Finanssisektorin vakaus ja luotettavuus on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä. Vakaa ja luotettava finanssisektori on myös valvontatyömme ydin. Kun teknologia, geopoliittiset jännitteet ja talouden vaihtelut vaikuttavat finanssisektoriin joka päivä, luottamus syntyy vahvasta vakavaraisuudesta sekä kyvystä ennakoida ja kestää yllättävätkin tilanteet.

Suomen finanssisektori on vahva ja vakavarainen. Pääoman ja likviditeetin tasot sekä pankkisektorin järjestämättömien lainojen vähyys tukevat kestävyyttä. Epävarmuus kuitenkin pysyy koholla erityisesti geopoliittisten riskien vuoksi. Vaikka äärimmäiset tapahtumaketjut ovat epätodennäköisiä, yhteiskunnan toimintavarmuuden ja palautumiskyvyn varmistaminen edellyttävät, että finanssisektori varautuu ja suoriutuu myös poikkeuksellisissa tilanteissa.

Säästö- ja sijoitusunioni vaikuttaa myös suomalaiseen pääomamarkkinaan

Joulukuussa 2025 Euroopan komissio antoi ehdotuksen säästö- ja sijoitusunionista. Ehdotus parantaa toteutuessaan eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Vahva eurooppalainen pääomamarkkina on myös suomalaisten yritysten ja sijoittajien etu.

Ehdotuksella myös yhtenäistetään pääomamarkkinoiden toimintaa ja valvontaa Euroopan sisällä. Osa valvonnasta keskittyisi eurooppalaiselle valvojalle ESMAlle (European Securities and Market Authority), jonka kanssa teemme yhteistyötä pääomamarkkinoiden valvonnassa tälläkin hetkellä. Valvonnan keskittäminen vahvistaisi valvonnan yhdenmukaisuutta ja osaamista erityiskysymyksissä sekä tehostaisi siten valvontaa. Suomalaisten sijoittajien ja yritysten mahdollisuudet hankkia sijoituksia ja rahoitusta pääomamarkkinoilta paranisivat.

Säästö- ja sijoitusunionin kehitys muistuttaa monelta osin pankkiunionin kehitystä reilu kymmenen vuotta sitten. Pankkiunioni on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi yhtenäisen eurooppalaisen pankkisektorin valvontaan. Vastaava kehitys toivottavasti tapahtuu myös pääomamarkkinasektorilla.

Eläkevakuuttamisen osakepainon kasvattaminen on huomioitava riskienhallinnassa

Hallitus kirjasi ohjelmaansa, että eläkeuudistuksen on varmistettava eläketurvan rahoituksellinen kestävyys ja riittävä etuustaso. Tällä haetaan julkisen talouden vahvistumista. 

Sääntelyä muutetaan niin, että työeläkelaitokset voivat tavoitella parempia tuottoja sijoittamalla eläkevaroja riskipitoisemmin eli kasvattamalla sijoitusten osakepainoa. Eläketurvakeskus on arvioinut, että uudistuksen myötä osakkeiden osuus sijoitussalkuissa voisi nousta yli kymmenen prosenttiyksikköä. Lisäksi sääntelymuutoksilla tuodaan mahdollisuus hyödyntää velkavipua kaikissa eläkeyhtiöiden tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksissa.

Finanssivalvonta valvoo vakavaraisuutta aina voimassa olevan sääntelyn vaatimuksiin peilaten. On kuitenkin huomattava, että sijoitusriskin kasvattaminen lisää tuottovaihtelua; vaikka hyvinä aikoina tuotot voivat olla paremmat, niin sijoitukset voivat myös tuottaa huonosti. Meidän tehtävämme on jatkossakin valvoa, että työelävakuuttajien vakavaraisuus säilyy sääntelyn vaatimalla tasolla.

Tämän vuoksi Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan eläkeyhtiöiden hallitusten sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan osaaminen on tärkeässä roolissa. Hajauttamisessa olisi otettava nykyistä yksiselitteisemmin huomioon myös työeläkelaitosten maksuvalmius, jotta työeläkelaitoksilla olisi riittävästi likvidiä sijoitusomaisuutta maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Digitaalisten palveluiden sujuvuuden ja huijausten ehkäisemisen on oltava tasapainossa

Viime vuosina erilaiset pankki- ja sijoitushuijaukset ovat yleistyneet. Viime vuonna Finanssivalvonta julkaisi suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa verkko- ja mobiilipankkien sekä verkkomaksamisen turvallisuutta Suomessa.

Pidämme tärkeänä, että pankit mahdollistavat ja tarvittaessa asettavat turvarajat pikamaksujen lisäksi normaaleihin tilisiirtomaksuihin. Suosittelimme myös, että pankit hyödyntäisivät reaaliaikaisessa petosmonitoroinnissa entistä tehokkaammin asiakkaan käyttäytymiseen perustuvia tekijöitä, kuten aiempaa maksuhistoriaa, poikkeavaa tapahtuma-aikaa tai maksajan sijaintipaikkaa. Tällainen analyysi auttaa tunnistamaan poikkeavat maksutapahtumat ja reagoimaan niihin nopeasti ennen kuin vahinkoa ehtii syntyä.

Huijarit pyrkivät usein ottamaan haltuun esimerkiksi tunnistussovelluksen: pankkien olisikin hyvä asettaa uuden tunnistussovelluksen asentamisen yhteydessä viive tai muu turvallisuuskontrolli ja pyytää lisävahvistusta maksuissa, joissa pankin monitorointi epäilee petollista maksua.

