Hallinnolliset seuraamukset
Finanssivalvonta määrää rikemaksun Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:ssä mainittujen säännösten ja päätösten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Finanssivalvonta voi kuitenkin jättää rikemaksun määräämättä lain 42 §:n edellytysten täyttyessä.
Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on 5 000–100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu 500–10 000 euroa. Rikemaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja rikemaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika.
Finanssivalvonta on julkaissut verkkosivuillaan periaatteet, jotka se ottaa huomioon rikemaksun mitoittamista koskevassa kokonaisarvioinnissaan.
Rikemaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.
Jos teko tai laiminlyönti on erityisen moitittava, rikemaksun sijaan voidaan määrätä seuraamusmaksu.
Rikemaksu voidaan määrätä edellyttäen, ettei asia kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Finanssivalvonta antaa julkisen varoituksen Finanssivalvonnasta annetun lain 39 §:n mukaan valvottavalle ja muulle finanssimarkkinoilla toimivalle muista kuin rikemaksun ja seuraamusmaksun kattamista rikkomuksista. Valvottavalle julkinen varoitus annetaan myös, jos se menettelee toimilupansa ehtojen tai toimintaansa koskevien sääntöjen vastaisesti. Finanssivalvonta voi kuitenkin jättää julkisen varoituksen antamatta lain 42 §:n edellytysten täyttyessä.
Julkinen varoitus voidaan antaa edellyttäen, ettei asia kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Finanssivalvonta määrää seuraamusmaksun Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä mainittujen säännösten ja päätösten laiminlyönnistä tai rikkomisesta.
Finanssivalvonta voi Finanssivalvonnasta annetun lain 42 §:n mukaan seuraamusmaksun määräämisen sijaan antaa julkisen varoituksen, jos virheellistä menettelyä on pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Finanssivalvonta voi myös jättää seuraamusmaksun määräämättä tai lykätä sen määräämistä oikeushenkilölle, jos se tekee samasta asiasta tutkintapyynnön poliisille tai ryhtyy muuhun laissa säädettyyn valvontatoimenpiteeseen.
Seuraamusmaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle teosta tai laiminlyönnistä, joka on laissa säädetty rangaistavaksi. Finanssivalvonta voi kuitenkin määrätä seuraamusmaksun ja jättää asian ilmoittamatta poliisille, jos teko tai laiminlyönti on sen haitallisuus, siitä ilmenevä tekijän syyllisyys sekä siitä saatu hyöty ja muut tekoon tai laiminlyöntiin liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden vähäinen.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä oikeushenkilölle määrättävän seuraamusmaksun lisäksi tai sen sijasta sellaiselle oikeushenkilön johtoon kuuluvalle henkilölle, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on, jos kyseinen henkilö on merkittävällä tavalla myötävaikuttanut tekoon tai laiminlyöntiin.
Seuraamusmaksun suuruus perustuu Finanssivalvonnasta annetun lain 41 §:n mukaan kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon:
- menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika
- seuraamusmaksun kohteen taloudellinen asema
- menettelyllä saavutettu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko, jos ne ovat määritettävissä
- tekijän yhteistyö Finanssivalvonnan kanssa asian selvittämiseksi ja toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi
- muut ja aiemmat finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin kohdistuneet rikkomukset ja laiminlyönnit
- menettelyn mahdolliset vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Finanssivalvonta on julkaissut verkkosivuillaan periaatteet, jotka se ottaa huomioon seuraamusmaksun mitoittamista koskevassa kokonaisarvioinnissaan.
Seuraamusmaksun enimmäismäärästä säädetään lain 41, 41 a ja 41 b §:ssä. Enimmäismäärä riippuu muun muassa siitä, onko sanktion kohde oikeushenkilö vai luonnollinen henkilö, sekä siitä, mitä säännöstä on rikottu.
Seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.
Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain rikkomisesta. Hallinnollisia seuraamuksia ovat lain 8 luvun mukaan rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Sääntely vastaa pitkälti Finanssivalvonnasta annettua lakia.
Finanssivalvonta määrää seuraamusmaksun, jos rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 8 luvun 3 §:ssä mainittuja säännöksiä on rikottu vakavasti, toistuvasti tai järjestelmällisesti. Luotto- tai rahoituslaitokselle määrättävän seuraamusmaksun suuruudesta säädetään lain 8 luvun 4 §:ssä.
Finanssivalvonta on julkaissut verkkosivuillaan periaatteet, jotka se ottaa huomioon seuraamus- ja rikemaksun mitoittamista koskevassa kokonaisarvioinnissaan.
Finanssivalvonta voi myös tehdä tutkintapyynnön poliisille, jos se epäilee rikosta.