassoissa.

Vastaavasti vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksistä ja suuruudesta säädetään vuorotteluvapaalaissa eikä korvauksen määrä riipu sitä myöntävästä työttömyyskassasta. Osa etuuksien saamisen edellytyksistä päätetään kassoja sitovasti työ- ja elinkeinotoimistoissa (esimerkiksi työnhakijaksi ilmoittautuminen ja vuorottelusopimus).

Jos edellytykset työttömyyskassan maksamiin etuuksiin eivät täyty, henkilöllä voi olla oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamaan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Työmarkkinatukea maksetaan työnhakijalle, joka ei ole ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla tai joka on jo saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.

Finanssivalvonta valvoo työttömyyskassojen toimintaa, mutta ei Kansaneläkelaitosta.

Työttömyyskassan jäsenyys

Työttömyyskassan jäseneksi liitytään kirjallisella/sähköisellä hakemuksella. Henkilö voi olla jäsenenä vain yhdessä työttömyyskassassa samanaikaisesti. Kassan jäsenyys alkaa aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä.

Oikeus ansioturvaan ei kuitenkaan ala heti työttömyyskassaan liittymisestä, vaan etuusoikeuden syntyminen edellyttää aina tietyn pituista jäsenyyttä kassassa ja lisäksi tietyn ajan kestänyttä työskentelyä tai yrittäjyyttä. Nämä ajat on säädetty työttömyysturvalaissa.

Eri palkansaajakassat toimivat erilaisilla toimialoilla ja tietyn kassan jäseneksi pääseminen edellyttää usein määrättyä koulutusta tai tietyllä ammattialalla toimimista. Palkansaajalla voi kuitenkin olla mahdollisuus valita useammankin työttömyyskassan välillä.

Yrittäjäkassan jäseneksi voi päästä vain yrittäjänä toimiva eikä yrittäjä voi vakuuttautua palkansaajakassassa. Työttömyysturvan yrittäjämääritelmä poikkeaa esimerkiksi eläkkeitä koskevan lainsäädännön yrittäjiä koskevista säännöksistä.

Työttömyysturvassa yrittäjänä voidaan pitää myös henkilöä, joka ei itse omista yritystä lainkaan, jos hän työskentelee yrityksessä, jossa hänen puolisollaan, avopuolisollaan tai samassa taloudessa asuvalla muulla perheenjäsenellä on riittävästi omistusta tai määräysvaltaa. Tämän vuoksi jäsenyyttä haettaessa on tärkeää antaa työttömyyskassalle tiedot myös esimerkiksi puolison omistuksesta tai määräysvallasta työnantajayrityksessä. Tällaisten tietojen antaminen on tärkeää myös esimerkiksi siirryttäessä kesken jäsenyysajan työhön yritykseen, jossa perheenjäsenellä on määräysvaltaa, tai omistussuhteiden muuttuessa tällaisessa yrityksessä.

Työttömyyskassan toiminnan rahoitus

Palkansaajakassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Palkansaajakassoilla jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia.

Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla.

Yrittäjäkassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion maksamalla osuudella ja jäsenmaksuilla.