Riippumattomuusvaatimukset ja eettinen ohjeistus Finanssivalvonnassa
Riippumattomuusvaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että Finanssivalvonnan toiminta on riippumatonta, puolueetonta ja että luottamus valvontatoimintaan säilyy.
Finanssivalvonnan palveluksessa olevien henkilöiden on ilmoitettava tietyistä omistuksistaan, sidonnaisuuksistaan ja muista taloudellisista eduistaan sekä noudatettava sijoitustoimintaa, sivutoimia ja palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia rajoituksia.
Velvollisuuksien sisältö vaihtelee osittain henkilön tehtävien mukaan.
Riippumattomuusvaatimukset perustuvat pääosin Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008, FivaL) 2 ja 2a luvut sekä lakiin Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998, LSPV).
Finanssivalvonnan virkamiehen on oltava tehtävässään valvottavasta, ulkomaisesta valvottavasta ja muusta finanssimarkkinoilla toimivasta riippumaton eikä hän saa kuulua valvottavan, ulkomaisen valvottavan eikä muun finanssimarkkinoilla toimivan hallintoneuvostoon, hallitukseen, edustajistoon, isäntiin tai tilintarkastajiin eikä olla valvottavan, ulkomaisen valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan palveluksessa.
Finanssivalvonnan virkamiehen, johtajan sekä johtokunnan jäsenen ja varajäsenen on annettava eturistiriitailmoitus ennen tehtävään nimittämistä ja sen jälkeen vuosittain.
Ilmoitettavia ovat paitsi esteellisyyden aiheuttavat seikat myös sellaiset omistukset, sidonnaisuudet tai muut seikat, jotka voivat myöhemmin johtaa eturistiriitatilanteeseen tai joilla voi olla merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa. Ilmoitettavan seikan olemassaolo ei siten välttämättä merkitse esteellisyyttä. Eturistiriitailmoituksen avulla arvioidaan, voiko henkilöllä olla omistuksia, velkoja tai muita sidonnaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa hänen tehtäviensä hoitamiseen tai herättää epäilyn puolueettomuudesta.
Eturistiriitailmoituksella ilmoitetaan muun muassa:
- sellaiset yritysomistukset ja rahoitusvälineet, jotka voivat aiheuttaa eturistiriitoja;
- esim. valvottavien osakkeet, listayhtiöiden osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet
- merkittävä muu varallisuus, jolla voi olla merkitystä riippumattomuuden arvioinnissa;
- esim. sijoitusvakuutukset, vapaaehtoiset eläkevakuutukset, osuuskuntien tuotto-osuudet, kryptovarat
- velat, takaukset ja muut vastuusitoumukset, jotka voivat aiheuttaa eturistiriitoja; sekä
- muut sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön edellytyksiä hoitaa tehtäviään puolueettomasti
- esim. hallituksen jäsenyydet, luottamustoimet, henkilösuhteet, entiset työnantajat
Arvioitaessa ilmoitusvelvollisuutta keskeistä on, voiko kyseinen omistus, varallisuuserä, velka tai muu sidonnaisuus liittyä henkilön työtehtäviin, erityisesti hänen vastuullaan oleviin valvonta- tai muihin virkatehtäviin. Sen vuoksi ilmoitettavat tiedot voivat vaihdella henkilön tehtäväalueen, vastuiden ja valvottavien mukaan.
Jos ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuu olennainen muutos, siitä on ilmoitettava viivytyksettä.
Eturistiriitailmoituksella ilmoitetut seikat ovat salassa pidettäviä.
Sisäpiiri-ilmoitusvelvollisuus koskee Finanssivalvonnan virkamiehen, johtajan, johtokunnan jäsenten ja varajäsenten lisäksi myös sellaisia henkilöitä, jotka Finanssivalvonnan lukuun suorittamiensa työtehtäviensä myötä saavat säännöllisesti haltuunsa osakkeita tai muita rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiiritietoa.
Sisäpiiri-ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa omat sekä lähipiirinsä omistukset:
- Suomessa säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin ja
- muihin rahoitusvälineisiin, joiden arvo perustuu tällaisiin osakkeisiin
Lähipiiriksi katsotaan alaikäiset lapset, edunvalvottavat (myös vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen perusteella) ja määräysvaltayhteisöt.
