Selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus

Asiakassuhteen kehitystä ja palvelujen käyttöä tulee seurata osana liiketoiminnan riskien ja sisäisen valvonnan järjestämistä. Tällöin seurataan esimerkiksi asiakkaiden käyttämiä rahoituspalveluja, talletuksia, maksuliikennettä, sijoitustoimintaa tai vakuutuspalveluiden käyttöä.

Selonottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että jos valvottava havaitsee tavanomaisesta poikkeavan tai epäilyttävän liiketoimen, sen on selvitettävä liiketoimen tarkoitusta ja perusteita ja harkittava saadun selvityksen perusteella, onko syytä tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Valvottava ei joudu korvaamaan sellaista taloudellista vahinkoa, joka asiakkaalle saattaa aiheutua liiketoimen selvittämisestä tai keskeyttämisestä tai siitä, että valvottava kieltäytyy toimeksiannosta tai tekee siitä ilmoituksen rahanpesun selvityskeskukselle. Vahingonkorvausvastuusta vapautuminen edellyttää kuitenkin sitä, että valvottava on noudattanut sellaista huolellisuutta, jota siltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan kohtuudella vaatia.

Jos epäilet rahanpesua tai terrorismin rahoittamista

Jos epäilet rahanpesua tai terrorismin rahoittamista, tee ilmoitus epäilyttävästä tai poikkeavasta liiketoimesta rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä, jotta varoja ei siirrettäisi viranomaisten ulottumattomiin. Rahanpesun selvittelykeskukseen voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse tai sähköpostilla.

Rahanpesuilmoitus ei ole rikosilmoitus eikä sen tekeminen edellytä rikoksen laadun tai tunnusmerkistöjen tuntemista.

Epäilyttävä liiketoimi saatetaan havaita vasta jälkeenpäin. Ilmoitusvelvollisuus on tällaisissakin tilanteissa, ja ilmoittamatta jättäminen on rangaistavaa.

Epäilyttävän liiketoimesta ilmoittaminen on poikkeus asiakastietojen salassapitämisestä. Valvottava ei joudu vahingonkorvausvastuuseen asiakkaalle aiheutuvasta taloudellisesta vahingosta, joka johtuu esimerkiksi liiketoimen keskeyttämisestä, selvittämisestä tai ilmoituksesta rahanpesun selvittelykeskukselle, jos se on noudattanut asianmukaista huolellisuutta.

Milloin ilmoitus on tehtävä?

Liiketoimen taustaa tulee selvittää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • Liiketoimi poikkeaa tavanomaisesta suuruudeltaan tai rakenteeltaan.
  • Liiketoimella ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta.
  • Liiketoimi ei sovi yhteen asiakkaan taloudellisen tilanteen tai liiketoimen kanssa.

Ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa:

  • Poikkeava liiketoimi vaikuttaa asiakkaalta pyydetyn selvityksenkin jälkeen epäilyttävältä.
  • Epäilyttävä liiketoimi havaitaan jälkeenpäin tai jälkeenpäin ilmenee seikka, joka tekee liiketoimesta epäilyttävän.
  • Palveluntarjoaja suorittaa epäilyttävän liiketoimen, koska kieltäytyminen vaikeuttaisi edunsaajan tai tapauksen selvittämistä.
  • Palveluntarjoaja kieltäytyy poikkeavasta tai epäilyttävästä liiketoimesta.

Tee rahanpesuilmoitus verkossa

Rahanpesun selvittelykeskuksen sivustolla voi tehdä sähköisen ilmoituksen rahanpesuepäilystä.

Selvittelykeskuksen on pystyttävä arvioimaan epäillyn tapauksen kulkua ilmoituksen perusteella.

Rahanpesuilmoituksen sisällöstä on kerrottu tarkemmin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa 616/2008.

Mikä on rahanpesun selvittelykeskus?

Rahanpesun selvittelykeskus toimii Keskusrikospoliisin yhteydessä. Selvittelykeskus käsittelee sille tehdyt ilmoitukset rahanpesuepäilyistä ja epäilyistä terrorismin rahoituksesta. Tiedot ovat tiukan salassapitovelvollisuuden alaisia. Selvittelykeskus voi itse suorittaa myös esitutkinnan tai siirtää asian toisen poliisiviranomaisen tutkittavaksi.