Yleisiä huijauksia

Tietojen kalastelua on kaikki taloudellisesti hyödynnettävän tiedon oikeudeton hankkiminen. Tällaisia tietoja, joita rikolliset voivat pyrkiä hankkimaan, ovat esimerkiksi verkkopankkitunnukset, luottokortin numero, salasanat ja muut henkilö- ja tilitiedot. Tietojen kalastelu on tyypillisin huijausten muoto, ja siitä käytetään myös englanninkielistä termiä phishing.

Kalastelu tapahtuu tyypillisesti sähköpostitse, tekstiviestillä, puhelulla tai sosiaalisen median kautta. Pankit, muut finanssipalveluiden tarjoajat, viranomaiset tai muut asialliset tahot eivät pyydä tällaisia tietoja puhelimitse tai sähköpostilla.

Noudata seuraavia ohjeita tietojesi suojaamiseksi:

• Älä anna tai kerro henkilö- tai pankkitietojasi puhelimessa, sähköpostilla tai sosiaalisen median kanavissa.
• Älä täydennä tai vahvista henkilötietojasi, jos et ole varma kysyjästä.
• Älä klikkaa tekstiviestillä, sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa saamiasi linkkejä tai soita epäilyttävässä yhteydessä annettuun puhelinnumeroon.
• Älä käytä verkkopankkitunnustasi tai kirjaudu verkkopankkiin jonkun toisen kehotuksesta.
• Älä syötä verkkopankkitunnuksiasi tai kirjaudu verkkopankkiisi arveluttavassa yhteydenotossa saamasi linkin kautta.
• Kirjaudu verkkopankkiin aina oman pankkisi verkkosivujen kautta. Älä käytä pankin verkkopankin etsimiseen hakukoneita.
• Älä anna kenenkään ottaa etäyhteyttä laitteeseesi, jos et ole täysin varma tahosta.

Sijoitushuijaus voi olla houkutteleva sijoitustarjous, jonka sijoituskohde voi olla esimerkiksi valuutta (forex trading), kryptovaluutta tai johdannainen (esimerkiksi optiot) ja joka lupaa sijoituskohteelle keskimääräistä parempia tuottoja. Kiinnostava sijoituskohde tai tarjous on voinut löytyä esimerkiksi internetin tai sosiaalisen median kautta.

Sijoituksen tekemisen jälkeen palveluntarjoaja saattaa esitellä sijoittajalle lupaavaa tuottokäyrää ja näin houkutella sijoittajaa tekemään lisäsijoituksia. Ongelmiin törmätään usein, kun sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ja lunastaa rahansa. Palveluntarjoaja saattaa kadota ja lopettaa yhteydenottoihin vastaamisen. Vaihtoehtoisesti sijoittajalta saatetaan vaatia yllättävää maksua tai muuta suoritusta ennen kuin rahat voi saada takaisin. Yllättäviin maksuvaatimuksiin kannattaa suhtautua varovaisesti. Rahan siirtäminen palveluntarjoajalle kannattaa lopettaa heti, kun epäilee tulleensa huijatuksi.

Ennen sijoituspäätöstä kannattaa pohtia

• mistä syystä juuri tämä kyseinen palveluntarjoaja voisi tarjota parempaa tuottoa sijoituskohteelle kuin esimerkiksi vakiintuneet ja tunnetut palveluntarjoajat
• ymmärrätkö, mistä sijoituskohteessa on kysymys.

Aiempien asiakkaiden kehuihin sosiaalisessa mediassa ja/tai yhtiön verkkosivuilla kannattaa suhtautua varauksellisesti – ne ovat todennäköisesti keksittyjä. Yhtiöstä kannattaa hakea laajasti tietoa eri lähteistä.

Tarkista palveluntarjoajan toimilupa

Sijoituspalveluja voi Suomessa tarjota Finanssivalvonnalta toimiluvan saaneet yhtiöt tai sellaiset toisessa ETA-valtiossa toimiluvan saaneet yhtiöt, jotka ovat ilmoittaneet eli notifioineet palveluidensa tarjoamisesta Suomessa.

Ennen kuin teet sijoituspäätöksen, kannattaa aina tarkistaa Finanssivalvonnan verkkosivujen Rekisterit-osiosta varoituslistat sekä se, onko palvelutarjoajalla toimilupa Suomessa tai onko se ilmoittanut Finanssivalvonnalle palvelujen tarjoamisen aloittamisesta Suomeen. 

Siirry sivuston Rekisterit-osioon

Tarkista myös mahdollisuuksien mukaan, ettei kyseessä ole luotettavan toimijan klooni. Tässä auttavat seuraavat keinot:

• Älä klikkaa sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse saamiasi linkkejä, vaan mene palveluntarjoajan sivuille toimiluvallisen palveluntarjoajan virallisen verkko-osoitteen kautta.
• Vertaa saamiasi yhteystietoja virallisista lähteistä saataviin yhteystietoihin.
• Tarkista onko Finanssivalvonnan varoituslistalta varoitusta kyseisen yhtiön valesivustosta eli kloonista.

Voit tunnistaa sijoitushuijauksen esimerkiksi seuraavista tunnusmerkeistä:

• Palveluntarjoajalla ei ole toimilupaa tai todistus toimiluvasta on väärennetty.
• Sijoitus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
• Sijoitustarjous tulee yllättävän yhteydenoton kautta, usein ulkomailta ja entuudestaan tuntemattomalta taholta.
• Sijoituspäätöstä kiirehditään ja painostetaan.
• Sijoitustarjous on salamyhkäinen ja eksklusiivinen: "vain sinulle", "rajoitettu erä".
• Sijoittajalta pyydetään lisää rahaa erinäisillä verukkeilla.
• Sivustolla ei ole kenenkään henkilön yhteystietoja.
• Sivuston kielivalikossa on Google-kääntäjän kielivalikko, eli sivusto on käytännössä saatavilla kaikilla mahdollisilla kielillä.
• Sijoituskohde on monimutkainen tai vaikea ymmärtää.

Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen huijauskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla tai sosiaalisen median kanavissa virallisen näköinen kirje tai viesti. Niissä pyydetään yleensä apua perintövarojen tai muiden varojen siirtämiseksi maasta toiseen.

Tätä varten kirjeen kirjoittaja pyytää ottamaan yhteyttä ja lupaa huomattavan suuren palkkion avusta. Ennen varojen siirtoa kirjeen saajaa pyydetään usein toimittamaan tietoja itsestään. Usein pyydetään myös maksamaan tietty rahasumma kirjeen lähettäjälle eräänlaisena takuumaksuna, jotta varojen lopullinen siirto voisi toteutua. Tällaiset maksupyynnöt voivat perustua esimerkiksi väitettyyn rahojen alkuperätodistuksen saamiseen, valuutanvaihtoon, rahan kotiuttamiseen, asianajopalkkion maksamiseen tai keskuspankin todistuksen saamiseen.

Rakkaushuijaus on petoksen muoto, jossa huijari käyttää hyväkseen toisen ihmisen tunteita ja luottamusta saadakseen rahallista hyötyä tai muuta etua. Tällaiset huijaukset tapahtuvat usein verkkodeittipalveluissa, sosiaalisessa mediassa tai muilla verkon keskustelufoorumeilla.

Rakkaushuijauksen tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska huijarit ovat usein hyvin taitavia manipuloimaan tunteita ja luottamusta. Jos uusi tuttavuus verkossa pyytää rahaa tai esittää epäilyttäviä tekosyitä, on syytä olla varuillaan ja harkita huolellisesti ennen kuin ryhtyy mihinkään toimiin.