Ilmoitus on tehtävä viimeistään 1 kuukauden kuluessa tehtävän aloittamisesta ja muutokset on ilmoitettava viivytyksettä.
Ilmoitusten perusteella muodostuu Finanssivalvonnan julkinen sisäpiirirekisteri, jota ylläpidetään Euroclear Finland Oyj:n Insider Elements -sisäpiiripalvelussa.
Finanssivalvonnan sisäpiiri-ilmoitusvelvollisiin henkilöihin sovelletaan kaupankäynnin ja vakuutussijoittamisen rajoituksia. Rajoitukset koskevat myös lähipiirin puolesta tai määräysvaltayhteisöjen kautta tehtävää kaupankäyntiä.
Finanssivalvonnan sisäpiiri-ilmoitusvelvollinen ei saa omasta tai lähipiirinsä puolesta hankkia tai luovuttaa (hankinta- ja luovutuskielto):
- FivaL 4 §:n mukaisten Finanssivalvonnan valvottavien tai Euroopan keskuspankin (EKP) valvottavien liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä tai niihin liittyviä johdannaisia ja muita rahoitusvälineitä, joiden kohde-etuutena tällainen rahoitusväline on;
- luottolaitoksen tai EKP:n valvottavan suoran tai välillisen emoyrityksen, tytäryrityksen tai sidosyrityksen liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä;
- FivaL 6 §:n mukaisen ryhmävalvonnan piiriin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä;
- luottolaitosten oman pääoman ehtoisia sijoituksia, kuten tuotto-osuuksia ja kantarahasto-osuuksia; sekä
- sijoitusrahasto-osuuksia, jos sijoitusrahaston sijoituspolitiikka kohdistuu pääasiallisesti (50–60 %) edellä mainittuihin rahoitusvälineisiin.
Kielto koskee myös sijoitussidonnaisia vakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia ja muita vastaavia järjestelyjä silloin, kun henkilö voi itse valita sijoituskohteet.
Hankinta- ja luovutuskiellon piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden myynti tai muu luovutus edellyttää Finanssivalvonnan etukäteen myöntämää lupaa. Mikäli rahoitusvälineen omistaminen voi aiheuttaa eturistiriidan henkilön tehtävien kannalta, Finanssivalvonta voi myös vaatia sellaisen rahoitusvälineen myymistä tai luovuttamista kohtuullisen ajan kuluessa (pakkomyynti).
Lisäksi Finanssivalvonta suosittelee, että sen sisäpiiri-ilmoitusvelvolliset ja heidän lähipiirinsä eivät käy lyhyen aikavälin kauppaa osakkeilla tai osakeperusteisilla rahoitusvälineillä. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan alle kolmen kuukauden aikaa hankinnan ja luovutuksen välillä.
Sivutoimia koskevia säännöksiä sovelletaan kaikkiin Finanssivalvonnan virkamiehiin. Virkamiesten ensisijaisena velvollisuutena on hoitaa virkatehtävänsä. Sivutoimet ovat kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisia.
Sivutoimella tarkoitetaan esimerkiksi muuta työsuhdetta, ammatin tai elinkeinon harjoittamista, toimeksiantoja sekä erilaisia luottamus- ja hallintotehtäviä.
Finanssivalvonnan virkamiehen, joka suunnittelee sivutoimen harjoittamista, tulee ennen toiminnan aloittamista selvittää, edellyttääkö se sivutoimilupaa vai sivutoimi-ilmoitusta. Työajan käyttämistä edellyttävä sivutoimi vaatii aina luvan. Muista sivutoimista on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.
Sivutoimi ei saa aiheuttaa esteellisyyttä virkatehtävissä, vaarantaa luottamusta virkatehtävien puolueettomaan hoitamiseen, haitata virkatehtävien asianmukaista hoitamista, eikä olla työnantajaa vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa.
Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti toiminnan luonteen, laajuuden ja mahdollisen vastikkeellisuuden perusteella. Myös sellainen toiminta, joka ei ole varsinainen sivutoimi, voi joissakin tilanteissa edellyttää eturistiriitojen arviointia.
Karenssisääntelyn piirissä ovat Finanssivalvonnan virkamiehet, johtaja, johtokunnan jäsenet ja varajäsenet.
Karenssin tarkoituksena on turvata Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuus ja luottamuksellisuus silloin, kun henkilö siirtyy uusiin tehtäviin Finanssivalvonnan ulkopuolelle.
