Kannanotto vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä korosta
FIVA 22/05.00.00/2011
1 Lainsäädäntö
1.1 Vastuuvelan diskonttaaminen
Vakuutusyhtiölain (521/2008; jäljempänä VYL) mukaan vahinkovakuutusyritys voi diskontata eläkevastuisiin liittyvän vastuuvelkansa (VYL 9 luku 10 § 1 mom.):
"Korkoutuksen käyttö on sallittu eläkemuotoisten korvausten vastuuvelan laskennassa."
Muiden kun eläkevastuiden osalta diskonttaus on sallittua vain hitaasti selviävissä vastuissa, joissa keskimääräinen selviämisaika on vähintään 4 vuotta (VYL 9 luku 10 § 2 mom.):
"Korkoutusta voidaan käyttää muissa vastuuvelkalaskelmissa, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa:
1) korkoutuksen vaikutus on selvitettävissä;
2) vahinkoryhmän keskimääräisen selviämisajan arvioidaan olevan vähintään neljä vuotta;
3) vakuutusyhtiö ottaa huomioon kokonaiskorvausmenoa arvioidessaan kaikki sitä mahdollisesti lisäävät tekijät; sekä
4) vakuutusyhtiö pystyy johtamaan käyttämänsä laskentamallin luotettavasti omasta aineistostaan tai omaa vakuutuskantaansa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista laaditusta tilastoaineistosta."
Diskonttokorko tulee aina valita turvaavasti (VYL 9 luku 10 § 3 mom.):
"Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa korkoutus tulee suorittaa turvaavalla tavalla. Käytettävä korko ei saa ylittää vastuuta kattavan omaisuuden turvaavasti määrättyä sijoitustuoton tasoa vahinkojen keskimääräisenä arvioituna selviämisaikana."
Lain perustelujen mukaan turvaavuudella tarkoitetaan eläkemuotoisten korvausten vastuuvelan laskennassa sitä, että epäsuotuisten tekijöiden vaihtelu otetaan riittävän varovasti arvioiden huomioon. Muiden kuin eläkemuotoisten korvausten tapauksessa menetelmä voidaan katsoa olevan turvaava, jos 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Lisäksi käytettävä korko ei kummassakaan tapauksessa saa ylittää vastuuta kattavan omaisuuden sijoitustuoton tasoa ajanjaksolla, joka kuluu keskimääräisesti arvioiden vahinkojen selviämiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vastuuta kattavan omaisuuden arvioidusta tuotosta tehdään riittävä vähennys.
Vakuutusyhtiön tulee ilmoittaa Finanssivalvonnalle etukäteen siitä, millaista diskonttokorkoa se vastuuvelan laskennassa soveltaa (VYL 9 luku 10 § 5 mom.):
"Noudatettavasta korkoutustavasta on ilmoitettava Finanssivalvonnalle etukäteen."
1.2 Diskonttokoron enimmäismäärä
Vakuutusyhtiölain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö asetuksella säädetään 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun koron enimmäismäärästä (VYL 9 luku 12 §).
Sosiaali- ja terveysministeriön on tätä enimmäismäärää määrätessään otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto (VYL 9 luku 10 § 4 mom.):
"Vastuuvelan laskennassa käytettävässä enimmäiskorossa on lisäksi otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto."
Lain perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annettava enimmäiskorko voi olla kiinteä enimmäiskorko tai viittaus markkinoilta saatavaan viitekorkoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 2 §:ssä henki- ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä enimmäiskorosta (610/2008) säädetään, että vahinkovakuutuksen
"vastuuvelkaa laskettaessa korkokannan enimmäismäärä on 3,5 prosenttia."
2 Kannanotto
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetty enimmäiskorko on ehdoton yläraja vastuuvelan laskennassa käytettävälle diskonttokorolle, mutta se ei poista vakuutusyhtiön vastuuta valita korkotaso vakuutusyhtiölain edellyttämällä tavalla. Asetuksella annettava korkokannan enimmäismäärä ei automaattisesti ole lainmukainen valinta diskonttokorolle, vaan vakuutusyhtiön tulee vastuuvelan laskennassa käytettävää korkoa valittaessa ottaa huomioon, että se täyttää VYL 9 luvun 10 §:n 1 - 3 momentissa sille asetetut vaatimukset ja että se ei ylitä 4 momentissa tarkoitettua korkokannan enimmäismäärää.
Koska sosiaali- ja terveysministeriön tulee korkokannan enimmäismäärää määrätessään ottaa huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto, vakuutusyhtiössä käytettävää korkoa ei voida Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan valita siten, että se ylittäisi vastaavalla tavalla yhtiökohtaisesti määrätyn tason. Turvaavuusvaatimuksesta johtuen yhtiön käyttämä korko voi kuitenkin alittaa näillä periaatteilla arvioidun enimmäistason.
Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan vastuuta kattavan omaisuuden turvaavasti määrätty sijoitustuoton taso ei voi määräytyä pelkästään esimerkiksi historiallisen tuoton, katteelle arvioidun tuoton tai tuottotavoitteen perusteella. Koron valinnassa tulee ottaa huomioon erityisesti pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen markkinatuotto. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan tämä vastaa luottoluokitukseltaan vähintään AA-tasoisten noteerattujen velkapapereiden tuottoa tai koronvaihtosopimusten mukaista tuottoa.
Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan kaikkien tässä tarkastelussa referenssinä käytettävien joukkovelkakirjalainojen, mukaan lukien valtion velkakirjat, tulee olla korkealaatuisia. Pitkäaikaisuutta tulee arvioida suhteessa yhtiön vahinkojen keskimääräiseen selviämisaikaan. Lisäksi velkakirjojen ja swap-käyrän valinnassa tulee kiinnittää huomiota vastuuvelan valuuttajakaumaan. Korkoihin markkinoilla liittyvä epävarmuus korostaa tarvetta valita diskonttokorko turvaavasti.
Finanssivalvonta edellyttää yhtiöiden varmistavan, että niiden vastuuvelan laskennassa käyttämä korko on lain ja asetusten mukainen siten, että vastuuvelka on riittävä ja yhtiö kohtuudella arvioiden selviytyy vakuutussopimuksista aiheutuvista velvoitteistaan. Mahdollisista koron muutoksista tulee ilmoittaa Finanssivalvonnalle ennen uuden koron käyttöön ottamista.
Lisätiedot
Kannanottoon liittyviä lisätietoja antaa johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma, puhelin 010 831 5533.
Tiedoksi
Sosiaali- ja terveysministeriö
Finanssialan Keskusliitto ry
Vahinkovakuutusyhtiöt
Liikennevakuutuskeskus
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Potilasvakuutuskeskus