Finanssialan toimijat ovat tehneet paljon hyvää työtä muistuttaakseen ihmisiä olemaan tarkkana ja opettaakseen tunnistamaan huijauksia, ja tämä työ on ensiarvoisen tärkeää. Huijausten lisäännyttyä ja niiden kehityttyä mm. tekoälyn myötä, on välttämätöntä, että myös pankit jatkavat omalta osaltaan työtä huijausten vaikeuttamiseksi entisestään.

On tärkeää, että digitaaliset palvelut ovat sujuvia asiakkaille, mutta sitä ei pidä tehdä maksamisen turvallisuuden eikä myöskään asiakkaan tuntemisen velvoitteiden kustannuksella. Hyvät asiakkaan tuntemisen käytännöt varmistavat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, mikä on tärkeää koko yhteiskunnallemme. Näissäkin kuitenkin vaaditaan toimijoilta ratkaisuja, jotka eivät estä liiaksi asiakkaan asiointia. Riskillisen asiakkaan tai toiminnan kategorinen poissulkeminen (de-risking), monitorointiratkaisujen kehittämisen sijasta, ei ole sallittua.

Digitaalinen toimintavarmuus on yhä tärkeämpää koko finanssisektorilla

Maailman epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet ja nopea teknologian kehitys lisäävät toimintavarmuuden tärkeyttä. Tähän vastataan myös eurooppalaisella sääntelyllä, kuten DORAlla (Digital Operational Resilience Act), jonka soveltaminen aloitettiin 2025. Eurooppalaisilla pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinavalvojilla, yhdessä kansallisten valvojien kanssa, on vuoden 2026 painopisteenä varmistaa kriittisten ICT-toimijoiden valvontakehys. Suomessa toteutimme pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektoreille stressitestin, jolla mitattiin valvottavien kykyä reagoida kyberhyökkäykseen ja palautua siitä. Annoimme testistä valvottaville palautetta ja seuraamme sen pohjalta tehtäviä toimia.

Myös tekoälyasetus on tuonut muutoksia finanssisektorin toimijoille ja niiden valvontaan. Tekemämme arvion perustella finanssisektorilla toimivat yritykset hyödyntävät tekoälyä toimintojensa parantamiseen. Me valvomme ja seuraamme, että se tapahtuu sääntelyn mukaisesti ja ilman, että asiakkaan ja sijoittajan suoja vaarantuu.

Kohti yhä vaikuttavampaa ja aktiivisempaa valvontaa

Vuoden 2026 alusta voimaan astuneen uudistetun strategiamme hengessä menemme kohti vaikuttavampaa ja aktiivisempaa valvontaa. Vuonna 2026 painotamme valvonnassa erityisesti digitaalisten palveluiden toimintavarmuutta sekä varautumista äärimmäisiin talous- ja markkinailmiöihin. Vakavaraisuutta, hyvää hallintoa ja menettelytapoja valvotaan jatkuvasti vuosittaisten painopisteiden lisäksi. 

Valvonnan vaikuttavuutta haemme riskiperusteisella priorisoinnilla, jolla kohdennamme valvontaa sinne, missä sen vaikuttavuus on suurin. Kaikkea emme pysty valvomaan koko ajan, mutta reagoimme ja kohdennamme valvontaa, kun huomaamme jonkin alueen merkityksen ja riskien kasvavan tai tunnistamme jollakin alueella merkittäviä, valvontatoimia edellyttäviä puutteita.

Finanssivalvonnan lakisääteistä tehtävää on viime aikoina pohdittu laajennettavaksi kilpailukyvyn tukemiseen. Finanssivalvontaa koskevassa laissa määritelty nykyinen toiminnan tavoite on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan.

Finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä valvottavien vakaa toiminta on jo itsessään omiaan edistämään kilpailukyvyn toteutumista: kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksenä on finanssimarkkinoiden vakaus. Taloushistoriasta löytyy aivan liian monta esimerkkiä siitä, kuinka kasvulle ja hyvinvoinnille käy rahoitusvakauden pettäessä.

Finanssivalvonta on muiden pohjoismaiden valvovien viranomaisten kanssa ollut eturivissä edistämässä sääntelyn, raportoinnin ja valvonnan yksinkertaistamista EU-tasolla. Sääntelyn yksinkertaistaminen jatkuu tulevina vuosina sekä EU:ssa että Suomessa. Myös valvonnan suuntaaminen entistä enemmän riskiperusteisesti on omiaan parantamaan markkinoiden tehokasta toimintaa.

Asiantuntijamme ja valvojamme toteuttavat strategiaa päivittäisessä työssä. Tarvitsemme kykyä priorisoida ja keskittyä rohkeasti siihen, millä synnytämme vaikuttavuutta valvontaan. Tämän vuoksi strategian kivijalkana on asiantuntijuutta tukeva johtaminen. Valvomme yhtenäisenä Fivana.

Haluan kiittää henkilöstöä yhteistyökyvystä ja ammattitaidosta, jolla olemme tehneet vaikuttavaa valvontaa myös vuonna 2025. Yhdessä turvaamme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden ja sijoittajien suojaa – joka päivä ja kaikissa olosuhteissa.

Helsingissä 6.3.2026

Tero Kurenmaa