Karenssia voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun henkilö siirtyy:
- FivaL:n 4 §:n mukaiselle valvottavalle, jonka suoraan valvontaan tai päätöksentekoon henkilö on osallistunut, kattaa myös tällaisen valvottavan kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai sidosyrityksen
- Yhteisölle, joka on sellaisen valvottavan kilpailija, jonka suoraan valvontaan tai päätöksentekoon henkilö on osallistunut
- Palvelun tarjoajalle, joka tarjoaa palveluita sellaiselle valvottavalle, jonka suoraan valvontaan tai päätöksentekoon on osallistunut, esimerkiksi asianajo-, konsultointi- tai tilintarkastusyhteisöön siirtyminen
- Yhteisölle, joka harjoittaa eturyhmä- tai edunvalvontatoimintaa asioissa, joista oli vastuussa virkasuhteen tai toimikauden aikana
- Tehtävään, jossa voisi olennaisella tavalla hyödyntää virkasuhteen tai toimikauden aikana saamiaan salassa pidettäviä tietoja, joita on tarpeen karenssilla suojata
Henkilön on ilmoitettava viipymättä aikomuksestaan siirtyä uuteen palvelussuhteeseen, tehtävään tai tarjota ammatillisia palveluita Finanssivalvonnan ulkopuolella. Finanssivalvonta tekee karenssin soveltumisesta päätöksen tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon henkilön tehtävät, vastuut ja uuden tehtävän sisältö. Finanssivalvonnan on tehtävä päätös 1 kuukauden kuluessa henkilön ilmoituksen vastaanottamisesta. Mikäli karenssi määrätään, henkilö ei voi aloittaa kyseistä tehtävää tai toimintaa ennen karenssiajan päättymistä.
Karenssiaika riippuu henkilön asemasta ja tehtävistä Finanssivalvonnassa. Yleensä Finanssivalvonnan virkamiehillä karenssiaika on 3 kuukautta, ylimmillä virkamiehillä 6–12 kuukautta ja johtajalla sekä johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä pääsääntöisesti 12 kuukautta.
Karenssin ajalta maksetaan palkkaa vastaava korvaus. Johtokunnan jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan palkkaa vastaavaa korvausta kohtuulliseen määrään asti.
Ilmoitusvelvollisuus palvelussuhteen päättymisen jälkeen
Ilmoitusvelvollisuus jatkuu myös palvelussuhteen päättymisen jälkeen karenssipäätöksessä todetun ilmoitusajan. Ilmoitusaika on pääsääntöisesti sama kuin mahdollinen karenssiaika. Henkilön tulee siten ilmoittaa Finanssivalvonnalle myös palvelussuhteen päättymisen jälkeen, jos hän ilmoitusaikana siirtyy uuteen palvelussuhteeseen, tehtävään tai aloittaa tarjota ammatillisia palveluita. Henkilön tulee tehdä ilmoitus myös, jos henkilölle on määrätty karenssi ja karenssipäätöksen perusteena olleissa olosuhteissa tapahtuu olennainen muutos.
Jos olet ollut Finanssivalvonnan palveluksessa, voit sinulle on määrättynä ilmoitus- tai karenssiaikana tehdä ilmoituksen käyttämällä linkistä löytyvää lomaketta. Lomakkeen täyttäminen edellyttää Suomi.fi-tunnistusta. Lomake välittyy Finanssivalvonnan kirjaamoon (kirjaamo@finanssivalvonta.fi). Tarvittaessa voi olla yhteydessä Fivacompliance@finanssivalvonta.fi.
Linkki karenssi-ilmoitukseen tulossa pian.
Finanssivalvonnan henkilöstön ja johtokunnan jäsenten ja varajäsenten tulee noudattaa eettisiä toimintaperiaatteita kaikessa toiminnassaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- toimii riippumattomasti, rehellisesti ja puolueettomasti;
- tunnistaa ja ilmoittaa eturistiriidat;
- käsittelee luottamuksellisia tietoja asianmukaisesti;
- ei käytä tehtävässään saatuja tietoja omaksi tai toisen hyödyksi;
- ylläpitää toiminnallaan luottamusta Finanssivalvonnan toimintaan.
Tarkemmin eettisestä ohjeistuksesta voi lukea: